Mainos

NHL:n ykkösvaraukset

  • 9 536
  • 30
Suosikkijoukkue
Broadstreet Bullies, Scott Stevens, Wendel Clark
The Athleticin listausten inspiroimana kyhäsin subjektiivisen listan NHL:n TOP-5 parhaista ja huonoimmista 1. varauksista (vuodesta 1979 alkaen)

TOP-5
1. 1984 Mario Lemieux - Eipä taida juuri tarvita perusteluita. NHL:n historian ehkä paras tai ainakin toiseksi paras pelaaja.
2. 2005 Sidney Crosby - tähän mennessä vasta 984 peliä mutta nakuttanut jo 1263 pistettä. Pingviinien paras pelaaja sitten Super-Marion
3, 2004 Alex Ovechkin - harvinaisen kovaa kaliiperia ollakseen venäläinen. Toisin kuin moni muu maanmiehensä, ei arastele vähääkään kaukalossa eikä kaipaa Koheloon.
4. 1981 Dale Hawerchuk - 1409 pistettä uralla. Yksi Änärin kovimmista saldoista edelleen vaikka lopetti jo 1997
5. 1989 Mats Sundin - 1346 ottelua suunnilleen piste per peli tahdilla. Kovempi saldo kuin Modanolla tai Turgeonilla.

BOTTOM-5
1. 1982 Gord Kluzak - vain 123 pistettä 299 pelatussa ottelussa. Ei oikein 1. varauksen arvoinen suoritus.
2. 1999 Patrik Stefan - 188 pistettä 455 ottelussa, loisti Euroopassa mutta ei Änärissä
3. 2000 Rick DiPietro - kohtuullinen veskari parin kauden ajan, mutta ei nyt sentään 1st overall tasoa. Saatavilla olisi ollut mm. Dany Heatley, Marian Gaborik tai Scott Hartnell... Surkea maalivahtivuosi noin yleisestikin.
4. 1983 Brian Lawton - 266 pistettä 483 ottelussa. Katastrofi valinta Minnesotalta. Muille jäi poimittavaksi mm. Steve Yzerman, Pat LaFontaine, John McLean, Cam Neely ja Russ Courtnall
5. 2012 Nail Yakupov - Ei ihan Ovechkinin tai Pavel Buren tasoinen timantti Edmontonin scouting koneistolta. 350 ottelua ja 136 pistettä, Mutta yleisemminkin aika huono draft-vuosikerta. Ei suuria tähtiä, parhaan uran tehnyt Washingtonin naaraama Filip Forsberg. Ykköskierroksen pahin Hutisalo oli kuitenkin (vähemmän yllättäen) Islandersin Reinhart, joka pelasi joukkueessa 8 ottelua ja urallaan vain 37 ottelua tekemättä maalin maalia.
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
The Athleticin listausten inspiroimana kyhäsin subjektiivisen listan NHL:n TOP-5 parhaista ja huonoimmista 1. varauksista (vuodesta 1979 alkaen)

TOP-5
1. 1984 Mario Lemieux - Eipä taida juuri tarvita perusteluita. NHL:n historian ehkä paras tai ainakin toiseksi paras pelaaja.
2. 2005 Sidney Crosby - tähän mennessä vasta 984 peliä mutta nakuttanut jo 1263 pistettä. Pingviinien paras pelaaja sitten Super-Marion
3, 2004 Alex Ovechkin - harvinaisen kovaa kaliiperia ollakseen venäläinen. Toisin kuin moni muu maanmiehensä, ei arastele vähääkään kaukalossa eikä kaipaa Koheloon.
4. 1981 Dale Hawerchuk - 1409 pistettä uralla. Yksi Änärin kovimmista saldoista edelleen vaikka lopetti jo 1997
5. 1989 Mats Sundin - 1346 ottelua suunnilleen piste per peli tahdilla. Kovempi saldo kuin Modanolla tai Turgeonilla.
Omalla listalla sijoilla 4. ja 5. olisivat olleet herrat Thornton (haimieheltä yllättävää pidättäytymistä jättää Joe top 5:n ulkopuolelle) ja Kane, mutta eivät Hawerchuk ja Sundin ole missään tapauksessa "väärin valittuja" (hymiö). Jossain toisessa joukkueessa olisi saattanut tulla enemmän menestystä ja henkilökohtaisia palkintoja, mikä on juuri se katergoria, missä jäävät Jumbon ja Kanen jalkoihin.
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Aika usein kun puhutaan noista huonoista ykkösistä niin vuoden 1980 ykkönen Doug Wickenheiser mainitaan. Siellä ois kuitenkin ollu tulevia hall of fame pelaajia tarjolla: Denis Savard, Paul Coffey, Larry Murphy ja Jari Kurri.

Hypeen ja odotuksiin nähden taas Alexandre Daigle on kai se suurin bust. Pojasta kun odotettiin Mario Lemieux tasoista pelajaa, eli nyky aikana ois kai verrattu Crosbyyn ja McDavidiin.
 
Suosikkijoukkue
Broadstreet Bullies, Scott Stevens, Wendel Clark
Aika usein kun puhutaan noista huonoista ykkösistä niin vuoden 1980 ykkönen Doug Wickenheiser mainitaan. Siellä ois kuitenkin ollu tulevia hall of fame pelaajia tarjolla: Denis Savard, Paul Coffey, Larry Murphy ja Jari Kurri.

Hypeen ja odotuksiin nähden taas Alexandre Daigle on kai se suurin bust. Pojasta kun odotettiin Mario Lemieux tasoista pelajaa, eli nyky aikana ois kai verrattu Crosbyyn ja McDavidiin.

Joo. Daiglen osalta tuo on täysin totta. Pidin itsekin Daiglea suurempana floppina kuin Patrik Stefania, mutta data sanoo toista. Daigle ihme kyllä tahkosi yli 600 ottelua ja teki 327 pistettä. Ei mitään hurraa huutoihin oikeuttavaa 1. varaukselle mutta kuitenkin paljon enemmän kuin Kluzak, Stefan ja Lawton tai Eric Johnson.
 
Suosikkijoukkue
Bruins
Odotuksiin nähden Daigle kyllä suoriutui heikosti, mutta oli kyllä silti pelimies. Jälkiviisaana on varmaan monien helppo huudella, mutta ykkösenä se olisi varattu kaikkien GM:n toimesta -93
 

VapaahetoisGM

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK, K-Vantaa, Minnesota Blue Jays, Kapa, VG-62
Joo. Daiglen osalta tuo on täysin totta. Pidin itsekin Daiglea suurempana floppina kuin Patrik Stefania, mutta data sanoo toista. Daigle ihme kyllä tahkosi yli 600 ottelua ja teki 327 pistettä. Ei mitään hurraa huutoihin oikeuttavaa 1. varaukselle mutta kuitenkin paljon enemmän kuin Kluzak, Stefan ja Lawton tai Eric Johnson.

Paljon enemmän kuin Eric Johnson? Ensinnäkin, se on Erik. Toisekseen Johnsonilla on yli 100 ottelua enemmän kuin Daiglella ja pisteitä 303 puolustajana.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
Kluzakista kannattanee kuitenkin mainita, että hänen uransa hiipui ja lopulta tyssäsi loukkaantumisiin. Muistaakseni ensimmäinen pahempi polvivamma jo juniorivuosina. Ihan lahjakas pelaaja, parhaimmillaan hyvä pelaaja NHL-tasollakin ja olisi nykykirurgian voimin tehnyt luultavasti yli tuhannen ottelun uran.
 

repe_joke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim
Odotuksiin nähden Daigle kyllä suoriutui heikosti, mutta oli kyllä silti pelimies. Jälkiviisaana on varmaan monien helppo huudella, mutta ykkösenä se olisi varattu kaikkien GM:n toimesta -93

Ei edes pidä paikkaansa. Tai ainakin Brian Burke on sanonut ettei Daigle ollut ykkösenä Whalersin papereissa, jonka GM:n herra tuolloin toimi.
Ykkösenä Whalersilla oli kuulemma eräs Chris Pronger ja kakkosena Paul Kariya, minkä jälkeen tuli sitten Daigle.
 

Isäntä

Jäsen
Mutta onhan Burke kova äijä hei! Olisi ottanut Prongerin ja Kariyan ennen Daiglea. Ja toisesta ketjusta luin, ettei olisi varannut Yakupovia ykkösenä. Varmaan väittää, että olisi ottanut Vasilevskin tai Forsbergin. Ainakin sillä on hindsight 20/20.

Mielestäni Burken ylivoimaisesti kovin varaus on kuitenkin Nazem Kadri, jonka otti vain sen takia, että vitutti kun ei saanut Brayden Schenniä ja tiesi, että Ottawa haluaa nimenomaan Kadrin.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
Joo, suhtautuisin melko suurella varauksella näihin organisaatioden ja alan henkilöiden jälkikäteispuheisiin, kenet olisivat milloinkin ottaneet. Jos esim. draftin jälkeisiä juttuja ja esittelyjä seurojen uusista prospekteista lukee, niin tuntuu lähinnä siltä, että jokainen organisaatio on saanut ykköskiepillä juuri sen pelaajan, jonka halusivat.
 
Joo, suhtautuisin melko suurella varauksella näihin organisaatioden ja alan henkilöiden jälkikäteispuheisiin, kenet olisivat milloinkin ottaneet. Jos esim. draftin jälkeisiä juttuja ja esittelyjä seurojen uusista prospekteista lukee, niin tuntuu lähinnä siltä, että jokainen organisaatio on saanut ykköskiepillä juuri sen pelaajan, jonka halusivat.

Toki niihin pitää suhtautua varauksella, mutta totuushan on, että käytännössä jokainen joukkue ihan alun jälkeen saa pelaajan, joka on omalla listalla korkeammalla kuin kyseinen varausvuoro. Ja koskaan ei tarvi varata alempana omalla listalla olevaa. Sitten sitä hehkuttaa oikein, niin aina saa haluamiaan pelaajia. Toki harvoin sieltä oikeasti mitään ykkösiä saa enää vuorolla 5, kuten jotkut sanoivat Pettersonista. Tai Larkiniahan huhut Detroitista pitivät paljon korkeammalla.
 

larzzon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina
Nii, tai Leafs oli kuulemma kiinnostunut Senyshynistä, joten Sweeney ei uskaltanut jättää kakkosen alkuvuoroille, mikähän se oli 35 tms, jolla otettiin onneksi Carlo.

Kaikkiin suuntiin, mutta mukavampihan se on muistella niitä, joissa olisi jälkitietämyksen perusteella osunut.
 

Burkie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Joo, suhtautuisin melko suurella varauksella näihin organisaatioden ja alan henkilöiden jälkikäteispuheisiin, kenet olisivat milloinkin ottaneet. Jos esim. draftin jälkeisiä juttuja ja esittelyjä seurojen uusista prospekteista lukee, niin tuntuu lähinnä siltä, että jokainen organisaatio on saanut ykköskiepillä juuri sen pelaajan, jonka halusivat.

Juurikin näin. 2012 draftissa Burke kuitenkin avoimesti kertoi heti varauksen jälkeen, että Rielly oli Leafsin papereissa rankattu koko draftin ykköseksi. Muistelisin, että tästä on ihan videokin olemassa, kun sanoo lavalla Bettmanille tämän.
 

Ralph

Jäsen

Brian Burkesta ja näistä varauksista Iltasanomissa. Nail Yakupov ei kehuja saa, mutta Gabriel Landeskogin nostaa positiivisimmaksi haastatteluksi.

Iltasanomien kommenttiosiossa joku lyö kovaa tekstiä pöytään:

"Brian Burke voisi katsoa peiliin. Jos hän olisi valmentanut paremmin, niin Jakupovista olisi tullut parempi pelaaja. Aina syytetään muita omista virheistä".

Voimme siis näemmä syyttää Burken valmennustaitoa siitä, että Yakupov epäonnistui.
 

repe_joke

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim
Burken puheisiin voi luottaa tai olla luottamatta. Burke kuitenkin osti itselleen tuon koko varaustilaisuuden 2.vuoron jolla varasi Prongerin, jos sillä on mitään merkitystä. Whalerssilla oli siis alunperin varaustilaisuuden 6.vuoro, mikä meni Sharkseihin osana diiliä. Suomalaisittan ihan mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että varausvuoro jolla Ville Peltonen varattiin meni myös tuossa kaupassa Sharkseihin.

Jos Daigle/Pronger draft itsessään kiinnostaa, niin paskalla äänenlaadulla sen voi katsella youtubesta:


EDIT: korjataan sen verran, että äänenlaatu paranee huomattavasti alun jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Broadstreet Bullies, Scott Stevens, Wendel Clark
Iltasanomien kommenttiosiossa joku lyö kovaa tekstiä pöytään:

"Brian Burke voisi katsoa peiliin. Jos hän olisi valmentanut paremmin, niin Jakupovista olisi tullut parempi pelaaja. Aina syytetään muita omista virheistä".

Voimme siis näemmä syyttää Burken valmennustaitoa siitä, että Yakupov epäonnistui.

Joo, Burken vikahan se on että Yakupov luuli itsestään aivan liikoja ja kuvitteli että maailma pyörii hänen ympärillään. Paikka Auringossa pitää ansaita - olet sitten koutsi tai kenttäpelaaja. Ei Jukka Jalonenkaan ole esittänyt vielä yhtään mitään sellaista, millä olisi jotain painoarvoa NHL-ympyröissä. Yakupov loisti OHL:ssa ja sai sillä itselleen valhellista hypeä. Tosipaikan tullen kaveri oli aivan sukka. Eikä tuo mikään supersankari ollut Venäjälläkään NHL:sta paluun jälkeen. Hiukan saman tapaista mullittelua nähtiin ex-Predator Radulovilta.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
On kyllä mielenkiintoinen tuo 2012 draft. Joutuihan siinä Yakupov vähän ikäluokkansa uhriksi. Ja Edmonton toki se huonoin paikka päätyä, jossa paskamedia osaa hypettää, luoda paineita ja sitten heittää susille. Joku MacKinnon, Barkov, Jones, Drouin tasoinen nelikko siihen eteen, ja varaus Arizonaan, niin aivan toisenlainen tarina.

Samaa ennustellaan nyt tuosta 2021 draftista. TOP10:ssä tulee menemään todennäköisesti pakkeja hyökkääjiä enemmän.

Kova pakkidraft kertoo yleensä siitä, että hyökkääjämateriaali on yleiseltä tasoltaan luvattoman heikkoa. 2012 meni 8 puolustajaa TOP10:ssä. Forsberg, Hertl ja Teräväinen ykköskierrokselta varatuista ainoat, joista kehittyi ykkösketjutason pelaajia.
 
Viimeksi muokattu:

Oles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Leijonat
Kova pakkidraft kertoo yleensä siitä, että hyökkääjämateriaali on yleiseltä tasoltaan luvattoman heikkoa. 2012 meni 8 puolustajaa TOP10:ssä. Forsberg, Hertl ja Teräväinen ykköskierrokselta varatuista ainoat, joista kehittyi ykkösketjutason pelaajia.

Jännä drafti kyllä ja vaikka top 4 mahtui kaksi täyttä floppia niin ykköskierroksella varatuista on monista tullut hyviä pelimiehiä, varsinkin pakeista. Lisäksi myöhemmiltä kierroksilta löytyi laadukkaita pelaajia esimerkiksi Slavin, Hellebuyk, Athanasiou.
 
Suosikkijoukkue
Colorado, Toronto, sympatiat Krakenille
Iltasanomien kommenttiosiossa joku lyö kovaa tekstiä pöytään:

"Brian Burke voisi katsoa peiliin. Jos hän olisi valmentanut paremmin, niin Jakupovista olisi tullut parempi pelaaja. Aina syytetään muita omista virheistä".

Voimme siis näemmä syyttää Burken valmennustaitoa siitä, että Yakupov epäonnistui.
Burken heikkoudet Oilersin valmentajana ovat kyllä selvät kaikille. Ei vain ollut tarpeeksi "läsnä" peleissä silloin, kun esimerkiksi Yakopovin kehitys olisi sitä tarvinnut. Samalla tavalla Jarmo Kekäläisen poissaolevuus pilasi Jesse Puljujärven ensiaskeleet NHL:ssä.
 

Eugene

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, SaiPa, Ketterä
Jännä drafti kyllä ja vaikka top 4 mahtui kaksi täyttä floppia niin ykköskierroksella varatuista on monista tullut hyviä pelimiehiä, varsinkin pakeista. Lisäksi myöhemmiltä kierroksilta löytyi laadukkaita pelaajia esimerkiksi Slavin, Hellebuyk, Athanasiou.
No eihän se Yakupov nyt mikään täysi floppi ollut muuta kuin varaussijaansa nähden. 350 ottelua NHL:ssä ja 0,39ppg on kuitenkin jonkunlainen suoritus, toisin kuin Griffin Reinhartin 37 ottelua ja 0+2.
 

Oles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Leijonat
No eihän se Yakupov nyt mikään täysi floppi ollut muuta kuin varaussijaansa nähden. 350 ottelua NHL:ssä ja 0,39ppg on kuitenkin jonkunlainen suoritus, toisin kuin Griffin Reinhartin 37 ottelua ja 0+2.

No okei, oikeampi termi olisi varmaan pettymys. Joskin sanoisin sitten, että koko top 4 oli täynnä eriasteisia pettymyksiä
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös