Nyt on tämäkin "myytti" murrettu. Olisikin ollut aika friikkiä, että Canucks olisi kannun vienyt. No yhden voiton päähän jäi ja historiaa tehtiin tälläkin saralla.
Laitetaan myös tähän ketjuun. Eli Kanadassa on järjestetty kolme kertaa Olympialaiset:
1976 Montrealissa kesäolympialaiset: Canadiens voitti runkosarjan ja Stanley Cupin 1976-77 kaudella
1988 Calgaryssä talviolympialaiset: Flames voitti runkosarjan ja Stanley Cupin 1988-89 kaudella
2010 Vancouverissa talviolympialaiset: Canucks voitti runkosarjan ja ? 2010-11 kaudella
Kummajaisuus kuitenkin tässä. Bostonin maaliero on +6!! Joka on koko liigan 8. paras! Onko koskaan ollut näin suurta poikkeamaa tällaisissa tapauksissa?
Nyt kun Atlantaa ei enään virallisesti NHL:ssä ole, jää Antero Niittymäelle upea saldo Atlanta Trashersia vastaan, 17 voittoa, 0 tappiota. Osgoodilla oli jossain vaiheessa 17 voiton putki Tampa Baysta, mutta en tiedä onko tuo voittoputki saanut jatkoa tai päättynyt?
Flyersin Erik Gustafsson kirjautti lauantain pelissä miehekkään lukeman tehotilastoon, +6. Tulipa samalla mieleen, mikä mahtaa olla korkein yhden pelin lukema ja varsinkin tulokkailla? Entäs surkein?
The most prominent plus-minus winner was Boston Bruins' defenseman Bobby Orr, who led the league six times (and whose defence partner Dallas Smith was the first league leader). Wayne Gretzky led the league four times and the only other players to lead more than once are two-time leaders John LeClair and Chris Pronger. Larry Robinson, the career leader in plus-minus, only led the league once. Ray Bourque, third on the all-time leaderboard, never led the league in plus-minus for a single season.
The NHL single game plus minus record is +10 held by Tom Bladon on Dec 11, 1977.
Top 3: Season high
Bobby Orr, 1970–71, (+124)
Larry Robinson, 1976–77, (+120)
Wayne Gretzky, 1984–85, (+98)
Top 5: Career high
Larry Robinson, career, (+730)
Bobby Orr, career, (+597)
Ray Bourque, career, (+528)
Wayne Gretzky, career, (+518)
Bobby Clarke, career, (+506)
Top 3: Season low
Bill Mikkelson, 1974–75, (-82)
Jack Lynch, 1974–75, (-69)
Greg Joly, 1974–75, (-68)
Worst ± rating, game: Doug Wilson, -7 (February, 2nd, 1993 against the Calgary Flames)
Ei nyt suoraan liity tähän, mutta voitot ja tappiothan merkitään veskareille sen mukaan onko jäällä voittomaalin syntyessä. Eli vaikka pelaisi vain minuutin, mutta päästäisi sen yhden ratkaisevan maalin, niin tappio napsahtaa tilastoon.17 voittoon jäi Osgoodin putkikin uran lopettamisen myötä. Näköjään yhdessä tappio-ottelussa Osgoodkin oli Tampaa vastaan pelannut, mutta siinä tuo häviö merkittiin tilastoihin Manny Legacelle, joka pelasi suurimman osan pelistä, Osgood reilut pari minuuttia. Ilmeisesti ihan kolmannen erän loppuhetkillä Legace loukkaantui. Peli pelattiin joulukuussa 2000.
Ei nyt suoraan liity tähän, mutta voitot ja tappiothan merkitään veskareille sen mukaan onko jäällä voittomaalin syntyessä. Eli vaikka pelaisi vain minuutin, mutta päästäisi sen yhden ratkaisevan maalin, niin tappio napsahtaa tilastoon.
Worst ± rating, game: Doug Wilson, -7 (February, 2nd, 1993 against the Calgary Flames)
Flyersin Erik Gustafsson kirjautti lauantain pelissä miehekkään lukeman tehotilastoon, +6. Tulipa samalla mieleen, mikä mahtaa olla korkein yhden pelin lukema ja varsinkin tulokkailla?
Kurri teki kahteen peräkkäiseen otteluun 4+7. Aika kova, täytyy joskus kaivaa mikä NHL:n ennätys tässä kategoriassa olisi.
Lemieux teki 2+6 ja 3+1 tehot peräkkäisissä otteluissa kaudella 1988-89. Eli yhteensä tehot 5+7. Seuraavissa kolmessa ottelussa syntyi vielä tehot 2+1, 2+2 ja 2+3, joten viiden peräkkäisen ottelun saldo oli 11+13.
joten viiden peräkkäisen ottelun saldo oli 11+13.
Lemieux teki 2+6 ja 3+1 tehot peräkkäisissä otteluissa kaudella 1988-89. Eli yhteensä tehot 5+7.
Anteeksi jos tulen huutelemaan THK:n pöytään, mutta mistä ihmeestä kaivat nuo statistiikat?