NHL:n topit & flopit 2013–2014

[Walkin]

Avaamisen arvoinen ketju? Mikäs sen mukavampaa on kuin yhdessä keksustella ja väitellä menneen kauden onnistujista ja epäonnistujista ihan kaikilla saroilla, pelaajista joukkueisiin jne. Aloitan itse muutamilla topeilla ja flopeilla keskustelun ja toivottavasti tämä herättää sitten keskustelua. Jos jostakin jo tämmöinen löytyy niin pahoittelut en vain ainakaan itse huomannut missään tälläistä.

Topit:

Dallasin esiinmarssi: Onhan tämä jengi ollut tänä vuonna aika hienoa seurattavaa, täynnä nuoria pelaajia ja tulevaisuus todella lupaava. Ennen melko hmv-jengi on nostanut päätään ja pääsi tänä vuonna playoffeihin. Seguin - Benn kaksikko on varmaan liigan tuhoisin parivaljakko. Nichushkin puolestaan on erittäin mielenkiintoinen tulevaisuuden nimi myöskin joka kannattaa jokaisen painaa mieleen. Roussel on huikea pelaaja myöskin joka saa jokaisen vastustajan kuumenemaan ennemmin tai myöhemmin.

Colorado Avalanche: Varasi viime varaustilaisuudessa numerolla yksi Nathan MacKinnonin ja nyt tämä samainen organisaatio pelaa playoffeja ja johtaa ensimmäisellä kierroksella ottelusarjaa Wildia vastaan 3-2! Huikea runkosarja toi 112 pistettä ja Central-Divisioonan kärkipaikan. Moni pelaaja on pelannut elämänsä kautta ja MacKinnonin esiinmarssi on ollut fantastinen, mutta suurin tarina tässä taitaa seistä penkin takana. Legenda, Patrick Roy penkin takana on tehnyt aivan mieletöntä työtä ja on kyllä kerrassaan loistava valmentaja tuommoiselle nuorelle joukkueelle aivan varmasti.

Sidney Crosby: - Paljon on kritiikkiä satanut miehen suuntaan niin omilta kannattajilta ( kyllä olen myös itse välillä jakanut kovaa kritiikkiä miehen suuntaan ) kuin myös ulkopuolisilta, mutta on Sid jotain oikeinkin tehnyt, kun voittaa runkosarjan pistepörssin 17 pisteen erolla seuraavaan! Ainut pelaaja tällä kaudella joka ylsi yli sadan tehopisteen. Playoffit ovat kieltämättä alkaneet hieman heikohkosti, mutta vielä kerkiää sitäkin tilastoa parantamaan.

Flopit:

Vancouver Canucks: Vaikea itse ymmärtää mitä organisaatiossa on oikein tapahtunut sitten 2011-finaalien jälkeen niin, että tulos on tämä? Mike Gillis joukkueen GM sai lähteä ja odotettavissa on myös varmaan Tortorellankin potkut? Ei playoffeihin tänä vuonna ja varsinkin Sedinien pelaaminen ei sujunut kaudella ollenkaan odotusten mukaisesti. Tortorellaan palatakseni vielä ihmettelin miksi Canucks miehen aikoinaan valmentajaksi otti? Eihän tuo joukkue ole sitten yhtään valmentajansa näköinen jos allekirjoittaneelta mielipidettä kysyttäisiin!

Washington Capitals: Sekaisin on ollut Capitals myös viime vuodet ja käyrä ollut tasaisen laskeva 2009 Penguinsille hävityn playoff-sarjan jälkeen. Tänä vuonna sitten tämä vielä muutama vuosi niin viihdyttävää lätkää pelannut joukkue pupelsi itsensä playoffien ulkopuolelle. Monelta tähtipelaajalta kuten itse kapteenilta vaaditaan paljon enemmän ja myös valmennukselta sekä GM:ltä. Jännä nähdä kuka on seuran uusi päävalmentaja ja GM, parempi huominen kumminkin edessä varmaankin kiitos näiden viime päivien muutosten.

Edmonton Oilers: Kun ei niin ei, jälleen siellä pohjalla eikä kurssi näytä muuttuvan sitten millään. Joukkueessa on muutama ykkösvaraus, mutta heistä ei toistaiseksi ole ollut kantamaan joukkuetta. Onko nämä huippulupaukset nostettu yksinkertaisesti liian nopeasti liian suureen rooliin vai mikä tässä joukkueessa nyt sitten oikein mättää?


Ja ei muuta kuin muutkin tuomaan mukaan omat lusikkansa soppaan!

 

[Ralph]

Topit:

Colorado Avalanche: Moni pelaaja on pelannut elämänsä kautta ja MacKinnonin esiinmarssi on ollut fantastinen, mutta suurin tarina tässä taitaa seistä penkin takana.

Ehkä suurin tarina on Patrick Royn debyyttikausi tutussa joukkueessa, mutta suurin yksittäinen palanen Avalanchen huippukauden palapeliin on ollut maalivahti Semyon Varlamov.

1. Varlamov
2. Roy/Allaire
3. Nuoret hyökkääjät (Duchene, MacKinnon, Landeskog ja O'Reilly)

 

[Apmp-]

+ Joe Pavelski

Kolmossija maalipörssissä oli aikamoinen yllätys kuitenkin. Tuskin kukaan realistisesti odotti Pavelskilta yli 40 maalin kautta ennen kauden alkua.

+ Tampan ja Detroitin rookie-osasto.

Tyler Johnsonia, Ondrej Palatia, Gustav Nyquistia, Tomas Tataria. Nimet, jotka eivät sanoneet ennen kautta mitään. Nyt näiden herrojen nimet olivat jossain vaiheessa kautta jokaisen huulilla.

+/- Vanhukset.

Jagrilta huima kausi, mutta muu pappaosasto tuntui hyytyvän tällä kaudella varsin pahasti. Brodeurin tilastot olivat varsin heikot. Alfie jaksoi lähes koko kauden, mutta hyytyi ratkaisevalla hetkellä täysin. Ray Whitneyn viimekautinen lähes PPG-tahti on kaukaista historiaa ja Selänne ei saanut edes kymmenen maalin rajapyykkiä rikki.

- James Neal

Polvella päähän jne. Ei ollut ainoa sikailu.

- Devilsin rankkarit

0-13 saldo tältä kaudelta. 'nuff said?

- Ottawa Senators

Hiukan enemmän odotettiin viime kauden upean taistelun jälkeen. Mursu-MacLeanilla on ensi kaudella kasvojen pesun paikka.

- Toronto Maple Leafs

Tuo loppukauden perseily oli aivan anteeksiantamatonta. Ei tuollaista tappioputkea voi kauden ratkaisuhetkillä tulla. Ei vaan voi.

- Buffalo Sabres

Vaikka miten on kannattavaa tankata niin oli tuo koko kauden suoritus aivan täysi farssi pelillisesti. 14 pisteen erolla liigan viimeinen.

- Garth Snown Vanek-kaupat

Tämäkin on suht kattavasti käsitelty läpi, mutta olipahan käsittämätön suoritus tuokin.

Aika negatiivispainotteinen tuli, mutta enemmän nähdäkseni tällä kaudella tuli näitä floppeja kuin toppeja.

 

[larzzon]

Avaamisen arvoinen ketju? Mikäs sen mukavampaa on kuin yhdessä keksustella ja väitellä menneen kauden onnistujista ja epäonnistujista ihan kaikilla saroilla, pelaajista joukkueisiin jne.

Aikainen lintu jne, mutta eikö varsinkin onnistujien arviointi olisi helpompaa vasta sitten, kun onnistujat ovat selvillä? Vähän näkökulmasta ja riman korkeudesta riippuen kun voi helposti olla sitä mieltä, että tässä vaiheessa kautta on selvinnyt vasta epäonnistujia.

 

[Walkin]

Aikainen lintu jne, mutta eikö varsinkin onnistujien arviointi olisi helpompaa vasta sitten, kun onnistujat ovat selvillä? Vähän näkökulmasta ja riman korkeudesta riippuen kun voi helposti olla sitä mieltä, että tässä vaiheessa kautta on selvinnyt vasta epäonnistujia.

Juu ketju on nyt avattu hyvissä ajoin, toki kyllähän niitä onnistujia jo nytkin pystyy luettelemaan ja kauden jälkeen sitten vielä enemmän :)

Floppeihin voisi lisätä vielä nuo pelaajien mailoilla huitelemiset kasseille. Kuvottavaa toimintaa...

 

[Sanchez]

Gareth Snow voisi kyllä pikkuhiljaa pakata kamppeensa ja lähteä muualle.

- David Clarkson
- Ville Leino
- Matt Hendricks. Mielestäni tehot 5+2 77 peliin, suhteellisen hyvällä jääajalla on todella paska suoritus.

 

[VilleLeino]

Topit:
MG: Olin valmis tyrmäämään miehen viime kauden jälkeen, mutta MG paiski kesän hommia hiki hatussa luistelun kanssa ja on nyt ottanut ykkösentterin paikan Koivulta. Löytänyt taas uuden tason pleijareissa, ja ollut joukkueensa paras hyökkääjä.

MacKinnon: Tiesin, että on hyvä mutta että näin hyvä! Kesällä ihmettelin, kun Sakic varasi MacKinnonin Coloradon oman pojan Jonesin sijaan, en ihmettele enää. Ja MG:n tavoin näyttää vain parantavan pleijareissa. Tästä miehestä tulee kyllä kovasti mieleen Crosby, tuskin kuitenkaan saman tason potentiaali mutta lähelle.

Niskanen: Mikään esiinnousu Letangin korvaajaksi. Täyttänyt täydellisesti Letangin paikan yv:llä. Harmittavasti taitaa näillä otteilla tulla liian kalliiksi pingviineille.

Getzlaf: Todellinen ryhtiliike tällä kaudella. Ottanut joukkueen reppuselkäänsä ja näyttää nyt tuon C:n arvoiselta.

Seguin: Reagoi todella kypsästi kauppaamiseensa Bostonista, ryhdistäytyi ja muodosti Bennin kanssa tuli kuuman tutkaparin.

Flopit:
Eric Staal: Pisteitä ei tullut odotetusti, ja välillä ei pelaaminenkaan maistunut. Ryhtiliikettä odotetaan ensi kaudeksi.

St-Louisin siirto: Tippui kyllä rajusti arvostus Martinia kohtaan siirron myötä. Miten voi oikeasti vetää noin herneen nokkaan siitä, ettei heti valittu olympialaisiin, kun ei se paikka todellakaan ollut kirkossa kuulutettu ja lopulta pääsi vielä mukaan.

Callahan: Mitä miehen päässä oikein liikkuu? Ei todellakaan tule saamaan mistään tuollaista liksaa mitä pyytää. Ahneuksissaan sitten meni New Yorkin oma poika hassaamaan paikkansa Rangersin kapteenina.

 

[Jatzerman]

Olihan noita paljonkin, mutta tässä mitä tuli päälimmäisenä mieleen.

Topit

Nathan MacKinnon - Pelasi itsensä kaikkien lajia seuraavien tietoisuuteen, hyvä pelisilmä, hyvä työmoraali ja ennakkoluuloton kaiken kattava meininki jäällä pelistä peliin. Tulee olemaan tulevaisuudessa yksi isoista.

Ondrej Palat - Yksi kauden yllättäjistä. Oli ennakkoon dumpatun Tampan tehokkaita syömähampaita pelistä toiseen. Hyvä kausi ja lupa odottaa 50-70 pisteen kausia jatkossa.

Mikael Granlund - Viime kaudella Jeesus-lapsesta helvetin kiirastuleen. Tällä kaudella kaunoluistelu- ja voimatreenien jälkeen lunasti paikkansa loistavana pelintekijänä. Tunkee itseään ehkä turhan hanakasti loukkaantumisherkkiin tilanteisiin eikä suojele itseään tarpeeksi - siinä parannettavaa ensi kaudeksi.

Erik Haula - Puskista tullut suomalainen yllätti. On noussut pelipaikan saatuaan vakiokokoonpanoon ja todella hyvällä asenteella. Antaa joka vaihdossa 110%. Joka valmentajan unelmapelaaja.

Darcy Kuemper - Nousi vaikeassa tilanteessa paikkaamaan erinomaisilla otteilla Minnesotan maalinsuuta. Saa nähdä miten menee jatkossa, kun pelaajat oppivat tuntemaan heikkoudet.

Columbus Blue Jackets - Alitajuntainen suosikkijoukkue, jonka kehitystä on ollut Keken opeissa hienoa seurata. Toivotaan ensi vuonna täysosumaa. Joukkue, jossa ruumiillistui taistelunhenki.

Flopit

Rick Nash - 40-50 maalin tekijältä loukkaantumisten sävyttämä kausi ja vain hetkittäisiä nousuhetkiä. Lupaa odottaa paljon parempaa ensi kaudella vai onko ura jo laskussa?

Vancouver Canucks - WTF? Mitä tapahtui tälle kärkijoukkueisiin nousseelle ryhmälle yhdessä kaudessa. Pari hyvää putkea kauden aikana, mutta muuten todellista rämpimistä ja kilpailee Buffalon kanssa NHL:n huonoimman joukkueen tittelistä, vaikka materiaalia oli vaikka mihin.

Ville Leino - Taitaa kaverin pelit olla nähty NHL:ssä. Turha selitellä loukkaantumisilla tehottomuutta. Kaverilta ei ole nähty pitkään aikaan kunnon momentumia. On tainnut tyytyä palkkansa eikä treenaa kuten pitäisi?

Nicklas Bäckström (FIN) - Loukkaantumisia ja luukkuvahtikomennuksia. Entinen ykkösveska putosi kelkasta ja voi olla ura loppumetreillä sopparista huolimatta.

Dany Heatley - Ei ole nähty sitä löysästä, mutta onnistumisia itselleen haalivasta Danystä enää kuin löysää, löysää. Ei ole tainnut treenata enää hetkeen siihen malliin, että pärjäisi NHL-karkeloissa. Hidas, löysä x 2 ja asenne puuttuu. Paljon on parannettavaa jatkossa jos sitä enää haluaa.

 

[Jyyd]

Flopit

Rick Nash - 40-50 maalin tekijältä loukkaantumisten sävyttämä kausi ja vain hetkittäisiä nousuhetkiä. Lupaa odottaa paljon parempaa ensi kaudella vai onko ura jo laskussa?

Hah, tulipa luettua "taskussa". Sen jälkeen miehen cap hittiä kattelemaan ja siellähän oli 7,8 miljoonaa dollaria. Ironista.

Boldaus mun tekemä.

 

[Jindebyne]

Topit:

Vezina kolmikko - Jokainen herroista Varlamov, Rask & Bishop ansaisee maininnan ja helpompi koota ylisanat yhteen kun eritellä kaikkia erikseen. Todella huikea kausi herroille ja näihin maalivahteihin on joukkueidensa turvallista nojata. Bishop poissaolo playoffeissa koitui Tampan kuoliniskuksi. Kuka näistä Vezinan voittaakaan, ei valintaa voi suuremmin nikotella.

Tyler Toffoli - Tuli viime kauden playoffeissa puskista ja jäin tuolloin odottamaan säilyttääkö tasonsa vai oliko hetkellinen suonenveto. Hieno runkosarja ja tästä pelaajasta Kings saa vielä paljon vuosien mittaan.

Olli Määttä - Murtautuminen NHL:n top5-joukkueen puolustukseen ei ole helppo pala kenellekään tuon ikäiselle. Määttä breikkasi huimalla tavalla ja oli Olympialaisissa ottelusta toiseen todella hyvä. Vielä hieman lisää varmuutta iän myötä, niin tässä on kaikkien aikojen suomalainen pakki taalakaukaloissa.

Flopit:

Ville Leino - Ei pitäisi olla edes listalla, koska ei yksinkertaisesti ole NHL-tason urheilija. Buffalon GM:lle voisi näyttää ovea pelkästään Leinon sopimuksen takia. Floppien floppi, jolta löytyy aina selitys omalle paskuudelleen.

David Clarkson - Kotiseutualennuksella Torontoon, hohhoijaa. Nonis iski once in a lifetime -lappua naaman eteen ja toki Clarkson siihen nimensä rustasi. Eipä näyttänyt yhden kauden ihme mitään jälkiä viime kauden hyvistä otteista, vaan oli joukkueensa pahimpia epäonnistujia. Mikäli tahti ei tulevina vuosina muutu, on Clarksonin soppari todellinen riippakivi Maple Leafsille.

Toronto Maple Leafs - Käsittämätön kuihtuminen ulos playoffeista, vaikka lähes koko kauden ajan playoffit näyttivät täysin mahdollisilta. Viimeiset 10 ottelua lähes poikkeuksetta turpaan - kauden tärkeimmällä hetkellä. Isoja epäonnistujia kuten em. Clarkson, sekä Phaneuf. Toivottavasti kurssi muuttuu ensi kaudelle.

 

[Espoon Siniset]

Ville Leino - Ei pitäisi olla edes listalla, koska ei yksinkertaisesti ole NHL-tason urheilija. Buffalon GM:lle voisi näyttää ovea pelkästään Leinon sopimuksen takia. Floppien floppi, jolta löytyy aina selitys omalle paskuudelleen.

Tuon sopimuksen tehnyt GM sai potkut jo viime vuonna.

 

[Jindebyne]

Tuon sopimuksen tehnyt GM sai potkut jo viime vuonna.

Mennyt ohi meikäläisen tutkan, mutta hyvä päätös Buffalolta.

 

[Ektar]

Topit:
- Martin Jones
- MacKinnon, Palat..
- Crosbyn pistetehtailu
- Bruinsin +/- dominointi

Flopit
- Leino
- Canucks
- Neal

 

[Flusher]

Vähän aikaisin tosiaan ollaan liikenteessä, kun playoff-menestys usein nostaa/laskee monien osakkeita, mutta tässä nyt joitain omasta mielestäni toppeja ja floppeja tältä kaudelta.

Topit

Colorado Avalanche: Jo tässäkin ketjussa suitsutettu, kauden 2012-13 konferenssijumbo ja NHL:n toiseksi huonoin pistemäärä, mutta tänä vuonna konferenssikakkonen ja NHL:n kolmonen! Uskomaton nousu ja paluu neljän vuoden tauon jälkeen playoffeihin. Vielä selkeämmin kauden tuhkimotarina, jos selviytyy konferenssivälieriin. Roolipelaajia, joita ei sovi unohtaa, ovat vuoden todennäköinen tulokas Nathan MacKinnon, sentteri Matt Duchene, joka veti runkosarjan miltei piste/peli-tahtia, herrasmiespalkinnon todennäköinen voittaja Ryan O'Reilly sekä maalia vartioiva Vezina-ehdokas Semjon Varlamov. Valmentaja Patrick Roy yllätti minut kauden aikana. Virkistävä tuulenvire Sacco-kiekkoon verrattuna.

Columbus Blue Jackets: Keklun ensimmäinen kausi NHL-GM:nä, ja totta vieköön joukkue taisteli upeasti pudotuspeleihin todellakin pitkästä aikaa! Playoffeissakin organisaation kaksi ensimmäistä playoff-voittoa, selvää ennakkosuosikkia Penguinsia vastaan. Etenkin suomalaisille vieras sentteri Ryan Johansen teki läpimurtonsa tänä kautena ja Bobrovsky maalissa oli yksi kauden tarinoista.

Dallas Stars: Muistuttaa hieman yllä olevaa Avalanchea, vuosituhannen vaihteen suurjoukkue joka parin surkean kauden jälkeen koki tällä kaudella renesanssin. Jim Nill tehnyt loistavaa työtä, erityisesti tykkäsin Seguinin treidisistä. Tänä vuonna rahkeet eivät aivan riittänyt toiselle pudotuspelikierrokselle, mutta hiljaa hyvä tulee!

Muutama kunniamaininta vielä top-listalle. Maininnan saavat runkosarjassa mainiosti menestynyt St. Louis Blues, joka sai harmittavasti vastaansa Blackhawksin, pahimman playoff-vastustajan heti ensimmäisellä kierroksella sekä Montreal Canadiens, joka pyyhki Lightningilla lattiaa pudoutuspelien ensimmäisellä kierroksella.

Flopit

Buffalo Sabres: Mitä ihmettä? 61 tappiota 82 ottelusta ja ruhtinaalliset 52 pistettä, joka muuten on melkein yhtä surkeasti kuin edeltävänä tynkäkaudella! Ei toki ole ollutkaan mikään huippujoukkue muutamaan vuoteen, mutta nyt tuli täydellinen rimanalitus. Pitkäaikainen GM Regier sai lähteä, ja niin lähti uusi GM Pat LaFontainekin parin kuukauden jälkeen. Täydellinen rebuild menossa. Floppipelaajia joukkueessa mm. Ville Leino, jonka kauden kaikki maalit voi nähdä tästä (linkki vie YouTubeen). Sabresin tehottomuus hyökkäyssuuntaan vaivasi koko kauden ajan, lisäksi joukkue ajoi sisään liian monta tulokasta kerralla.

Vancouver Canucks: Romahdus kauden 2010-11 jälkeen käsittämätön. Loukkaantumisilla voi syytellä osittain Vancouverin hiekkoutta. Sedinit pelasivat mielestäni yhden huonoimmista kausistaan, yhteispisteet yhteensä sadan hujakoilla, kun taas 2010-11 kahdensadan lähettyvillä. Maalivahtiruletti puhutti koko kauden ajan, jo 2013 varaustilaisuudesta asti. Kauden 2012-13 ykkös- ja kakkosvahti vaihtaneet seuraa. Trevor Lindenillä kova työsarka, katsotaan miten onnistuu.

Lopuksi vielä yleisestä General Managerien sekoiluista floppilistalle pääsevät Washington Capitals sekä New York Islanders, tasaisesta huonoudestaan lampaat menevät ykkösvarauksia vilisevälle Edmonton Oilersille ja äskettäin toistamiseen tällä kaudella valmentajapotkuista uutisoineelle Florida Panthersille, joka tänä kesänä muuten nappaa ykkösvarauksen.

Molemmille listoille onkin varmasti lisättävää, kunhan pudotuspelit tästä kehittyvät. Jos Kings vie sarjan Sharksia vastaan, voi kyllä lisätä San Josen sulamisen floppilistalle. Katsotaan.

 

[TurtleDef]

Mielestäni on tyhmää listata flopeiksi vielä Playoffeja pelaavia pelaajia. Esimerkiksi Rick Nash ja James Neal otettu esille floppeina.
Mitäs jos Rangers tai Penguins menee päätyyn ja kyseiset herrat laittaa loppuihin peleihin esim 8+7 ja muutaman voittomaalin. Onko pelaaja NHL:n 2013-2014 floppilistalla?

Toppeja

Anze kopitar - Pelannut samalla huikella tasolla jo monta vuotta, mutta tällä kaudella näyttänyt kehittyvän vielä kahdensuunnan pelissään yhdeksi parhaista. 29+41 /+34

Ryan Johansenin kehitysaskeleet ja Columbuksen peli-ilme. Hyvään suuntaan menossa.

Floppeja

Vancouver Canucks

Capitals organisaatio

 

[ms.qvist]

Tyydyn nimeämään vasta yhden flopin - palataan listaan myöhemmin jos aihetta lisäyksiin tai muutoksiin tulee.

Flopit:

Brendan Shanahan.

Onneksi Shanahanista päästiin eroon mutta eipä taida meno miksikään muuttua. Oikeastaan on Shanahania kohtaan epäreilua syyttää häntä kaikesta, koska epäilemättä NHL:llä on ollut sanansa sanottavana siihen millainen farssi kurinpitolinja tässä viimeisinä aikoina on ollut. Hyvinhän Shanny hommansa silloin aikoinaan aloitti mutta paska maku hommasta jäi lopulta suuhun!

vlad.

 

[FiFi93]

Mielestäni on tyhmää listata flopeiksi vielä Playoffeja pelaavia pelaajia. Esimerkiksi Rick Nash ja James Neal otettu esille floppeina.

Mikäli en nyt aivan väärin muista, niin James Nealin floppaus johtui muista kuin pelillisistä syistä eikä se asia muutu kävi playoffseissa niin tai näin.

Omat topit ja flopit onkin jo suurimmalta osin lueteltu - tähän mennessä.

 

[Dissonanssi]

Paljon voisi listata, mutta täytyy sanoa, että Carolinan touhu ihmetyttää itseäni. Materiaalihan siellä on ihan pätevää, mutta useamman vuoden korpivaellus tästä huolimatta on ollut tosiasia.

Joukkue on vieläpä sen verran heikosti edustettuna täällä Jatkoajassa, että ainakaan omaan silmääni ei ole osunut mitään kovin syvällistä ruodintaa joukkueen ja organisaation ongelmakohdista (tai sitten on vain mennyt ohi silmien).

Flopit

Buffalo Sabres: Mitä ihmettä? 61 tappiota 82 ottelusta ja ruhtinaalliset 52 pistettä, joka muuten on melkein yhtä surkeasti kuin edeltävänä tynkäkaudella! Ei toki ole ollutkaan mikään huippujoukkue muutamaan vuoteen, mutta nyt tuli täydellinen rimanalitus. Pitkäaikainen GM Regier sai lähteä, ja niin lähti uusi GM Pat LaFontainekin parin kuukauden jälkeen. Täydellinen rebuild menossa. Floppipelaajia joukkueessa mm. Ville Leino, jonka kauden kaikki maalit voi nähdä tästä (linkki vie YouTubeen). Sabresin tehottomuus hyökkäyssuuntaan vaivasi koko kauden ajan, lisäksi joukkue ajoi sisään liian monta tulokasta kerralla.

Tähän täytyy kommentoida hieman.

Eihän tuo Buffalon kausi nyt kenellekkään yllätyksenä voinut tulla. Uskoisin, että tuo piste-ero Edmontoniin olisi kaventunut selkeästi, jos Nolan olisi luotsannut sakkia koko kauden ja joukkue olisi välttynyt noin pahalta loukkaantumissumalta (kaikilla joukkueilla on toki loukkaantumisia, mutta Buffalolla oli yhdessä vaiheessa loukkaantuneena reilusti yli 10 pelaajaa samaan aikaan mukaanlukien 4 maalivahtia). Buffalolta taisi myös olla yli 300 matsin verran miestä lasaretisssa, mikä on myös kohtuu paljon.

Minkä lisäksi täytyy korjata, että LaFontaine ei ollut missään vaiheessa joukkueen GM.

Tulokkaiden sisäänajostakin täytyy olla eri mieltä. Kauden alussa toki tilanne näytti siltä, että sisäänajo on liian intensiivinen. Kuitenkin loppujen lopuksi ainoastaan yksi tulokas sai vakiopaikan kokoonpanosta, ja Girgensons sen ehdottomasti ansaitsi monella tapaa. Pysyk pelasi sen 40 ottelua, Ristolainen 30, Larsson 30, Ruhwedel 20, Varone 9 sekä Zadorov ja McCabe 7 ottelua. Grigorenko sitten sen noin 20 ottelua (olisi toki pitänyt olla Quebecissa jo kauden alusta). Nuo ovat täysin oikeita pelimääriä sisäänajoksi, mikä myös takaa sen, että samaan aikaan ei kokoonpanossa ole kuin se 2-3 tulokasta. Toki loukkaantumisten takia näitä nuoria oli tuota enemmän paikoitellen, mutta se oli luonnollisesti olosuhteiden pakosta.

Tehottomuus oli tosiaan yksi pääsyy sekä myös puolustussuuntaan luotettavien hyökkääjien puute. Tämä johtui siitä, että todella moni pelasi tasoonsa nähden liian vaativassa roolissa. Tästä huolimatta moni pelaaja meni henkilökohtaisesti eteenpäin selvästi, kuten Ennis ja Hodgson, vaikka tätä ei ehkä tilastoista näekkään.

 

[Flusher]

Eihän tuo Buffalon kausi nyt kenellekkään yllätyksenä voinut tulla.

Aivan, kyllähän moni ennusti Buffalon olevan jo ennen kautta kaukana pudotuspeleistä, mutta en vain uskonut joukkueen jäävän jopa Edmontonin taakse. Toki oli ilahduttavaa nähdä parin tulokkaan selviytyvän kokoonpanoon, etunenässä Turun oma poika Rasmus Ristolainen ja Zemgus Girgensons.

Minkä lisäksi täytyy korjata, että LaFontaine ei ollut missään vaiheessa joukkueen GM.

Pahoitteluni tästä, yömyöhään taisin lukaista väärin sekoittaen Murrayn ja LaFontainen. Pointtini oli se, että vaihtuvuutta näkee Sabresien organisaatiossa, kyllä ihan syystäkin. Islandersin "loistavan" GM:n ansiosta Sabresillahan on kuitenkin 3 ykköskierroksen varausta kahteen seuraavaan tilaisuuteen, joten eiköhän sieltä puhvelilauma joskus nouse.

Toki loukkaantumisten takia näitä nuoria oli tuota enemmän paikoitellen, mutta se oli luonnollisesti olosuhteiden pakosta.

Vähän sama tilanne kun Canucksilla. Tavallaan syytin ehkä liikaa Sedinejä Vancouverin taaperruksesta, sillä molemmathan olivat loukkaantuneina kauden aikana, ja sen jälkeen palautuminen kestää tosiaan aikaa. Sabresilla kävi vain kovin huono onni etenkin maalivahtiensa kanssa loppukaudesta, siksi jäikin niin kauas muista.