Taas finaalien jälkeen on aloitettu keskustelu, että onko mestaruus voitettu "oikein". Kaikkihan fiksut kiekkoa seuraavat ihmiset tietävät, että mestaruus tulee voittaa joukkueella, jossa on taitavia pelaajia, jotka ovat omia kasvatteja ja jotka pystyvät myös fyysiseen peliin eli eivät neitejä. Jos joukkueessa on ulkomaalaisia, niin ne pitää scoutata itse suoraan, eikä ostaa valmiina toisista liigajoukkueista (sama koskee myös kotimaisia vahvistuksia). Joukkueen pitää pelata hyökkäävää ja viihdyttävää peliä, eikä se saa kahvata, sumputtaa tai itkeä.
Mitkä mestaruudet viimeisen kymmenen vuoden aikana on sitten voitettu oikein ja mitkä väärin?
Yleisesti ottaen peli on tylsistynyt viime vuosina ja valmentajien keskuudessa on vallalla tyyli, että mestaruudet voitetaan puolustamalla ja kurinalaisella eli tylsällä pelillä, joten viime aikoina mestaruuksia voitetaan paljon "vääremmin" kuin ennen
Tässä täysin subjektiivinen mielipide:
ensimmäisen vedän törkeästi kotiinpäin,
1998 HIFK-Ilves 3-0: HIFK:lla oli huikea joukkue, joka on vahva ehdokas kaikkien aikojen parasta liiga-joukkuetta valittaessa. Siinä oli huikeasti taitoa ja runsaasti fyysisyyttä. Joukkueen hyökkääjistä 6 ja pakeista peräti 7 on pelannut NHL:ssä. Joukkue pelasi kauden aikana taklaavaa ja hyökkäävää peliä, johon kuului ylilyöntejäkin. Playoffseissa tahti oli vaisumpi. Ulkomaalaiset olivat Rafalskia lukuunottamatta omia scouttauksia, mutta kotimaisista vahvistuksista osa oli hankittu rahalla liigasta.
1995 TPS-Jokerit 3-2: TPS ei runkosarjassa ollut mitenkään loistelias, mutta se voitti mestaruuden todella kovissa taistelufinaaleissa, jossa pelattiin kiihkeää jääkiekkoa ja jopa tapeltiin. Joukkue oli täynnä nuoria lahjakkuuksia, joista iso osa oli juuri puhjennut kukkaan. Ykkösketju Koivu-Lehtinen-Summanen on legendaarinen.
2000 TPS-Jokerit 3 - 1: TPS:llä oli huikea ykköskenttä (Nurminen, Rintanen, Kallio) ja sen materiaali oli muutenkin todella laaja. Joukkue pelasi vauhdikasta ja hyökkäävää kiekkoilua, jossa maaleja tehtiin runsaasti.
1994 Jokerit-TPS 3 - 1: Jokereilla oli melko nuori joukkue johon oli pari kokenutta kotimaista vahvistusta hankittu. Pyrkimys hyökkäämään. Joukkueen ylivoimaisesti kirkkain tähti oli Janecky, joka ratkaisi viimeisen pelin jatkoajalla lyömällä kiekon maaliin ilmasta.
1999 TPS-HIFK 3-1: TPS oli voittanut runkosarjan täysin kotimaisella ja leveällä joukkueella, jossa kukaan ei hirveän selvästi muiden yläpuolelle noussut. Finaaleissa oli ylilyöntejä ja fyysistä peliä, mutta TPS onnistui todellisen taistelusarjan itselleen kääntämään.
2003 Tappara-Kärpät 3-0: Rautakorven Tappara sai helvetisti kritiikkiä kahvaamisestaan ja puolustavasta pelityylistään. Joukkue oli kuitenkin kasattu yhteen määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti, mistä plussaa.
2004 Kärpät-TPS 3-1: Kärpät pelasivat loistavan runkosarjan, mutta playoffseissa se ei enää pelannut sitä hyökkäävää ja viihdyttävää kiekkoa, josta fanit olivat kaudella ylpeilleet. Omista kasvateista suurelta osin koostuva joukkue pelasi playoffseissa varsin keskinkertaista kiekkoilua, mutta voitti ratkaisupelit niukasti lähinnä muista seuroista isolla rahalla hankittujen (pl. Smyth) ulkomaalaisten tekemillä maaleilla.
1996 Jokerit-TPS 3 - 1: TPS menetti edelliskauden joukkueestaan todella paljon ja Jokerit pystyivät rutiinilla voittamaan mestaruuden melko helposti. Jokereihin oli hankittu isolla rahalla kovia pelureita muista liiga-joukkueista (lue: ostojoukkue). Hieman tylsää.
1997 Jokerit-TPS 3 - 0: Jokerit voitti lähes samalla joukkueella mestaruudenkin kuin edellisenäkin vuonna. Materiaaliltaan ja budjetiltaan edelleenkin ylivoimainen. Peli alkoi saada ehkä hieman virkamieskiekon piirteitä.
2001 TPS-Tappara 3-1: Kotimainen ja kurinalainen joukkue, jossa oli paljon hyviä pelaajia, mutta ei mitään huikeaa hyökkäystaitoa. TPS voitti mestaruuden lähes puhtaasti ja vain kaksi kertaa vastustaja teki enemmän kuin 1 maalin. Peli oli tylsistynyt edellisistä vuosista. HVM.
2002 Jokerit-Tappara 3-1: Ultra-tylsää puolustavaa ja kurinalaista kiekkoilua, jonka ylivoimaisesti parhaat kenttäpelaajat olivat ulkomaalaiset Rosa ja Machulda, josta jälkimmäinen vieläpä ostettiin isolla rahalla kesken kauden liigan sisältä.
Mitkä mestaruudet viimeisen kymmenen vuoden aikana on sitten voitettu oikein ja mitkä väärin?
Yleisesti ottaen peli on tylsistynyt viime vuosina ja valmentajien keskuudessa on vallalla tyyli, että mestaruudet voitetaan puolustamalla ja kurinalaisella eli tylsällä pelillä, joten viime aikoina mestaruuksia voitetaan paljon "vääremmin" kuin ennen
Tässä täysin subjektiivinen mielipide:
ensimmäisen vedän törkeästi kotiinpäin,
1998 HIFK-Ilves 3-0: HIFK:lla oli huikea joukkue, joka on vahva ehdokas kaikkien aikojen parasta liiga-joukkuetta valittaessa. Siinä oli huikeasti taitoa ja runsaasti fyysisyyttä. Joukkueen hyökkääjistä 6 ja pakeista peräti 7 on pelannut NHL:ssä. Joukkue pelasi kauden aikana taklaavaa ja hyökkäävää peliä, johon kuului ylilyöntejäkin. Playoffseissa tahti oli vaisumpi. Ulkomaalaiset olivat Rafalskia lukuunottamatta omia scouttauksia, mutta kotimaisista vahvistuksista osa oli hankittu rahalla liigasta.
1995 TPS-Jokerit 3-2: TPS ei runkosarjassa ollut mitenkään loistelias, mutta se voitti mestaruuden todella kovissa taistelufinaaleissa, jossa pelattiin kiihkeää jääkiekkoa ja jopa tapeltiin. Joukkue oli täynnä nuoria lahjakkuuksia, joista iso osa oli juuri puhjennut kukkaan. Ykkösketju Koivu-Lehtinen-Summanen on legendaarinen.
2000 TPS-Jokerit 3 - 1: TPS:llä oli huikea ykköskenttä (Nurminen, Rintanen, Kallio) ja sen materiaali oli muutenkin todella laaja. Joukkue pelasi vauhdikasta ja hyökkäävää kiekkoilua, jossa maaleja tehtiin runsaasti.
1994 Jokerit-TPS 3 - 1: Jokereilla oli melko nuori joukkue johon oli pari kokenutta kotimaista vahvistusta hankittu. Pyrkimys hyökkäämään. Joukkueen ylivoimaisesti kirkkain tähti oli Janecky, joka ratkaisi viimeisen pelin jatkoajalla lyömällä kiekon maaliin ilmasta.
1999 TPS-HIFK 3-1: TPS oli voittanut runkosarjan täysin kotimaisella ja leveällä joukkueella, jossa kukaan ei hirveän selvästi muiden yläpuolelle noussut. Finaaleissa oli ylilyöntejä ja fyysistä peliä, mutta TPS onnistui todellisen taistelusarjan itselleen kääntämään.
2003 Tappara-Kärpät 3-0: Rautakorven Tappara sai helvetisti kritiikkiä kahvaamisestaan ja puolustavasta pelityylistään. Joukkue oli kuitenkin kasattu yhteen määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti, mistä plussaa.
2004 Kärpät-TPS 3-1: Kärpät pelasivat loistavan runkosarjan, mutta playoffseissa se ei enää pelannut sitä hyökkäävää ja viihdyttävää kiekkoa, josta fanit olivat kaudella ylpeilleet. Omista kasvateista suurelta osin koostuva joukkue pelasi playoffseissa varsin keskinkertaista kiekkoilua, mutta voitti ratkaisupelit niukasti lähinnä muista seuroista isolla rahalla hankittujen (pl. Smyth) ulkomaalaisten tekemillä maaleilla.
1996 Jokerit-TPS 3 - 1: TPS menetti edelliskauden joukkueestaan todella paljon ja Jokerit pystyivät rutiinilla voittamaan mestaruuden melko helposti. Jokereihin oli hankittu isolla rahalla kovia pelureita muista liiga-joukkueista (lue: ostojoukkue). Hieman tylsää.
1997 Jokerit-TPS 3 - 0: Jokerit voitti lähes samalla joukkueella mestaruudenkin kuin edellisenäkin vuonna. Materiaaliltaan ja budjetiltaan edelleenkin ylivoimainen. Peli alkoi saada ehkä hieman virkamieskiekon piirteitä.
2001 TPS-Tappara 3-1: Kotimainen ja kurinalainen joukkue, jossa oli paljon hyviä pelaajia, mutta ei mitään huikeaa hyökkäystaitoa. TPS voitti mestaruuden lähes puhtaasti ja vain kaksi kertaa vastustaja teki enemmän kuin 1 maalin. Peli oli tylsistynyt edellisistä vuosista. HVM.
2002 Jokerit-Tappara 3-1: Ultra-tylsää puolustavaa ja kurinalaista kiekkoilua, jonka ylivoimaisesti parhaat kenttäpelaajat olivat ulkomaalaiset Rosa ja Machulda, josta jälkimmäinen vieläpä ostettiin isolla rahalla kesken kauden liigan sisältä.