Siirryn nyt muihin tehtäviin tämän leffan seuraamisesta, mutta sanotaan vielä loppuun että No Time to Die on oikeastaan tiivistettynä se mikä näissä Craigin Bondeissa on pielessä:
-Nämä on ihan turhan ryppyotsaisia. Joo, en odota mitään Mooren disko-Bondia tai Brosnanin hassuttelua, mutta jos nyt vertaa vaikka realistisempiin Conneryyn ja Daltoniin, niin kyllähän niissä sitä huumoria on ihan eri tavalla miten näissä. Nämä leffat ottaa itsensä ihan liian vakavasti
-Näitä leffoja on myös hyvin paljon pitkitetty liikaa. Tästäkin leffasta olisi voinut pätkiä varmaan tunnin pois ja mitään oleellista tuskin olisi menetetty. Sama pätee myös Casino Royaleen, Skyfalliin ja Spectreen vaikka kaksi ensiksi mainittua ovatkin erinomaisia leffoja
-Vähän tekemällä tehtyä "jatkumoa" näiden kaiken viiden leffan osalta, etenkin kun Spectressä Craigin Bondin tarina ikään kuin loppuu mutta hupsis, eipä se loppunutkaan vaan nyt loppuu uudelleen. Huijasin!
Edelleenkin olen vähän harmissani siitä, että Craigin ajan potentiaali hukattiin ihan totaalisesti. Casino Royale oli mahtava aloitus ja joo Quantum tavallaan täydensi sitä vaikka onkin ihan surkea leffa. Sen jälkeen tuli erinomainen Skyfall joka on varmaankin malliesimerkki klassisesta Bond-leffasta ja toimii mainiosti ihan yksittäisenäkin tarinana, joten kaiken piti olla pedattu laadukkaille agenttileffoille. Sen jälkeen tulikin kädenlämpöinen Spectre (jonka saavutuksena mm. Blofeldin hahmon täysi pilaminen) ja sysipaska No Time to Die, ja kaikki oltiin tuhottu. Varsinkin tämä No Time to Die on siinä mielessä ihan järjetön tekele, että palikat olisi ollut ihan huikeaan leffaan, mutta lopputuloksena oli Isä sisäkköna agenttipuitteissa.
Craigin Bondeista riittää Casino Royale ja Skyfall, muut saa olla ihan rauhassa.