Niin tottakai ymmärrän tuon rapisteluaspektin. Meidänkin labradorinnoutajalla piti olla aikoinaan paljon paketteja + kaikki tuliaiset, jos joku oli edes pari päivää pois. Ja silloinkaan se sisältö ei ollut tärkeintä kuten arvata saattaa.
Myönnän toki ilolla katsoneeni tuota koiran lahjojen avaamistouhua ja koska koira on usein fiksumpi kuin lapsi niin tiedän kyllä mistä puhun, mutta siitäkin huolimatta olen silti sitä mieltä, että aikuisena sitä arvostaa lahjoja eri tavalla. Lapsena pyydetään kaikkea mahdollista ja ollaan tavallaan iloisia kun saadaan juuri ne lelut, mitkä on pyydetty, mutta aikuisena se on erilainen tilanne. Sitä ei tavallaan pyydä mitään, koska kaiken voi ostaa itsekin, eikä se lahjojen lukumäärä ole olennainen asia, mutta se on tietyllä tavalla kiva tunne, mikä tulee kun avaa ne muutamat lahjat ja miettii, että se lahjanantaja on nähnyt vaivaa ostaakseen juuri sellaisen tuotteen, mikä on lahjansaajalle mieluinen ja mitä tämä ei itse ehkä olisi osannut hankkia. Faijani esim. lähestyy kuuttakymmentä ikävuotta, eikä olisi itse varmasti tajunnut hankkia usb-muistitikkua ikinä ja nyt on innoissaan siitä, että siihen 2 gigaan mahtuu kaikki mahdollinen, eikä tarvitse kantaa niin paljon papereita salkussaan, kun matkustaa ympäriinsä. Samalla tavalla itse saan aina jotakin mieluisia, hyvin keksittyjä lahjoja, joita arvostaa aivan eritavalla kuin, mitä lapsena osasi arvostaa.
Kyse ei ole todellakaan rahasta, koska ihmisillä on kaikki ja jos itse havaitsee puutteen tai tarpeen niin sen voi tyydyttää heti kun aamulla kaupat avaavat ovensa, vaan nimenomaan siitä, että joku on todellakin nähnyt vaivaa ostaakseen jotain, mistä ehkä pitää. Tietysti silloin tilanne on hankalampi, jos ei tunne kunnolla toista ihmistä. Silloin joutuu ostamaan pakkopullajuttuja.
Lisään vielä sen, että kokonaisfiilis on eri luokkaa, kun nyt voi syödä rauhassa, ottaa vähän juomista ja keskustella vanhempien kanssa rauhassa muistakin kuin liikeasioista ja ne lahjat tulevat loppuillasta tavallaan niinkuin mukavana bonuksena Glühweinin rinnalla. Lapsena koko päivä oli vain sitä malttamatonta lahjojen odottelua, joten ruokailu ja kaikki muu meni tavallaan ihan ohi tunnelmallisesti.