NHL:n tilastokummajaiset

[Espoon Siniset]

Ja samat sanat 92-93 Senatorsista. Kausi alkoi hienosti voitolla ja heti perään 9 ottelun ja 11 ottelun tappioputket. Näiden lisäksi kauteen mahtui vielä 14 ottelun, 11 ottelun ja 8 ottelun tappioputket. Kerran sentään onnistuivat voittamaan kaksi peliä putkeen. On varmaan ollut hieno fiilis mennä hallille.

41 vieraspeliä ja tuloksena yksi voitto sekä 40 tappiota. Tuo saldo tuntuu vielä karummalta kuin nuo tappioputket. Ihan kauden lopulla voitto Islandersista, joka meni silloin yllättäen jopa konferenssifinaaliin asti.

Kaudellahan oli 84 peliä, joista kaksi pelattiin puolueettomalla kentällä ja niitä ei yleisesti lasketa koti- eikä vierassaldoihin. Senators pelasi "vierasottelun" Torontoa vastaan Hamiltonissa ja "kotiottelun" Winnipegiä vastaan Saskatoonissa. Molemmista luonnollisesti tuli takkiin.

 

[Apmp-]

Täytyy sanoa, ettei tuollaisella kokoonpanolla kovin ihme ollut että Senators ei tuolla kaudella hätyytellyt ihan kärkisijoja. Jokainen voitto oli jättiyllätys.

 

[sekolust]

San Jose Sharks 1992-93 roster and scoring statistics at hockeydb.com

Eipä tuokaan Sharksin porukka häikäissyt. Pisteitä siis yhtä paljon kuin Senatorsilla, tosin voittoja pari enemmän. Jokainen kenttäpelaaja miinuksella, sokerina pohjalla Neil Wilkinsonin -50 56 otteluun. Tosin Sharksilla sentään muutamasta pelaajasta (Ozolins, Whitney, jne.) tuli kunnon pelaajia ja kaikkien muidenkaan uraputki ei vienyt suoraan kaljaliigasta NHL:n heittopussijengiin.

 

[Noma]

Täällä palstalla kun on erinäisissä ketjuissa väitelty Aleksandr Sjominin puolustushalukkuudesta ja hyödyllisyydestä joukkueelle ja niin edelleen, niin nyt on sitten tutkittu tätä ihan tilastollisesti. Artikkeli löytyy Angus Certified -blogista.

 

[tinkezione]

Täällä palstalla kun on erinäisissä ketjuissa väitelty Aleksandr Sjominin puolustushalukkuudesta ja hyödyllisyydestä joukkueelle ja niin edelleen, niin nyt on sitten tutkittu tätä ihan tilastollisesti. Artikkeli löytyy Angus Certified -blogista.

Kiitokset tästä! Täytyy todeta, että varmastikin eräs parhaista lätkäaiheisista artikkeleista mitä olen ihan hetkeen lukenut. Tällä perusteella Semin olisi edelleenkin erittäin tervetullut mun Penguinsiini kahdeksi vuodeksi ihmettelemään, että miten isolla suurennuslasilla sitä 10% katsotaan ja paljonko se 90% olisi jos pääsee pelaamaan pääsääntöisesti maailman kahden parhaan sentterin kanssa. Ei muuta omaa käsitystäni Seministä vielä kovin ratkaisevasti, kun tässä on näitä henkilökemiallisia aspektejakin mukana (McGuire, Bradley, jne.) mutta hyvä tilastollinen pohja joka tapauksessa siitä, millainen pelaajatyyppi Semin loppujen lopuksi on. Kieltämättä tuo huonojen ketjukavereiden GA/20 tuli itselleni aika reippaana yllätyksenä ja tällaiset asiat vaatisivat jatkuvaa Capitals-matsien seurantaa plus hyvää ajan upottamista tilastojen kaiveluun.

 

[Ferris]

Ikuisesti NHL-ennätystä hallussaan pitävä Bill Mikkelson on alla olevan jutun mukaan aikas sinut ennätyksensä kanssa.

Original Capital Bill Mikkelson in The July 9 Sports Illustrated - Japers' Rink

 

[TKH]

Tapio Levo kun tuli ohimennen mainittua toiseen ketjuun, niin mainitaan miehestä tähän ketjuun sellainen seikka, että Levo voitti joukkueensa syöttöpörssin 1982-83. Oli joukkueensa sisäisessä pistepörssissäkin parhaana puolustajana 4. tehoillaan 7+40. "Voitto" tuli myös joukkueen miinuspörssissä. Ei Levon syöttöpörssin voitto kuitenkaan aivan poikkeuksellinen ole, kun onhan Ruotsalainen tehnyt saman parikin kertaa ja tunnetusti oli kerran myöskin joukkueensa paras pistemies. Lisäksi Timonen ja Numminen ovat voittaneet joukkueensa syöttöpörssin. Levo voitti kuitenkin syöttöpörssin ainoalla täydellä kaudellaan, joka tekee asiasta eräänlaisen tilastokummajaisen.

 

[TKH]

Kauden 1989–90 Selken voittaja Rick Meagher (8+17 ja vaatimattomat +4) on ollut kummallinen valinta. Liekö Selkeä koskaan voitettu tuota alhaisemmalla +/- luvulla. Pitääpä joskus vilkaista, nyt ei jaksa.

4 vuotta siihen vilkasuun meni, mutta tulipahan selattua. Vastaus on, että Selke on voitettu 3 kertaa alhaisemmalla +/- luvulla, mutta ei kertaakaan alhaisemmalla maalimäärällä tai pistemäärällä.

"Surkein +/-" Selken voittaja on:
1982 - Steve Kasper, Boston (20+31) -18. Joukkueen surkein +/- luku.

Muita
1980 - Bob Gainey, Montreal (14+19) -2
1992 - Guy Carbonneau, Montreal (18+21) +2
1990 - Rick Meagher, St. Louis (8+17) +4

"Surkein maali- ja pistemäärä" -Selken voittaja on siis:
1990 - Rick Meagher, St. Louis (8+17) +4

Muita
1995 - Ron Francis, Pittsburgh (11+48) +30 (Tynkäkausi)
1985 - Craig Ramsay, Buffalo (12+21) +17
1980 - Bob Gainey, Montreal (14+19) -2
1978 - Bob Gainey, Montreal (15+16) +11

Kovimmat Selke voittajien saldot
1994 - Sergei Fedorov, Detroit (56+64) +48
1996 - Sergei Fedorov, Detroit (39+68) +49
1993 - Doug Gilmour, Toronto (32+95) +32
1986 - Troy Murray, Chicago (45+54) +32
2009 - Pavel Datsyuk, Detroit (32+65) +34
2008 - Pavel Datsyuk, Detroit (31+66) +41

Fedorov on ainut 50 maalin kaudella Selken voittanut. Yli 40 maalin kaudella Selken voittaneitakin on vain Murray ja Kesler. 100 pinnaa tehneitä Selke-voittajiakaan ei ole kuin Fedorov kahdesti ja Gilmour. Fedorovilla on myös 2 kovinta Selke voittajan +/- lukua eli +49 ja +48. Lisäksi yli +40 on päässyt vain Poulin ja Datsyuk.

 

[viikst]

Ei ainakaan nopealla haulla löytynyt vastausta niin kysytäänpäs tämmöinen kysymys.

Onko kukaan saanut nimeään stanley cupiin pelaamalla vähemmän kuin Esa Tikkanen, joka voitti ensimmäisen stanley cupinsa pelattuaan vain 3 playoff ottelua.

 

[Apmp-]

Ei ainakaan nopealla haulla löytynyt vastausta niin kysytäänpäs tämmöinen kysymys.

Onko kukaan saanut nimeään stanley cupiin pelaamalla vähemmän kuin Esa Tikkanen, joka voitti ensimmäisen stanley cupinsa pelattuaan vain 3 playoff ottelua.

Riippuu nyt tarkoitatko, että koko uralla vai kaudella. Jos kaudella niin poimitaan helppo pois. Vladimir Konstantinov 1997-1998.

Uralla: Brian Eklund (03-04, en tiedä ihan tarkkaan miten meni, mutta taisi olla yhdessä playoff-matsissa luukkuvahtina)

 

[TKH]

Moni varmaan muistaa, että viime kaudella Sam Gagner oli rakentamassa joukkueessa 11 peräkkäistä maalia, joka oli Edmontonin ennätys. NHL:n virallisesta ennätyksestä on vaikea sanoa, mutta Jagr oli kaudella 1999-00 rakentamassa ainakin 15 joukkueensa peräkkäistä maalia. Mikä kaikkein mielenkiintoisinta, niin nämä 15 maalia jakautuivat peräti 7 täydelle ottelulle. Jagrin saldo noissa otteluissa oli 7+8. Pittsburgh ei muuten voittanut näistä otteluista yhtään. Tämä erittäin mielenkiintoinen 7 ottelun ja 15 peräkkäisen maalin/pisteen putki sattui keskelle Jagrin 15 ottelun pisteputkea (14+19). Jagr teki pisteitä sekä ennen että jälkeen tuon 7 ottelun putken, mutta en nyt jaksanut etsiä sellaista box scorea, josta näkisi oliko mies ollut mukana tekemässä joukkueensa viimeistä maalia putkea edeltäneessä ottelussa tai joukkueensa ensimmäistä maalia putken päättymistä seuranneessa ottelussa. Otteluita voi vilkaista ohesta jos kiinnostaa.

Chicago Blackhawks at Pittsburgh Penguins Box Score, October 16, 1999 3-3. Jagr 2+1
Carolina Hurricanes at Pittsburgh Penguins Box Score, October 23, 1999 3-2. Jagr 1+1
Pittsburgh Penguins at Mighty Ducks of Anaheim Box Score, October 27, 1999 1-2. Jagr 1+0
Pittsburgh Penguins at Los Angeles Kings Box Score, October 28, 1999 3-5. Jagr 1+2
Pittsburgh Penguins at San Jose Sharks Box Score, October 30, 1999 1-1. Jagr 0+1
Los Angeles Kings at Pittsburgh Penguins Box Score, November 2, 1999 5-4. Jagr 2+2
Pittsburgh Penguins at Ottawa Senators Box Score, November 4, 1999 1-2. Jagr 0+1

Pittsburghin saldo seitsemään otteluun 15 maalia ja Jagrin saldo siis 7+8.

 

[dana77]

Riippuu nyt tarkoitatko, että koko uralla vai kaudella. Jos kaudella niin poimitaan helppo pois. Vladimir Konstantinov 1997-1998.

Konstantinov ei tietenkään tuolla kaudella Stanley Cupin voittamisen kriteereitä täyttänyt.
Sinänsähän Cup on täynnä nimiä, jotka eivät ole peliäkään NHL:ssä pelanneet. Scotty Bowman, Ari Vuori, Peter Pocklington ja hänen isänsä hyvinä esimerkkeinä.

 

[Kiekko-Kolli]

Riippuu nyt tarkoitatko, että koko uralla vai kaudella. Jos kaudella niin poimitaan helppo pois. Vladimir Konstantinov 1997-1998.

Eihän mies virallisesti kuulunut voittaneeseen joukkueeseen, vaikka kentällä kävikin pyttyä nostelemassa pyörätuolissa.

edit. hidas

 

[Apmp-]

Oli puolittainen huumoriheitto tuo Konstantinov. En nyt löydä tuosta Eklundistakaan oikein mitään infoa. Stanley Cup sormuksen sai, mutten löydä faktoja mistään, että miksi. Taisi saada oikeastaan sormuksen (ja nimen kannuun) vaan siksi, että oli niin hyvä jätkä ja ainakin ilmeisesti Lecan hyvä ystävä. Käsittääkseni pyöri kolmantena molarina mukana tuossa Lightningin SC-porukassa. Nykyisin mies vetää jotain molarikoulua Massachusettsissa.

Hahaa löytyi. Drew Miller, 3 matsia 2006-07. Samasta joukkueesta Ryan Carter 4 matsia. Eli Miller pääsee Tikin kanssa tasoihin. Enempää ei nyt jaksa kaivella, mutta ei nyt ainakaan heti tule muita mieleen.

 

[dana77]

Sormuksia saa kaupasta ostamalla, mutta nimeä Stanley Cupiin ei saa olemalla kenenkään hyvä kaveri. Paitsi jos on niin hyvä kaveri, että sillä pääsee esim valmentajaksi tai scoutiksi.

Antti Niemi voisi aloittavista ykkösveskoista olla tässä tilastossa ylhäällä.

 

[viikst]

Riippuu nyt tarkoitatko, että koko uralla vai kaudella. Jos kaudella niin poimitaan helppo pois. Vladimir Konstantinov 1997-1998.

Uralla: Brian Eklund (03-04, en tiedä ihan tarkkaan miten meni, mutta taisi olla yhdessä playoff-matsissa luukkuvahtina)

Lähinnä koko uraa meinasin. Arvasin myös että joku tulee heittelemään valmentajien sun muiden nimiä, mutta ihan pelaajia tarkoitin.

 

[TKH]

Laitetaan nyt Norriksenkin osalta joitakin "ennätyksiä".

Pienimmällä maalimäärällä voitettu Norris.
1982-83 Rod Langway (3+29) 0
1955-56 Doug Harvey (5+39)

Pienimmällä pistemäärällä voitettu Norris.
1962-63 Pierre Pilote (8+18)
1959-60 Doug Harvey (6+21)

Surkeimmalla +/- tilastolla voitettu Norris.
1980-81 Randy Carlyle (16+67) -16
1997-98 Rob Blake (23+27) -3

 

[TKH]

Lähinnä koko uraa meinasin. Arvasin myös että joku tulee heittelemään valmentajien sun muiden nimiä, mutta ihan pelaajia tarkoitin.

Chris Hayes pelasi urallaan yhden ainoan ottelun NHL:ssä, mutta kun se sattui olemaan yksi Bostonin finaalisarjan matseista kaudella 1971-72, niin Stanley Cupin voittajahan mies ihan virallisestikin silloin on.

 

[TKH]

Bruce Cowick näkyy kanssa voittaneen Stanley Cupin pelatessaan finaalisarjassa 1974. Cowick pelasi ko. kaudella 8 pudotuspeliä ilman runkosarjapelejä. Pudotuspelit jäivät miehen ainoiksi, mutta runkosarjapelejä kertyi SC:n voittamisen jälkeen 70.

Epävirallinen TOP 5 lista kategoriassa: "Uran alusta laskien pienimmällä ottelumäärällä voitettu Stanley Cup"

1. Chris Hayes 1 ottelu
2. Esa Tikkanen ja Drew Miller 3
4. Ryan Carter 4
5. Bruce Cowick 8

 

[TKH]

Olisi noita vastaavia näköjään enemmänkin, mutta syystä tai toisesta aika montaa pelaajaa ei ole virallisesti laskettu kuuluneeksi voittajajoukkueeseen, vaikka silloisten sääntöjen mukaan näin olisi ollutkin. Esimerkiksi Doug McKay pelasi uransa ainoan NHL-ottelun finaalisarjassa 1950, mutta ei miehen nimeä ole siltikään kannuun kirjoitettu. Lisäksi tuolloisten sääntöjen mukaan välieräsarjassa uransa ainoan NHL-ottelun pelanneen Gordon Haidyn nimi olisi myös pitänyt sisällyttää kannuun, mutta ei sitäkään sieltä löydy. Periaatteessa molemmat ovat siis sääntöjen mukaan Stanley Cupin voittajia, vaikka nimeä ei kannusta tai voittajajoukkueen rosterista löydykään.

Doug McKay ja Gordon Haidy - 1 ottelu. Molemmilla ottelu jäi uran ainoaksi NHL-otteluksi.
Doug Anderson ja Lucien Grenier - 2 ottelua.

 

[Espoon Siniset]

Steve Brule on ainakin merkitty NHL Official Guidessa Stanley Cupin voittajaksi. Ihan virallisten sääntöjen mukaan häntä ei kyllä pitäisi, sillä hänen yksi ottelunsa oli 3. konferenssifinaali 2000 Phillyä vastaan.

 

[TKH]

Mainitaan vielä muutama.

Danny Schock 1 ottelu
Stanford Smith 2
Harry Frost 5

 

[Opatsu]

Jagr teki pisteitä sekä ennen että jälkeen tuon 7 ottelun putken, mutta en nyt jaksanut etsiä sellaista box scorea, josta näkisi oliko mies ollut mukana tekemässä joukkueensa viimeistä maalia putkea edeltäneessä ottelussa tai joukkueensa ensimmäistä maalia putken päättymistä seuranneessa ottelussa.

Pittsburghin saldo seitsemään otteluun 15 maalia ja Jagrin saldo siis 7+8.

Vilkaisin Hockey Summary Projectin sivuilta boxscoret, eikä tuohon putkeen löytynyt näistä otteluista jatkoa. En viitsi linkittää tänne, kun selain huutaa punaisena, että hyökkäyssivusto, mutta omalla vastuulla voi tuolta käydä katsomassa tietoja.

 

[TKH]

Surkeimmalla saldolla voitettu Hart.
1953-54 Al Rollins 12 voittoa, 47 tappiota ja GAA 3.23.

Kovin voitto/tappio saldo Vezinan voittaneista.
1976-77 Ken Dryden 41 voittoa, 6 tappiota. GAA 2.14
1976-77 Michel Larocque 19 voittoa, 2 tappiota. GAA 2.09

Surkeimmalla GAA:lla tai SV% voitettu Vezina
1980-81 Michel Larocque GAA 3.51
1980-81 Denis Herron GAA 3.50
1987-88 Grant Fuhr GAA 3.43 ja SV% 88.1%
1985-86 John Vanbiesbrouck GAA 3.32 ja SV% 88.7%

 

[lunde]

Sormuksia saa kaupasta ostamalla, mutta nimeä Stanley Cupiin ei saa olemalla kenenkään hyvä kaveri. Paitsi jos on niin hyvä kaveri, että sillä pääsee esim valmentajaksi tai scoutiksi.

Dale Tallon sai nimensä Stanley Cupiin erityisluvalla, vaikka oli Chicagon voittaessa jo Floridan GM. Hänen panostaan mestaruusjoukkueen rakentamiseen ei tosin voi kiistääkään.