Nuoruuden pelit ja leikit

[turre]

On näitä muistelemisen aiheita jo käsiteltykin mutta.

Pienenä tuli pelattua ja leikittyä kaikenlaisia pelejä.

Mitkä on teille jäänyt parhaiten mieleen ja oletteko jo unohtaneet muutamia.

tai vieläkö näitä leikitään??

Peili:
Koulussa leikittiin, siinä tais aina joutua jotenkin takasinpäin jos pelinä olija näki sinun liikkuvan. se kuka ehti ensin peilin luokse voitti.

Samantyyppinen leikki väri:
se jolla oli valitsija sanoman värisiä vaatteita sai aina ottaa askeleen eteenpäin

Aika paljon tuli mieleen kun mietti mitä kaikkee on esim. koulussa leikitty

 

[King]

Viestin lähetti turre
Samantyyppinen leikki väri:
se jolla oli valitsija sanoman värisiä vaatteita sai aina ottaa askeleen eteenpäin

Aika paljon tuli mieleen kun mietti mitä kaikkee on esim. koulussa leikitty

Tuota väri-leikkiä on tullut joskus leikittyä.

 

[Rebel]

Persis ja keinu-persis.

Persistä tuli humalassa mökillä kesän aikana pelattuakin, kädet oli ihan paloina seuraavana päivänä.

Sitten on Bilsu.

 

[Smoerrebroed]

Lapsuus ja nuoruus, no joo. Suhteellinen käsite. Mutta enivei, itse muistan tarha-ajoilta, ja miksei ensimmäisiltä kouluvuosiltakin, juuri Peilin ja Väripeilin. Sittemmin kotipihassa tutuksi ovat tulleet mm. Loikka, Keinumatti (josta on monta eri variaatiota, kuten Penkkimatti ja Liusumatti) sekä tietysti Piste. Ja joskus tuli Rosvoa ja Pollariakin leikittyä, heh...
Listaan voisi lisätä vielä monta muutakin leikkiä kuten tolppalitan, tankolitan, viivalitan, Aku-litan, Pesämatin jne. jne.

..palaavat muistot mieleen vahvoina, ah niitä aikoja, palaisivatpa nekin joskus takaisin ;)

 

[Pihvi]

Meidän pihassa oli vuosittainen "Pihan hulluin mies"-kisa. Lajeina mm. kuka syö eniten ruohoa, kuka kiipeää korkeimmalle 6 kerroksisen talon tikapuita, kuka hyppää korkeimmalta alas ko. tikapuilta, kuka istuu kauimmin pimeässä lehtiroskiksessa, kuka pöllii eniten ruutibubbiksia (50 penniä maksavia pikkukarkkeja) lähikaupasta...

 

[Mike]

Bilsu, keinupeffis ja neppaaminen olivat kestosuosikkeja. Sitten noita tuhmempia 'leikkejä'. Eli vesipussien pudottelemista parvekkeelta, frisbeen pituusheittely aikuisten lp -levyillä kun he eivät olleet paikalla (lensivät muuten pitkälle!), hernepyssy-, vesi- ja myöhemmin myös lutkusodat, majojen rakentelu jne.jne.

Nyrkkisääntönä niin, että jos ei oltu pelaamassa jotain tai muuten urheilemassa, niin sitten oltiin ainakin tekemässä pahoja. Kotona ei nyhjännyt ainakaan omassa kaveripiirissäni kukaan, koskaan.

Olenkin monesti miettinyt noita autioita talojen pihoja katsellessani, että mitä nyky tenavat oikein puuhaavat. Omiakin on, mutta he ovat vielä niin pieniä, ettei heidän kauttaan ole tuo vielä oikein auennut.
Pelaavatko kenties kotona tietokonepelejä ja hätäisesti jossain vaiheessa käyvät harrastuksissaan palatakseen taas kotiinsa.
Jos näin, niin aika huolestuttava on suunta.

Onko meillä kymmenen vuoden päästä yksi sukupolvi nuoria aikuisia, jotka eivät tiedä, tai ole kokeneet lapsuudessaan yhtään mitään. Kaikenlainen normaali sosiaalinen kanssakäyminen ja hauskanpito urheiluineen/pahantekoineen päivineen on ollut ihan minimissä. Armeijassa on jo surkuteltu kun nykynuorilla on paska kunto ja sen vuoksi koulutusohjelmat ovat menneet viime vuosina uusiksi.

Ihmetyttää todella kun miettii omaa lapsuutta/nuoruutta. Lapsuudessa sitä olisi mielellään voinut vaikka asua ulkona ja harrastusten parissa, samoin nuoruudessakin, vaikka siinä vaiheessa nuo " harrastukset" eivät enää olleet ihan terveimmästä päästä. Parempi kuitenkin sekin näin jälkeenpäin, kuin että olisi jäänyt elämättä. Paljon ehti elämää monelta kantilta katselemaan ja kokemuksia itseensä imemään. Sehän se lienee nuoruuden tarkoituskin. Omat lapseni saavat ainakin pysyä baanalla kun siihen ikään ehtivät, että yksinänsä voivat liikkua. Isän tai äitin huolissaan olo on minusta pieni hinta, jos kolikon kääntöpuolella on 15-vuotias kotihiiri, jonka tylsä elämä pyörii tietokoneen ja roolipelien ympärillä.

 

[Sistis]

Jaa, mitäköhän niitä oli...
Purkkis, Kirkonrotta, Rosvo ja Poliisi...

Sitten tietenkin legendaarisia pihalätkäturnauksia ja kesällä yleisurheilumaaotteluita.

Sitten yksi leikki oli rallikuski, eli kaverin kanssa istuttiin meidän isin Datsunissa ja toinen oli vuorollaan ajaja ja toinen kartturi. Leikki oli hauskaa, mutta se loppui siihen, kun kerran laitettiin vahingossa vaihde vapaalle ja Datsuni vetikin sitten loivaa alamäkeä jonkun pensaan päälle. Ei oikein isipappa tykännyt.:D

Vakoilukerho oli ainakin jossain vaiheessa kova sana. Suosikkikohde vakoilussa oli lähellä asunut vanha äijä, joka aina ajoi meidät pihansa vieressä olleelta rannalta onkimasta pois, kun väitti omistavansa koko järven... hulluimpien huhujen mukaan ukolla olisi haulikko ja suolapanoksia ja se ampuilisi niillä välillä viinapäissään ohikulkijoita tms... vakoilu sitten meni siihen, että meitä oli joku parikymmentä äijää, jotka kilpailivat siitä, että kuka uskaltaa mennä soittamaan äijän ovikelloa... kerran ukko sitten lähtikin meidän perään, kun oltiin taas porukalla kiusailemassa... No.. kosto oli kivaa. :D

Legendaariset pilasoitot... se oli kivaa. Aina etsittiin puhelinluettelosta joku hassu nimi, ja soitettiin sitten sinne... Tuolle edellämainitulle ukollekin soiteltiin usein ja pyydettiin sitä hautausmaalle keskiyöllä ja vastaavaa... vasta nyt jälkikäteen olen kuullut, että tuon miehen vaimolla on neuroottinen paniikkihäiriö... toivottavasti ei meidän aiheuttamamme...
Mutta kyllä oli hauskaa. Pilasoittoja tulee silloin tällöin harrastettua vieläkin... Kännispäissään tulee soiteltua kavereille milloin lehtimyyjänä ja millon Lasse Lehtisenä 'Haluatko Miljonääriksi'-ohjelmasta. :D

Majanrakennukset... hienoa puuhaa. Läheisessä metikössä oli meillä kolme majaa. Itse olin yhden majan pomo, toinen maja oli 'isojen poikien' ja kolmas oli yhden samanikäisen jätkän, jonka kanssa olimme välillä parhaat kaverit ja välillä pahimmat vihamiehet... Aina välillä tehtiin ryöstöretkiä toisten majoihin ja tuo sota meni lopulta siihen, että kaikki taisivat hajoittaa toistensa majat.:D Majoilla oli muistaakseni seuraavat haukkumanimet, meikäläisen maja oli juhannuskokko, kaveri-viholliseni maja oli Röllipeikon mökki ja isojen pahojen poikien oli linnunpönttö.

 

[vision]

Kirkonrottaa, purkkista, rosvoa & poliisia, bilsua, pituushyppyä keinuista, sokkeloita hiekalle ja hippaa niissä, vesisotaa, käpysotaa, rakennettiin linnoja muovisotilaille ja kivitettiin ne tuusannuuskaksi...niitä oli vaikka mitä. Monta kertaa miettinyt miten helppoa se oli pienenä. Aina oli jotain tekemistä kun ei ollut samanlaisia tietokoneita kuin nykyään. Nykyaikana lapset vain kököttää kaiken vapaa-aikansa sisällä ja pelailee tietokoneilla, en ole ainkaan itse nähnyt esim. neppiksiä enään edes myynnissä.

Meillä oli pienenä aina kunnon neppisradat, nbravuuri niissä oli tulieste, ja niinhän siinä tietysti kävi, että yhden kaverin kenkä syttyi tuleen. Ja hauskaa oli tietenkin.

Hauskaa oli kanssa rakennella ansoja hiekkalaatikoille ja katella muiden lapsien astuvan niihin.

 

[teemu73]

Keinupallo, seinäpallo, purkkis jne. Sekä tietysti pihalätkä, futis ja pesis. Melkein aina tuli tappelu ja turhan usein oli myös rivitalon ikkunat ja lamput rikki...

 

[ruoto]

10 tikkua laudalla oli mukava leikki, kunnolla ponkaisi niin osa tikuista lensi talon katolle:D

Satakunnan Kansassa oli joku kirjoittanut huolissaan siitä että osaavatko lapset enään vanhoja leikkejä.. Olen asiasta samaa mieltä, nykyään istutaan sisällä ja pelataan pleikkarilla ym. No näin vanhemmiten se on oikein hyvää tekemistä:)

 

[Maila]

Viestin lähetti ruoto
Satakunnan Kansassa oli joku kirjoittanut huolissaan siitä että osaavatko lapset enään vanhoja leikkejä.. Olen asiasta samaa mieltä, nykyään istutaan sisällä ja pelataan pleikkarilla ym. No näin vanhemmiten se on oikein hyvää tekemistä:)

Ainankin minun työaikani puitteissa hieman alle kouluikäiset oppivat perinteiset leikit. Mistäs minä niitä nykyisiä kotkotuksia tietäisin? Polttopallo, peili, väri, tervapata, kuka pelkää mustekalaa (huom. ei saa käyttä rasistisia? ilmauksia...) jne. tulee tutuiksi n. 20 pääkaupunkiseudun tenavalle...

Ja, en tunne Pikachua lukuunottamatta yhtään Pokemonia tai Digimonia, olen kuulemma vanha ja täysin ulkona. On meillä toki tietsikka ja lastenpelejä. Minä vain olen suurinpiirtein ainut talon eukkolaumasta, joka konetta osaa käyttää. Ei tule lapsille yliannostusta pelaamisesta.

-Maila