Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Miro Heiskanen, Mikko Rantanen
Carlson katosi kyllä loppurunkosarjan aikana sen verran hyvin kuvioista, että Josi ansaitsi pyttynsä. Ja nuo hölinät ”vuoroista” voisi jättää saman tien.

Carlson saattaa ensi vuonna huomata, että nuoret kaverit menevät ohi ja siinä eivät vuoronumerot auta.
 
Mörököl on Ice 2019
Sillä että Carlson oli minun henkilökohtaisen mielipiteen mukaan kokonaisvaltaisesti sarjan (jopa selvästi) paras pakki n. pelien 1-50 ajan, sekä puhtaasti sillä että nyt oli hänen vuoronsa (luit oikein, Norrista jakaessa myös vuoronumeroilla on merkitystä).
Tietyllä tapaa allekirjoitan tuon vuoroajattelun, tai ainakin siten, että myönnän myös Norrisin olevan osaltaan myös mainepalkinto. Eli kun olet riittävän pitkään oman pelipaikkasi parhaimmistoa, niin ennen pitkää saatat sen palkinnon saada, vaikka et juuri sen kauden absoluuttisesti paras olisikaan.

Toisaalta taas tämän vuoroajattelun perusteella Josi ajaa ihan selkeästi Carlsonin edelle. He ovat lähes saman ikäisiä, mutta Josi on pyörinyt huipulla paljon pidempään eli hänen vuoronsa kuuluukin tulla ennen Carlsonia.

Itse olisin äänestänyt Josia ykköseksi ja Carlsonia kakkoseksi, mutta olisin helposti hyväksynyt Carlsonin valinnan. Mistään oikeusmurhasta en kyllä lähtisi puhumaan, sillä mikään ylivoimainen suosikki Carlson ei tähän kisaan ollut.
 
RELEASE THE KRAKEN

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK&Pittsburgh Penguins
Minä sanoin jo kauden aikana, että oma kärkiheppa tässä kisassa on Josi niukasti eikä mistään "oikeusmurhasta" voi mitenkään puhua. Josi veti ihan jäätävän kovan kauden Nashvillessä, jonka joukkuepeli tökki läpi kauden enempi ja vähempi. Siitä huolimatta Josi oli reilusti plussan puolella (jopa enemmän kuin Carlson) sekä kiskaisi todella vakuuttavat pisteet. Josilla ei ylivoimalla ole edes helppoa vaihtoehtoa liikuttaa vain kiekko vasemmalle puolelle Ovechkinille tämän tintasessa one-timer sisään. Nashvillen toiseksi paras pistemies teki vaivaiset 48 pistettä, Capsin puolella tuon ylitti Carlsonin lisäksi nimet Ovechkin, Bäckström, Vrana, Kutznetsov ja Oshie.

Omissa papereissa Josi oli niukasti Carlsonia edellä, jos Carlson olisi voittanut niin ei sekään mikään vääryys olisi ollut, mutta mielestäni Josi vei Norriksen itselleen nyt ansaitusti.
 
"I hate losing. Sometimes I think that I hate losing more than I enjoy winning." - Coach Mike Sullivan

Ni$pekt15

Jäsen
Suosikkijoukkue
BOSTON BRUINS
Se on kyllä outoa.


Ehkä ne äänestäjät katsovat Norris-äänestyksessä muutakin kuin pisteitä. Esim. sitä että Josi pelasi yli minuutin per peli enemmän kuin Carlson ja laukoi 70 kertaa enemmän. Josin peliaika itseasiassa vaan lisääntyi kauden loppua kohti ja oli vuodenvaihteen jälkeen kauden katkaisemiseen asti 26:14, joka oli yli 2min enemmän kuin Carlsonilla. Ja että Josi pelaa säännöllisesti myös alivoimaa, kun taasen Carlson ei.
Tuolla on kylläkin hieman erit tilastot mitä kyseisessä viestissä, alivoimaaki pelasi Carlson ja minsan vähemmän kokonaisuudessa. Silti takoi yli pinna per peli ja taisi tehdä jotain enareitakin kauden alusta. Väärään osoitteeseen meni. Tässä voi vaikka käyttää Niemisen kuuluisaa ansaintalogiikkaa jolla Carlson olisi ansainnut palkinnon myös nojaten edellisiin näyttöihin ja etenkin cupin voittoon. Tähän ois kiva kaivaa off- ja defensive zone startit josko niillä olisi merkitystä äänestykseen.
Nää palkinnot muutenkin ketjuja selailemalla on mennyt aika randomisti välillä joidenkin vanhojen näyttöjen jonotusten mukaan.
Edit: safkasin samalla ja tuossahan olikin että minuutti enemmän oli peliaikaa kuten tilastoissa sanotaan- my bad
 

TylerDG

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät & Caps
Tietyllä tapaa allekirjoitan tuon vuoroajattelun, tai ainakin siten, että myönnän myös Norrisin olevan osaltaan myös mainepalkinto. Eli kun olet riittävän pitkään oman pelipaikkasi parhaimmistoa, niin ennen pitkää saatat sen palkinnon saada, vaikka et juuri sen kauden absoluuttisesti paras olisikaan.

Toisaalta taas tämän vuoroajattelun perusteella Josi ajaa ihan selkeästi Carlsonin edelle. He ovat lähes saman ikäisiä, mutta Josi on pyörinyt huipulla paljon pidempään eli hänen vuoronsa kuuluukin tulla ennen Carlsonia.

Itse olisin äänestänyt Josia ykköseksi ja Carlsonia kakkoseksi, mutta olisin helposti hyväksynyt Carlsonin valinnan. Mistään oikeusmurhasta en kyllä lähtisi puhumaan, sillä mikään ylivoimainen suosikki Carlson ei tähän kisaan ollut.
Noooh, vastataan nyt sitten pidemmän kaavan mukaankin.

Vuoronumeroja jaettaessa jos pelkkiä pisteitä katsoo;

13/14; Josi 40 vs Carlson 37
14/15; Josi 55 vs Carlson 55
15/16; Josi 61 vs Carlson 39
16/17; Josi 49 vs Carlson 37
17/18; Josi 53 vs Carlson 68
18/19; Josi 56 vs Carlson 70
19/20; Josi 65 vs Carlson 75
Total Josi 379 vs Carlson 381 --> Tasapeli

Noin muuten se että pelaat minuutin pelissä enemmän ei todellisuudessa hirveästi missään näy, etenkin kun se on kontekstista irti. Mutulta sanoisin että Caps on useammin ollut tilanteessa missä sen ei ole tarvinnut peluuttaa ykköspakkiaan puhki pisteiden eteen.

Melko oleellinen tekijä siinä on myös esim se että Josin vakkari pakkipari Ellis on varmasti yleisenkin mielipiteen mukaan aikalailla parempi pelaaja mitä Carlsonin vierellä viimeiset pari kautta pelanneet Kempny, Siegenhalert ja Dillonkin. Eli tässä sen mitä Carlsonilta koittaa tehopisteistä ryöstää irti koska Ovechkin, niin antakaa nyt se sama takaisin toisessa päässä koska puolustussuuntaan sitä tukea ei tule sitten siinä missä jollekin muulle. Caps ei ole pariin vuoteen joukkueena ollut kovin kaksinen puolustuspelaamisessa.

JC:n alivoimaminuutit tippui tällä kaudella edellisiin verrattuna huomattavasti, mikä selittyy osin pistemäärän nousuna. Eli ihan tarkoituksella haettiin miehestä lisää hyötyä hyökkäyspäässä. Aiemmin urallaan JC on kyllä luutinut isot minuutit niin av:lla, yv:llä kuin tasakentällisinkin. Pitkäänhän Carlson pelasi lähes puhdasta shutdown-parin rooliakin Alznerin kanssa.

Kauden 17/18 pleijareista eteenpäin Carlson on ollut tulikuuma. Runkosarjassa 149 peliä ja 145 tehopistettä. Pleijareissa 36 peliä ja 31 tehopistettä, sekä Stanley Cupin voitto. Nyt kun koronaväli tuli niin jäi semmoinen fiilis että väärään kohtaan sattunut heikompi viidentoista pelin pätkä vei Norrisin joka hälle oltiin jo sinettiä vaille kruunattu tammikuussa. Tuon ajanhan koko Capsin joukkue pelasi ihan päin hanuria.

Aina voidaan sitten heitellä sopiva advanced stat toteamaan että ei osaa puollustaa tms mitä vaan, mutta nuo on aina omassa kontekstissaan tulkittavia poikkeamia ja siihen lääkkeeksi suosittelen vaan katsomaan vaikka 10 peliä Carlsonin pelaamista. Usein yllättävänkin näkymätön, hyvällä tapaa. Ei ole semmoinen räväkkä terrierimäinen Jyri Marttinen, vaan Shaun Heshka tyylinen rauhallinen ja hyvin sijoittuva, älykäs puolustaja.

Siitä ei ole kahta sanaa että top3 oli tänä vuonna Josi, Carlson ja Hedman. Ja erot näiden välillä ei runkosarjaa katsoen mitenkään isot mihinkään suuntaan ollut. Hedman paras kolmikosta omassa päässä, mutta kahden muun teot hyökkäyspäässä kompensoi ohi. Mun mielestä tämän piti vaan olla selkeästi Carlsonin vuoro.
 
Because he's the hero Washington deserves, but not the one it needs right now, so we'll hunt him. Because he can take it, because he's not a hero. He's a silent scorer, an impactful force, a Fat Lazy Russian.

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Miro Heiskanen, Mikko Rantanen
Tässä on yksi ihan kelpo perustelu, miksi Carlson ei voittanut Norrista. The Athleticin tilastoniilo Dom Luszczyszyn jätti kokonaan äänestämättä häntä ja perustelut ovat aika hyvät. Artikkeli ohessa Why I left Draisaitl, Carlson and Couturier off my NHL awards ballot

Koska kaikki eivät pääse maksumuurin vuoksi lukemaan, niin lainataan tähän tuo Carlson -osio:

Norris Trophy
  1. Roman Josi
  2. Victor Hedman
  3. Charlie McAvoy
  4. Alex Pietrangelo
  5. Jared Spurgeon
Of the three non-conforming calls to make that are being explored here, this one was the easiest. Well, that’s not exactly fair – the least difficult might be more apt. For the other two, I had a fierce debate over the final spot between who I chose and who the larger voting body appreciated more. For this award, Carlson was a little lower on my radar. Definitely in consideration, but there were other names in the mix I considered over him.

Carlson had some very splashy point totals and that generally means he played a big role in the offence. He had 75 points in 69 games, an absurd number that led all defencemen by 10. And that wasn’t built up by feeding Alex Ovechkin for one-timers, either; he was a driver at 5-on-5 leading the league in points per 60 among defencemen.

The question of Carlson’s total value comes two-fold: how much offence did he actually drive and does it make up for his defensive weaknesses?

I had nine names I was debating – the five listed above, Carlson, Miro Heiskanen, Dougie Hamilton (yes, even in just 47 games he was that good) and Jaccob Slavin. Of those nine here’s where Carlson ranked in terms of various on ice-metrics, both raw and using RAPM which accounts for teammates and opponents.

Offence

GF/60: 3rd
RAPM GF/60: 4th
xGF/60: 7th
RAPM xGF/60: 8th


Defence

GA/60: 9th
RAPM GA/60: 8th
xGA/60: 9th
RAPM xGA/60: 9th


Overall

GF%: 9th
RAPM GF%: 8th
xGF%: 9th
RAPM xGF%: 9th


Oh, and on the power play he ranked sixth in goal impact by RAPM and raw totals, only ahead of the three defenders who don’t get time on the top power play unit. Is this your king?

In terms of on-ice metrics, it’s very hard to see an argument for Carlson’s merit as the other teams benefitted much more from the presence of their star defenceman than Washington did with Carlson. The defensive metrics are the worst of the field (and among the worst in the league, frankly) and his offence simply isn’t enough to shoulder that burden. Despite all those points he scored, he wasn’t even first in that category suggesting that while he may be more of a focal point to Washington’s offence, it didn’t actually help them score more goals than say, Josi or Hedman.

It’s the overall numbers that hurt his candidacy. Of the nine defenders, Carlson was the only one that was outchanced for the year and the only player whose team outscored and outchanced teams with him on the bench. The difference between him and the next worst defender by expected goals percentage here is over 4 percentage points. By goals, it’s close at 3.6. That’s a chasm that’s hard to ignore.

Having said that, Carlson’s gaudy point totals aren’t nothing. The fact he was the focal point of the offence and got those last touches before goals, that he set up so many is an achievement is hard to overlook. Anyone who says “well, his expected goals rate was bad” and ignoring his production is missing a piece of the puzzle just as much as anyone who says “well, he got a lot of points” and ignoring his lesser 5-on-5 impacts.

There’s a balance to be struck, but even by my model, GSVA, which is relatively generous to point-scoring defenders, Carlson’s total value was lacking compared to some of his peers. Despite the woeful defence, he ranked 13th by GSVA with 2.33 wins, and if you exclude defenders that didn’t play top pairing calibre minutes he moves up to 10th. Carlson had a lot of points, but the difference in actual defensive performance was enormous compared to players like McAvoy, Spurgeon and Heiskanen and it means he definitely isn’t as well regarded as more well-rounded players like Josi, Hedman, Pietrangelo and yes, even 47 games of Hamilton.

Evaluating defencemen is hard and there are other pieces that are missing from public analytics that are worth noting too – it’s why I had Carlson higher than 10th, closer to seventh or eighth. But based on everything we do have access to and how strong the field was overall, it was hard to find a spot for Carlson in the top five.

Edit: Lisätään tähän vielä Norriksen jakoperuste: Given to the defenceman who demonstrates throughout the season the greatest all-round ability in the position.
 
Viimeksi muokattu:
Mörököl on Ice 2019

TylerDG

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät & Caps
Tässä on yksi ihan kelpo perustelu, miksi Carlson ei voittanut Norrista. The Athleticin tilastoniilo Dom Luszczyszyn jätti kokonaan äänestämättä häntä ja perustelut ovat aika hyvät. Artikkeli ohessa Why I left Draisaitl, Carlson and Couturier off my NHL awards ballot

Koska kaikki eivät pääse maksumuurin vuoksi lukemaan, niin lainataan tähän tuo Carlson -osio:

Norris Trophy
  1. Roman Josi
  2. Victor Hedman
  3. Charlie McAvoy
  4. Alex Pietrangelo
  5. Jared Spurgeon
Of the three non-conforming calls to make that are being explored here, this one was the easiest. Well, that’s not exactly fair – the least difficult might be more apt. For the other two, I had a fierce debate over the final spot between who I chose and who the larger voting body appreciated more. For this award, Carlson was a little lower on my radar. Definitely in consideration, but there were other names in the mix I considered over him.

Carlson had some very splashy point totals and that generally means he played a big role in the offence. He had 75 points in 69 games, an absurd number that led all defencemen by 10. And that wasn’t built up by feeding Alex Ovechkin for one-timers, either; he was a driver at 5-on-5 leading the league in points per 60 among defencemen.

The question of Carlson’s total value comes two-fold: how much offence did he actually drive and does it make up for his defensive weaknesses?

I had nine names I was debating – the five listed above, Carlson, Miro Heiskanen, Dougie Hamilton (yes, even in just 47 games he was that good) and Jaccob Slavin. Of those nine here’s where Carlson ranked in terms of various on ice-metrics, both raw and using RAPM which accounts for teammates and opponents.

Offence

GF/60: 3rd
RAPM GF/60: 4th
xGF/60: 7th
RAPM xGF/60: 8th


Defence

GA/60: 9th
RAPM GA/60: 8th
xGA/60: 9th
RAPM xGA/60: 9th


Overall

GF%: 9th
RAPM GF%: 8th
xGF%: 9th
RAPM xGF%: 9th


Oh, and on the power play he ranked sixth in goal impact by RAPM and raw totals, only ahead of the three defenders who don’t get time on the top power play unit. Is this your king?

In terms of on-ice metrics, it’s very hard to see an argument for Carlson’s merit as the other teams benefitted much more from the presence of their star defenceman than Washington did with Carlson. The defensive metrics are the worst of the field (and among the worst in the league, frankly) and his offence simply isn’t enough to shoulder that burden. Despite all those points he scored, he wasn’t even first in that category suggesting that while he may be more of a focal point to Washington’s offence, it didn’t actually help them score more goals than say, Josi or Hedman.

It’s the overall numbers that hurt his candidacy. Of the nine defenders, Carlson was the only one that was outchanced for the year and the only player whose team outscored and outchanced teams with him on the bench. The difference between him and the next worst defender by expected goals percentage here is over 4 percentage points. By goals, it’s close at 3.6. That’s a chasm that’s hard to ignore.

Having said that, Carlson’s gaudy point totals aren’t nothing. The fact he was the focal point of the offence and got those last touches before goals, that he set up so many is an achievement is hard to overlook. Anyone who says “well, his expected goals rate was bad” and ignoring his production is missing a piece of the puzzle just as much as anyone who says “well, he got a lot of points” and ignoring his lesser 5-on-5 impacts.

There’s a balance to be struck, but even by my model, GSVA, which is relatively generous to point-scoring defenders, Carlson’s total value was lacking compared to some of his peers. Despite the woeful defence, he ranked 13th by GSVA with 2.33 wins, and if you exclude defenders that didn’t play top pairing calibre minutes he moves up to 10th. Carlson had a lot of points, but the difference in actual defensive performance was enormous compared to players like McAvoy, Spurgeon and Heiskanen and it means he definitely isn’t as well regarded as more well-rounded players like Josi, Hedman, Pietrangelo and yes, even 47 games of Hamilton.

Evaluating defencemen is hard and there are other pieces that are missing from public analytics that are worth noting too – it’s why I had Carlson higher than 10th, closer to seventh or eighth. But based on everything we do have access to and how strong the field was overall, it was hard to find a spot for Carlson in the top five.
Kun tarpeeksi pyörittelee niin aina niitä advanced statseja saa käänneltyä omalle kannalleen. Esim väite että muut joukkueet hyötyvät tähtipakkinsa jäällä olosta enemmän on varmastikin ihan tosi, mutta mitä ihmettä se sitten käytännössä tarkoittaa? Kyllähän Ovechkin tarvitsee Carlsonin apua vähemmän maalin tekemiseen mitä joku Craig Smith tarvitsee Josin apua. Ei siihen mitään %-käppyrää tarvita itsestäänselvyyden todisteluun. Eikä se %-käppyrä lopulta todista mitään tai tee mitään tekemättömäksi. Tuo on irrallinen tilastollinen fakta joka ei ota ympäröiviä olosuhteita ja sattumia huomioon. Kuten suurin osa näistä advanced statseista. Niitä voi toki lukea kuin piru raamattua ja päättää sen pohjalta että vaikkapa Carlson on Capitalsille jopa haitallinen pelaaja koska joku AHL-pakki omalla minuutin peliajallaan sattui olemaan just jäällä kun Caps teki maalin.

Tämä kaverihan haki klikkiotsikoita perustamalla "shokkiäänestystä" advanced statsien varaan. Ainoa kaveri jonka mielestä Jared Spurgeon on top5 pakki NHL:ssä. Varmaan ainoa jonka mielestä Carlson ei ole. Kaveri hehkuttaa twitterit täyteen että "minäpä äänestin kuin uniikki lumihiutale, katso kuvat".

Toki koko tavasta valita Norris-voittaja kertoo pitkälti se että Tony DeAngelo on tämän raadin mukaan top10 pakki NHL:ssä. Tämä on suosikki-kilpailu ja siksi myös vuoronumerot on ihan aito tekijä pystin jakamisessa. Tunnepohjainen äänestys.
 
Viimeksi muokattu:
Because he's the hero Washington deserves, but not the one it needs right now, so we'll hunt him. Because he can take it, because he's not a hero. He's a silent scorer, an impactful force, a Fat Lazy Russian.

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Miro Heiskanen, Mikko Rantanen
Kun tarpeeksi pyörittelee niin aina niitä advanced statseja saa käänneltyä omalle kannalleen. Esim väite että muut joukkueet hyötyvät tähtipakkinsa jäällä olosta enemmän on varmastikin ihan tosi. Kyllähän Ovechkin tarvitsee Carlsonin apua vähemmän maalin tekemiseen mitä joku Craig Smith tarvitsee Josin apua. Ei siihen mitään %-käppyrää tarvita itsestäänselvyyden todisteluun. Eikä se %-käppyrä lopulta todista mitään tai tee mitään tekemättömäksi.

Tämä kaverihan haki klikkiotsikoita perustamalla "shokkiäänestystä" advanced statsien varaan. Ainoa kaveri jonka mielestä Jared Spurgeon on top5 pakki NHL:ssä. Varmaan ainoa jonka mielestä Carlson ei ole. Kaveri hehkuttaa twitterit täyteen että "minäpä äänestin kuin uniikki lumihiutale, katso kuvat".

Toki koko tavasta valita Norris-voittaja kertoo pitkälti se että Tony DeAngelo on tämän raadin mukaan top10 pakki NHL:ssä. Tämä on suosikki-kilpailu ja siksi myös vuoronumerot on ihan aito tekijä pystin jakamisessa. Tunnepohjainen äänestys.
Mahdollisesti näin, mutta hän on ainakin perustellut kantansa. Samalla tavallahan sinua voi syyttää sopivien statsien poimimisesta ja tunnepohjaisuudesta.
 
Mörököl on Ice 2019

TylerDG

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät & Caps
Mahdollisesti näin, mutta hän on ainakin perustellut kantansa. Samalla tavallahan sinua voi syyttää sopivien statsien poimimisesta ja tunnepohjaisuudesta.
Tottakai. Olenhan minäkin perustellut kantani, mutta mulla ne vasta värilasit päässä onkin.

En kai mä muuta ole yrittänyt väittää? :)
 
Because he's the hero Washington deserves, but not the one it needs right now, so we'll hunt him. Because he can take it, because he's not a hero. He's a silent scorer, an impactful force, a Fat Lazy Russian.

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Craig Smith for HHOF!
Tiedän että seuraavaksi joukko tilastoguruja hakkaa tänne miljoona käppyrää ja POITOIGOIDARTHWADER tilastoa jotka näyttävät että todellisuudessa Esa Lindell on sarjan paras pakki.
No siis sikäli olet jäljillä, että tänne voisi hakata aika paljon tilastoa, kuinka Lindell on osapuilleen yhtä kaukana sarjan parhaasta pakista kuin Carlson. Eli aika kaukana.

siihen lääkkeeksi suosittelen vaan katsomaan vaikka 10 peliä Carlsonin pelaamista. Usein yllättävänkin näkymätön, hyvällä tapaa.
Tuo "hyvällä tapaa näkymätön" on enemmän kolmosparin pakkien juttuja. Norris kuuluu eliittipakille, joka dominoi kaukalossa ja siten myös näkyy.

Oon ihan tarpeeksi nähnyt Carlsonin pelaamista, etten pidä ykköspakkina ensinkään. Uusintapainos Mike Greenistä. Sopiva rooli olisi jotain sellaista, mitä Krug pelaa Bruinsissa.
 
Tutkija. Humanistinen kiekkoteoria, kasvutarinoiden koulukunta.

TylerDG

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät & Caps
No siis sikäli olet jäljillä, että tänne voisi hakata aika paljon tilastoa, kuinka Lindell on osapuilleen yhtä kaukana sarjan parhaasta pakista kuin Carlson. Eli aika kaukana.


Tuo "hyvällä tapaa näkymätön" on enemmän kolmosparin pakkien juttuja. Norris kuuluu eliittipakille, joka dominoi kaukalossa ja siten myös näkyy.

Oon ihan tarpeeksi nähnyt Carlsonin pelaamista, etten pidä ykköspakkina ensinkään. Uusintapainos Mike Greenistä. Sopiva rooli olisi jotain sellaista, mitä Krug pelaa Bruinsissa.
Mike Green ja John Carlson on ihan erityylisiä pelaajia. Samaa heissä on se että molemmat ovat pelanneet Capitalsin ylivoimassa menestyksekkäästi.

edit. Ja myös se että molemmilta on ryöstetty Norris :D
 
Because he's the hero Washington deserves, but not the one it needs right now, so we'll hunt him. Because he can take it, because he's not a hero. He's a silent scorer, an impactful force, a Fat Lazy Russian.

Juteeni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Avalanche ja Tappara
Tässä vaiheessa ei voi toivoa muuta kuin sitä, että jatkoon menevä jengi vetääkin päätyyn asti. Heiskanen vs. Mackinnon -asetelma myös nousee esille, toistaiseksi paras hyökkääjä vastaan toistaiseksi paras puolustaja.
Köh, köh. Olisi nyt ensiksi draftinsa paras puolustaja ennen kuin aletaan ihan aikuisten oikeasti parhaasta puolustajasta puhumaan.
Tikkua silmään vain tänne, mutta ison veden takana vaikuttavat solmusalmiset ja santtusilvennoiset ovat puhuneet.

Heiskasen äänisaalis oli kyllä ihmeellisen pieni.

Ehkä näissä äänestyksissä olisi parempi siirtyä pois tuosta topfemman valinnasta ja ihan ronskisti vaan jokainen valitkoon sen mielestänsä parhaan puolustajan tai sitten kaksi.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: F#21
Vuoronumeroja jaettaessa jos pelkkiä pisteitä katsoo;

13/14; Josi 40 vs Carlson 37
14/15; Josi 55 vs Carlson 55
15/16; Josi 61 vs Carlson 39
16/17; Josi 49 vs Carlson 37
17/18; Josi 53 vs Carlson 68
18/19; Josi 56 vs Carlson 70
19/20; Josi 65 vs Carlson 75
Total Josi 379 vs Carlson 381 --> Tasapeli
Aivan kuten sinäkin toivoit tuossa ylempänä, että katsottaisiin muutakin kuin pisteitä, niin jospa unohdetaan pisteet hetkeksi. Ja itse asiassa pelkästään tehopisteiden vertailu ei ole kovinkaan hedelmällistä.

Nyt kun tuota "vuoronumeroa" halusit korostaa ja jota itsekin osaltani komppasin, niin siihen nähden minusta Josi todellakin on Carlsonin edellä siinä kuvitteellisessa jonossa.

Josin ja Carlsonin sijoitukset Norris-kisassa kausi kaudelta:

14/15: Josi 5. / Carlson -
15/16: Josi 5. / Carlson -
16/17: Josi 11. / Carlson -
17/18: Josi 7. / Carlson 5.
18/19: Josi 7. / Carlson 4.
19/20: Josi 1. / Carlson 2.

Mielestäni tämä kuvaa varsin hyvin sitä, että Josi on ollut huomattavasti pidempään tuolla ja täten vuoronumerologiikalla jonossa edellä. Jos Carlson jatkaa tuolla tasolla vielä ainakin vuoden-pari, niin eiköhän hänen nimensä tähän pystiin vielä kaiverreta.

Ja kuten itsekin myönsit, erot kärjessä ovat pieniä. SIksi oikeusmurhasta puhuminen on syytä unohtaa.
 
RELEASE THE KRAKEN

TylerDG

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät & Caps
Aivan kuten sinäkin toivoit tuossa ylempänä, että katsottaisiin muutakin kuin pisteitä, niin jospa unohdetaan pisteet hetkeksi. Ja itse asiassa pelkästään tehopisteiden vertailu ei ole kovinkaan hedelmällistä.

Nyt kun tuota "vuoronumeroa" halusit korostaa ja jota itsekin osaltani komppasin, niin siihen nähden minusta Josi todellakin on Carlsonin edellä siinä kuvitteellisessa jonossa.

Josin ja Carlsonin sijoitukset Norris-kisassa kausi kaudelta:

14/15: Josi 5. / Carlson -
15/16: Josi 5. / Carlson -
16/17: Josi 11. / Carlson -
17/18: Josi 7. / Carlson 5.
18/19: Josi 7. / Carlson 4.
19/20: Josi 1. / Carlson 2.

Mielestäni tämä kuvaa varsin hyvin sitä, että Josi on ollut huomattavasti pidempään tuolla ja täten vuoronumerologiikalla jonossa edellä. Jos Carlson jatkaa tuolla tasolla vielä ainakin vuoden-pari, niin eiköhän hänen nimensä tähän pystiin vielä kaiverreta.

Ja kuten itsekin myönsit, erot kärjessä ovat pieniä. SIksi oikeusmurhasta puhuminen on syytä unohtaa.
Norris sijoituksina noi 7-11 on vähän niin ja näin että laskenko ne mukaan mun värilasi-analyysiin, näitä DeAngelo ääniä kun sieltä tippuu sinne tänne.

Mutta siis sanotaan nyt vielä että jos sen Norriksen jollekin muulle kuin Carlsonille tälle kaudelle suo niin kyllä se munkin mielestä selkeesti Josi oli.

Tän piti vaan olla Carlsonin vuosi, koska track record vuoden 2017 alusta on vaan ollut niin kova. Huipentuen tän kauden ekaan puoliskoon kun siinä kovimmassa iskussa vertauskohteena oli kuitenkin nykyisten kilpaveljien sijaan menneet legendat.
 
Because he's the hero Washington deserves, but not the one it needs right now, so we'll hunt him. Because he can take it, because he's not a hero. He's a silent scorer, an impactful force, a Fat Lazy Russian.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy