NHL-palkinnot 2008

[eleven]

Koska NHL:n parhaat ei ilmeisestikään ollut ihan tarkoitettu palkintojen voittajien veikkailuun, spekulointiin ja keskusteluun, niin tehdäänpä sille sitten oma ketjunsa. Tänään julkistetaan palkintojen ehdokkuudet, joten vielä ehtinee veikata niitäkin.

Mainitaanpa ensiksi jo varmistuneet palkinnot:

Presidents Trophy: Detroit Red Wings
Runkosarjan voittajajoukkue

Art Ross Trophy: Alexander Ovechkin, Washington Capitals
Runkosarjassa eniten tehopisteitä kerännyt pelaaja

Maurice Richard Trophy: Alexander Ovechkin, Washington Capitals
Runkosarjassa eniten maaleja tehnyt pelaaja

William M. Jennings Trophy: Chris Osgood / Dominik Hasek, Detroit Red Wings
Runkosarjassa vähiten maaleja päästäneen joukkueen maalivahdit, jotka ovat pelanneet vähintään 25 ottelua.

Bill Masterton Memorial Trophy:
Fernando Pisani, Edmonton Oilers, Jason Blake, Toronto Maple Leafs, ?
Tässä palkinnossa perusteet ovat lähinnä ne, että kuka parantuu pahiten uraa uhkaavasta sairaudesta tai vammasta. Varmasti joko Pisani tai Blake tämän palkinnon vie. Hyvää kolmatta ehdokasta en keksi.

Calder Memorial Trophy:
Patrick Kane, Chicago Blackhawks, Nicklas Bäckström, Washington Capitals, Tobias Enström, Atlanta Thrashers

Erittäin vahva kausi Kanelta, joka lopulta voitti tulokkaiden pistepörssin niukalla erolla Bäckströmiin. Alkukaudesta Chicagon huipputulokkaat pysyivät jonkun aikaa pistepörssin top20:ssäkin. Tobias Enströmin tilalla kolmantena ehdokkaana saattaa olla myös Jonathan Toews, Peter Mueller tai jopa Carey Price. Mielestäni Enström kuitenkin ehdottomasti ansaitsee tämän kunnian, sillä hän oli jo tulokaskaudellaan yksi eniten jääaikaa saavia pelaajia koko NHL:ssä. Toews pelasi erittäin vahvasti, mutta valitettavasti kausi jäi rikkinäiseksi. Mueller pelasi hyvän ja täyden kauden. Price olisi ollut vahvoilla tässä kisassa mikäli olisi vaan enemmän pelejä pelannut.

Lady Byng Memorial Trophy:
Pavel Datsyuk, Detroit Red Wings, Henrik Zetterberg, Detroit Red Wings, Martin St. Louis, Tampa Bay Lightning

Eli käytännössä hyvä pelaaja pienillä jäähyminuuteilla. Tässä Pavel Datsyuk on jälleen todella vahvoilla, pistepörssin 4., ja vähiten jäähyminuutteja pistepörssin top30:ssä (20). Heitetään ehdokkaiksi joukkuekaveri Henrik Zetterberg (92 pistettä, 34 jäähyminuuttia) sekä palkinnon kerran voittanut Martin St. Louis (83 pistettä, 26 jäähyminuuttia). Myös Brian Campbell (62 pts, 20 PIM), Nicklas Lidström (70 pts, 40 PIM) ja Mark Streit (62 pts, 28 PIM) saattaisivat tulla kyseeseen.

James Norris Memorial Trophy:
Nicklas Lidström, Detroit Red Wings, Andrei Markov, Montréal Canadiens, Dion Phaneuf, Calgary Flames

Tämä palkinto on käytännössä jo jaettu. Lidström on NHL:n selvästi paras pakki. Markov ansaitsee ehdokkuuden loistavalla kaudellaan Habsin takalinjoilla. Markov on toki ollut jo kolmatta kautta Habsin ehkä tärkein pelaaja, mutta nyt joukkueen pärjääminen siivitti hänet piste-ennätykseensä ja toivottavasti Norris-ehdokkuuteen. Kolmanneksi ehdokkaaksi on muitakin hyviä vaihtoehtoja kuin Phaneuf, mutta laitetaan nyt hänet.

Frank J. Selke:
Pavel Datsyuk, Detroit Red Wings, John Madden, New Jersey Devils, Samuel Påhlsson, Anaheim Ducks

Todella vaikea veikata tähän ehdokkaita sillä asiantuntemus ei välttämättä oikein riitä. Datsyuk ansaitsee kuitenkin voiton, Fedorov vuonna 1994 on hyvä vertauskuva hänelle monella tapaa.

Jack Adams Trophy:
Bruce Boudreau, Washington Capitals, Guy Carbonneau, Montréal Canadiens, Claude Julien, Boston Bruins

Kolme valmentajaa, joiden joukkueiden ennakkoon piti pärjätä selvästi huonommin. Capsin rekordi Boudreaun kanssa on jäätävän hyvä, ja mielestäni hänen vaikutus joukkueeseensa on suurin kolmikosta. Carbonneaun Habs teki kolmikosta kovimman nousun, mutta antaisin pelaajille enemmän krediittiä siitä verrattuna Washingtoniin. Bruins taisteli hienosti loukkaantumisia ja alhaisia odotuksia vastaan kuolettavan tylsällä pelisysteemillään.

Vezina Trophy: Martin Brodeur, New Jersey Devils, Evgeni Nabokov, San José Sharks, Henrik Lundqvist, New York Rangers

Tänä vuonna vääntö on tiukka Vezinan suhteen, mutta antaisin Brodeurille jälleen kunnian. Hän tuntuu vain paranevan iän myötä. Osittain vaikuttaa valitettavasti se, etten kauheasti näe Nabokovin hyviä otteita kun itää tulee lähinnä seurattua.

Lester B. Pearson Award:
Alexander Ovechkin, Washington Capitals, Evgeni Malkin, Pittsburgh Penguins, Jarome Iginla, Calgary Flames

Selvä peli Ovechkinille, jota hänen kollegansakin fanittavat. Vaikea veikata muita ehdokkaita, koska hyviä vaihtoehtoja löytyy.

Hart Memorial Trophy:
Alexander Ovechkin, Washington Capitals, Evgeni Malkin, Pittsburgh Penguins, Jarome Iginla, Calgary Flames

Maalipörssin voitto 13 maalin erotuksella seuraavaan oli käsittämättömän kova teko. Yksi parhaista kausista, ellei paras 10 vuoden sisällä. 65 maalia! Käsittämätöntä. Samoin on vaikea tähän veikata ehdokkaita, Lidström, Brodeur, Nabokov ja ehkä jopa Datsyukkin saattavat tulla kyseeseen.

Prince of Wales Trophy: New York Rangers
Pelityyli vaan sopii playoff-kiekkoon. Kovuutta löytyy tarpeeksi, samoin kokemusta. Puolustus on pieni kysymysmerkki, mutta se on ongelma myös vahvalla kilpailijalla Penguinsilla. Kolmannella vahvalla ehdokkaalla Canadiensilla puuttuu liikaa kokemusta.

Clarence S. Campbell Bowl: Detroit Red Wings
Myös lännessä vääntö on tiukka. Kolmikko Wings, Ducks, Sharks erottuvat suurimpina cup-suosikkeina. Wings oli lähellä kaataa Ducksin jo viime vuonna, mutta kaatuivat omiin virheisiinsä. Tälle vuodelle joukkuetta on parannettu maltillisesti. Ducksilla ei välttämättä riitä nälkä, pakisto on tosin järkyttävän vahva tänä vuonna, ja pelisysteemi on tylyllä tavalla toimiva. Kuin Devilsillä menneinä vuosina. Sharksilla kysymyksiä aiheuttaa se, kuinka paljon hyökkäys jää Thorntonin varaan.

Conn Smythe Trophy: Nicklas Lidström, Detroit Red Wings
Vaikeahan tätä on arvioida kuka cup-voittajajoukkueesta syttyy pudotuspeleihin, mutta Lidströmin valitsen sillä perusteella että on joukkueensa tärkein yksittäinen pelaaja.

Stanley Cup: Detroit Red Wings

 

[TonyClifton]

Prince of Wales Trophy: New York Rangers
Pelityyli vaan sopii playoff-kiekkoon. Kovuutta löytyy tarpeeksi, samoin kokemusta. Puolustus on pieni kysymysmerkki, mutta se on ongelma myös vahvalla kilpailijalla Penguinsilla. Kolmannella vahvalla ehdokkaalla Canadiensilla puuttuu liikaa kokemusta.

Clarence S. Campbell Bowl: Detroit Red Wings
Myös lännessä vääntö on tiukka. Kolmikko Wings, Ducks, Sharks erottuvat suurimpina cup-suosikkeina. Wings oli lähellä kaataa Ducksin jo viime vuonna, mutta kaatuivat omiin virheisiinsä. Tälle vuodelle joukkuetta on parannettu maltillisesti. Ducksilla ei välttämättä riitä nälkä, pakisto on tosin järkyttävän vahva tänä vuonna, ja pelisysteemi on tylyllä tavalla toimiva. Kuin Devilsillä menneinä vuosina. Sharksilla kysymyksiä aiheuttaa se, kuinka paljon hyökkäys jää Thorntonin varaan.Stanley Cup: Detroit Red Wings

Veikkasin ennen kauden alkua samat joukkueet finaaliin ja Detroitin mestariksi ja veikkaan edelleen. Molemmissa tiimeissä on nimenomaan syvyyttä neljään ketjuun varsinkin jos/kun loukkaantumisia rupeaa tulemaan. Molemmat vanhat suosikkini Jaromir ja Dominik ovatkin löytäneet oivan vireen runkosarjan lopussa.

 

[kilonkingi]

Calder Memorial Trophy

Tällä kaudella löytyi monta upean tulokaskauden pelannut pelaajaa, mutta kukaan ei noussut selvästi ylitse muiden, kuten kahdella edellisellä kaudella. Onkin hyvin vaikeaa laittaa nämä nuoret miehet paremmuusjärjestykseen, mutta yritetään.

Kane aloitti ja lopetti kauden todella vahvasti, mutta keskellä kautta oli pitkiä kuivia kausia. Kokonaisuudessaan Kanelta kuitenkin erittäin vahva kausi, sen kertovat tehotkin 21+51=72 82 ottelussa. Ennen kauden alkua hieman epäilin, miten pienikokoinen Kane pärjää NHL:n kovissa väännöissä. Mutta Kane todisti, että NHL:ssä pärjää myös nopeudella, ketteryydellä ja tietysti taidolla.

Ruotsalainen Bäckström pääsi heti avauskaudellaan Ovetshkinin rinnalla ja tulosta syntyi, 82 ottelua tehoin 14+55=69. Tietysti Bäckströmin tehoista voidaan siirtää kiitosta Ovetshkinille, mutta vastaavasti voidaan kysyä, olisiko Ovetshkin tehnyt yhtä paljon maaleja ilman Bäckströmiä? Tuskinpa, Bäckström lukee peliä loistavasti ja jakaa kerrassaan oivaltavia syöttöjä. Klassinen taitosentteri parhaasta päästä.

Toisen Chicagon tulokaan Jonathan Toews kautta häiritsi loukkaantumiset, minkä vuoksi hän joutui jättämään 18 ottelua väliin. Toews voitti kuitenkin tulokkaiden maalipörssin 24 maalilla ja keräsi yhteensä 54 pistettä, mikä olisi tietännyt täyden kauden pelatessan vastaavia pisteitä Kanen ja Bäckströmin kanssa. Ja tekipä Toews yhden kauden hienoimmista maaleista.

Lisäksi tulokashyökkääjien osalta täytyy mainita vahvan kauden pelannut Peter Mueller, joka saalisti tehot 22+32=54. Eikä ole syytä unohtaa NHL:n tämän hetken nuorinta pelaajaa, eli Sam Gagneria, joka pelaa poikkeuksellisen kypsästi ikäisekseen ja sijoittui tulokkaiden pistepörssin viidenneksi tehoin 13+36=49.

Puolustajista esille nousee kaksi nimeä, Erik Johsnon sekä Tobias Enström. Johnson pelasi ainoastaan 69 ottelua loukkaantumisesta johtuen, mutta ehti vakuutta kaikki otteillan. Kiekkolliset taidot aivan huippuluokkaa, mistä osoituksena tehot 5+28=33. Lisäksi Johnson on puolustajaksi todella nopea luistelija, eikä jää kaksinkamppailuissakaan toiseksi vaan käyttää isoa kokoaan hyvin hyväksi. Puolestaan Enström oli tulokaspuolustajien pistepörssin ykkönen tehoilla 5+33=38 82 ottelussa. Enström käytännössä katsoen kantoi yksinään Atlantan umpisurkeaa puolustusta urakoimalla lähes 25 minuttia peliä kohden, mikä on kyllä käsittämätön määrä tulokkaalle.

Carey Price pelasi uskomattoman tulokaskauden Montrealin maalila. Ensinnäkin ottelumääristä Pricen valinta ei pitäisi jäädä kiinni, sillä 41 pelattua ottelua on 20-vuotiaalle tulokasmaalivahdille erittäin kova saavutus. Mutta vielä kovempi suoritus on se tapa, millä Price noissa otteluissa torjui.

Nimittäin Price joutui Huet'n treidaamisen jälkeen todella kovaan paikkaan Montrealin maalila. Mutta Price todisti keväällä, että hän pystyy kantamaan kovat paineet hartioillaan ja pitkälti Pricen torjuntojen johdosta Montreal voitti NHL:n itäisen konferenssin. Lisäksi Price on vielä parantanut otteittaan mitä lähemmäs on tultu kevään ratkaisupelejä ja viime viikkoina hän on ollut yksinkertaisesti huikea, viimeisimmästä 10 pelistä 8 voittoa, torjuntaprosentti 94,0 %, päästettyjen maalien keskiarvo 1,97 maalia ja päälle päätteksi vielä kaksi nollapeliä.

Koko kauden vastaavat tilastot ovat tulokasmaalivahdille erinomaiset. Kaikkiaan siis 41 ottelua 24 voittoa, torjuntaprosentti 92,0 % (koko NHL:n 7. paras), päästettyjen maalien keskiarvon on 2,56 maalia (19.), 3 nollapeliä sekä kaksi syöttöä.


Kovia tulokkaita kaikki, mutta omissa papereissani Price nousee ylitse muiden. Price on tällä kaudella kulkenut muaan Patrick Royn jalanjäljissä sensaatiomaisesti kohti maailman maalivahtieliittiä. Ja erityisesti on syytä ottaa huomioon, että maalivahdit kypsyvät huomattavasti kenttäpelaajia myöhemmin. Jo ylipäätään pelaaminen vakituisena maalivahtina NHL:ssä 20-vuotiaana on todella kova saavutus (kuinka moni tähän on edes pystynyt?). Mutta se on kiistatta täysin poikkeuksellista, että pelaa 20-vuotiaana maalilla, kuten Price on tällä kaudella pelannut.

Calder Trophy siis Pricelle, perässä seuraavat Kane ja Bäckström nimenomaan tässä järjestyksessä.

 

[Mängimies]

Calder Trophy siis Pricelle, perässä seuraavat Kane ja Bäckström nimenomaan tässä järjestyksessä.

Price pokkaa Conn Smythen, aivan kuten eräs toinen maalivahti 23 vuotta sitten...

Calder menee Kanelle tai Bäckströmille. Itse veikkaan Kanea, vaikka yhtä hyvin voisin jakaa sen Toewsille, joka oli vähintäänkin vakuuttava tulokaskaudellaan. Harmi vain, että loukkaantumisten takia jäi liikaa pelejä väliin Calderin voittamiseksi. Näin ainakin veikkaan.

 

[eleven]

Jonkun muun viestistä luin että palkinnot julistettaisiin maanantaina (eli eilen), mutta eipä pitänytkään paikkaansa. Viime vuonna ehdokkaat julkistettiin 1. toukokuuta.

 

[eleven]

No niin tänään julkistettiin Vezina Trophy ehdokkaat, jotka ovat odotetusti Martin Brodeur, Jevgeni Nabokov ja Henrik Lundqvist. Tässä aikataulu muiden ehdokkuuksien julkistamiselle:

Apr. 22 James Norris Memorial Trophy
Apr. 23 Calder Memorial Trophy
Apr. 24 Lady Byng Memorial Trophy
Apr. 25 Frank J. Selke Trophy
Apr. 29 Hart Memorial Trophy
TBA Jack Adams Award

http://www.nhl.com/nhl/app/?service=page&page=NewsPage&articleid=361115

Itse palkintogaala on 12.6.

 

[Janezky84]

Nyt on julkistettu Norris -trophy ehdokkaat.

Nicklas Lidström
Zdeno Chara
Dion Phaneuf

http://www.tsn.ca/nhl/story/?id=235467&lid=headline&lpos=topStory_main

Ihme, jollei Lidström pokkaa palkintoa.

 

[eleven]

Calder Trophy-ehdokkaat

Calder-ehdokkaat julkistettiin tänään:

Patrick Kane, Chicago Blackhawks
Jonathan Toews, Chicago Blackhawks
Nicklas Bäckström, Washington Capitals

http://www.nhl.com/nhl/app/?service=page&page=NewsPage&articleid=361280

Yllätyin hiukan tuosta Toewsin nimeämisestä kun jäi kuitenkin useampi peli väliin. Äänet on todennäköisesti kuitenkin jakautuneet aika tasaisesti 3. sijan tuntumalla, veikkaisin. Eiköhän tämä ole kahden kauppa Kanen ja Bäckströmin, Kanelle uskon tosiaan palkinnon menevän.

 

[eleven]

Lady Byng-ehdokkaat:

Pavel Datsyuk, Detroit Red Wings
Martin St. Louis, Tampa Bay Lightning
Jason Pominville, Buffalo Sabres

http://www.nhl.com/nhl/app/?service=page&page=NewsPage&articleid=361409

 

[hannes_ko]

Lady Byng-ehdokkaat:

Pavel Datsyuk, Detroit Red Wings
Martin St. Louis, Tampa Bay Lightning
Jason Pominville, Buffalo Sabres

http://www.nhl.com/nhl/app/?service=page&page=NewsPage&articleid=361409

No ok, mutta eikö tätä nyt voisi jo vihdoin antaa Jay Pandolfolle? Ei sillä, että näillä palkinnoilla suurta väliä on, mutta Pandolfon ura on niin erikoinen, että ansaitsisi jonkinlaisen huomion.

 

[Cube]

Jokseenkin väärin, ettei Carey Price saanut tulokasskabassa enempää ääniä. Jos se ei vielä riitä, että 20-vuotias (ok, iän ei pitäisi merkata) tulokasmaalivahti pelaa puolet peleistä ja erittäin hyvällä menestyksellä, niin en tiedä mitä pitäisi oikein tehdä. Ei Kane tai Bäckström nyt mitään Ovechkin- tai edes Malkin-kautta pelannut, joten sikälikin voisi vähän antaa "tasoitusta".

 

[Henkka]

Datsjukin ei kyllä pitäisi voittaa Lady Byngiä. Datsjukhan on liigan eniten kiekkoja riistävä pelaaja, ja eihän se ole herrasmiesmäinen tapa pelata. Tämä kusipää vie jatkuvasti namuja vastustajien käsistä.

Perhana jos Calderin saisi määrätä pelkästään tulevaisuuden potentiaalin perusteella, niin Toews olisi varma voittaja. Mutta ei aikanaan voittanut Yzermankaan, kun Tom Barrasso kerkesi edelle. Calderissa on monesti nähty runner-upilta parempi ura, kuin itse voittajalta.

 

[Osmo Rapeli]

Calderissa on monesti nähty runner-upilta parempi ura, kuin itse voittajalta.

Olisikohan jossain sivusto josta näkisi kaikki runner-upitkin? 2003-04 on joka tapauksessa erikoinen kausi kun Calderin voitti Andrew Raycroft ja runner-upit olivat Michael Ryder ja Trent Hunter. Kenenkään heistä ura EI näytä tällä hetkellä menevän kuuhun, kaikkien ei edes ilmakehään. Muuten toki viimeisen 20 vuoden ajan voittajat ovat onnistuneet myös koko uransa kanssa.

Kyseisen kauden aikana ensimmäisen NHL-pelinsä pelasivat onneksi nämä miehet, joista monella on huomattavasti paremmat mahdollisuudet uransa kanssa:

* Joffrey Lupul, Anaheim Mighty Ducks
* Kari Lehtonen, Atlanta Thrashers
* Patrice Bergeron, Boston Bruins
* Jason Pominville, Buffalo Sabres
* Matthew Lombardi, Calgary Flames
* Eric Staal, Carolina Hurricanes
* Tuomo Ruutu, Chicago Blackhawks
* John-Michael Liles, Colorado Avalanche
* Marek Svatos, Colorado Avalanche
* Nikolai Zherdev, Columbus Blue Jackets
* Pascal Leclaire, Columbus Blue Jackets
* Michael Ryder, Montreal Canadiens
* Jordin Tootoo, Nashville Predators
* Marek Zidlicky, Nashville Predators
* Antoine Vermette, Ottawa Senators
* Antero Niittymaki, Philadelphia Flyers
* Joni Pitkanen, Philadelphia Flyers
* Marc-Andre Fleury, Pittsburgh Penguins
* Tom Preissing, San Jose Sharks
* Alexander Semin, Washington Capitals

Ettei onneksi ihan toivoton kausi ole.

 

[LaTe_Show]

Jokseenkin väärin, ettei Carey Price saanut tulokasskabassa enempää ääniä. Jos se ei vielä riitä, että 20-vuotias (ok, iän ei pitäisi merkata) tulokasmaalivahti pelaa puolet peleistä ja erittäin hyvällä menestyksellä, niin en tiedä mitä pitäisi oikein tehdä.

Eiköhän se tuleva Conn Smythe-palkinto kompensoi tuota pettymystä...

 

[eleven]

Selke-ehdokkaat, ovat melko odotetusti Pavel Datsyuk (Detroit Red Wings), Henrik Zetterberg (Detroit Red Wings) ja John Madden (New Jersey Devils). Itse veikkasin Zetan tilalle tosin Påhlssonia kun en uskonut että samasta joukkueesta kaksi voisi päästä ehdolle.

http://www.nhl.com/nhl/app/?service=page&page=NewsPage&articleid=361647

 

[JoukaHainen]

Selke-ehdokkaat..

Eipä ole tuokaan pysti sama kuin mitä se oli ennen työsulkua. Kohta varmaan selke löytyy jo Ovetchkinilta ja Crosbyltäkin..

 

[Saikka]

Eipä ole tuokaan pysti sama kuin mitä se oli ennen työsulkua. Kohta varmaan selke löytyy jo Ovetchkinilta ja Crosbyltäkin..

Mitä tarkoitat? Z ja Datsyuk ovat molemmat loistavia kahdensuunnan hyökkääjiä. Se, että tekee pisteitä aivan tuhottoman paljon, ei poista sitä tosiasiaa että miehet myös puolustaisivat erittäin tunnollisesti ja hyvin. Datsyuk johtaa liigaa kiekonriistoissa, tehotilasto näyttää +40, Zetalla tehotilasto 75 matsista +30, POffeissa 7 ottelussa +4.

 

[Henkka]

Olihan tuolla ennen lockoutia Doug Gilmour, Sergei Fedorov, Ron Francis ja Steve Yzerman myös noita äärimmäisen vääränlaisia puolustavia hyökkääjiä, jotka perkeleen lailla menivät tekemään myös jotain ihmeen tehopisteitä. Hyi hyi mitä toimintaa.

 

[dana77]

Eipä ole tuokaan pysti sama kuin mitä se oli ennen työsulkua. Kohta varmaan selke löytyy jo Ovetchkinilta ja Crosbyltäkin..

Jep, heidän ei tarvitse enää kuin opetella puolustamaan.

 

[Pontus Toikka]

Hart trophy ehdokkaat

Iginla, Ovechkin ja Malkin on nimetty Hart trophy ehdokkaiksi. Kisa varmaan käydään Iginlan ja ovechkinin kanssa.

 

[Ferris]

Iginla, Ovechkin ja Malkin on nimetty Hart trophy ehdokkaiksi. Kisa varmaan käydään Iginlan ja ovechkinin kanssa.

Onko tässä edes mitään kisaa? ;)

 

[Pontus Toikka]

Onko tässä edes mitään kisaa? ;)

Ei ;). Koska Iginla on ollut joukkueelleen tärkein pelaaja tänä vuonna. Lisäksi Iginlan etuna on Kanadalaisuus. Johdatti joukkueensa NHL:n kovimmasta divisioonasta Play offsseihin ja teki 50 maalia.

 

[Ferris]

Ei ;). Koska Iginla on ollut joukkueelleen tärkein pelaaja tänä vuonna. Lisäksi Iginlan etuna on Kanadalaisuus. Johdatti joukkueensa NHL:n kovimmasta divisioonasta Play offsseihin ja teki 50 maalia.

Meinaatko että tuo riittää, sillä Ovetshkin on sentään ollut oman joukkueensa lisäksi liigalle sen tärkein pelaaja tänä vuonna! ;)

 

[Pontus Toikka]

Meinaatko että tuo riittää, sillä Ovetshkin on sentään ollut oman joukkueensa lisäksi liigalle sen tärkein pelaaja tänä vuonna! ;)

Ei varmaankaan, valitettavasti Calgarystä löytyy jääkiekko kulttuuria ja yleisöä ilman tähtipelaajaakin. Iginlan pitäisi siirtyä pelaamaan jonnekin Nashvilleen tai Atlantaan, niin Bettman rupeaisi lobbaamaan palkintoja iginlalle. Onneksi palkinnon valitsevat jääkiekosta kirjoittavat ihmiset eikä yleisö. Jospa raadissa olisi Don Cherryn klooneja ja he valitsisivat pohjois-amerikkalaisen pelaajan.

 

[Wing]

On mielestäni aivan käsittämätöntä, että kolmen parhaan pelaajan joukossa ei tälläkään kertaa ole Nicklas Lidström, vaikka hän on ainakin minun (ja monen muunkin) mielestäni ollut liigan dominoivin pelaaja ties kuinka monta vuotta. Hart Trophy on lähes aina parhaan hyökkääjän palkinto. Miksi edes mainostaa palkintoa muulla nimellä?

En kiistä sitä, että Ovechkinin pitää ehdottomasti saada tällä kaudella Hart. Hän todellakin ansaitsee sen tämän kauden näyttöjensä perusteella. Muiden ehdokkaiden paremmuuden tällä kaudella verrattuna "Norrikseen" kiistän jyrkällä kädellä.

Mielipiteeseeni vaikuttaa kiistatta se, ettei Lidström ole ikinä ollut edes ehdolla Hartiin. Mielestäni tämä on suuri vääryys, kun miettii, että esim. Pronger on palkinnon jopa voittanut.