Ikävänkantaja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Suomi saa muiden valtioiden joukossa nimetä oman ikioman eksoplaneetan - eli maan kaltaisen, toisessa tähtijärjestelmässä sijaitsevan taivaankappaleen - emotähtineen kansainvälisen tähtitieteellisen unionin IAU:n satavuotisjuhlien kunniaksi. Suomelle osoitettu planeetta on tällä hetkellä tunnukseltaan HAT-P-38b ja se kiertää tähteä HAT-P-38.
Ehdotuksia voi jättää kuka tahansa ajalla 1.9.-15.10.2019 seuraavin reunaehdoin: "Nimiehdotuksella tulee olla yhteys Suomeen kulttuurillisesti, historiallisesti tai maantieteellisesti. Nimenannossa saa lisäksi inspiroitua tähtitaivaan tai tähtitieteen teemoista tai nimettävän planeetan sijainnista taivaalla. Planeetan ja tähden nimillä pitää olla yhteinen teema, josta pystytään myös ammentamaan uusia nimiä, jos samasta planeettajärjestelmästä tulevaisuudessa löydetään uusia planeettoja."
Mikä siis nimeksi "Suomen" eksoplaneetta HAT-P-38b:lle ja tähti HAT-P-38:lle?
Linkki lomakkeelle, jolla voi tehdä virallisen nimiehdotuksen:
docs.google.com
www.helsinki.fi
www.karjalainen.fi
Ehdotuksia voi jättää kuka tahansa ajalla 1.9.-15.10.2019 seuraavin reunaehdoin: "Nimiehdotuksella tulee olla yhteys Suomeen kulttuurillisesti, historiallisesti tai maantieteellisesti. Nimenannossa saa lisäksi inspiroitua tähtitaivaan tai tähtitieteen teemoista tai nimettävän planeetan sijainnista taivaalla. Planeetan ja tähden nimillä pitää olla yhteinen teema, josta pystytään myös ammentamaan uusia nimiä, jos samasta planeettajärjestelmästä tulevaisuudessa löydetään uusia planeettoja."
Mikä siis nimeksi "Suomen" eksoplaneetta HAT-P-38b:lle ja tähti HAT-P-38:lle?
Linkki lomakkeelle, jolla voi tehdä virallisen nimiehdotuksen:
Keksi eksoplaneetalle nimi!
Suomi saa nimetä Kolmion tähdistön suunnassa sijaitsevan Auringon kaltaisen keltaisen tähden HAT-P-38 ja sitä kiertävän kaasuplaneetan HAT-P-38b. Voit jättää nimiehdotuksesi 1.9. - 15.10.2019 välisenä aikana. Nimiehdotuksella tulee olla yhteys Suomeen kulttuurillisesti, historiallisesti tai...
docs.google.com
Observatorio | Tiedemuseo Liekki | Helsingin yliopisto
Sukella Observatorion vaiheisiin ja avaruuden ihmeisiin! Arkkitehti C. L. Engelin ja tähtitieteen professori F. W. A. Argelanderin suunnittelema observatoriorakennus oli valmistuessaan 1834 aikansa modernein tähtitieteen tutkimuslaitos, esikuva muille observatorioille ja professorin perheen koti.
Suomi saa nimetä eksoplaneetan ja tähden – kuka tahansa voi ehdottaa nimiä
Suomi saa nimetä Kolmion tähdistön suunnassa sijaitsevan Auringon kaltaisen tähden ja sitä kiertävän eksoplaneetan, Helsingin yliopisto kertoo.
www.karjalainen.fi