Itse taas olen mieluumminkin ihmetellyt, että sitten Matthewsin (69p) ja Laineen (62p) tulokaskauden nimenomaan nuoret 18-19-vuotiaat hyökkääjät eivät ole samalla tavalla nousseet välittömästi draftin jälkeen kovimpaan tulosyksikköön.
Siellä on kuitenkin varattu Hischieriä, Patrickia, Svechnikovia, Kotkaniemeä, Hughesia, Kakkoa, Lafrenieria, Stutzlea, Beniersiä ja McTavishia.
Hischier noista pelannut parhaan tulokaskauden (52p), sen jälkeen sitten tulevat M. Tkachuk (48p), B. Tkachuk (45p), Svechnikov (37p), Kotkaniemi (34p), Patrick (30p), Stutzle (29p), Sillinger (27p*) ja Kakko (23p). Toki viime kausi oli tynkä.
Sen sijaan esim. 2015 draft oli todella laadukas ja tämä ikäluokka tuntuu olevan aika dominoiva tuolla pistepörssissä. Ylipäätään 24-28 vuotiaat miehittävät valtaosaa TOP50 pistepörssistä (27/50), yli 28-vuotiaat tulevat sen jälkeen (16/50), kun taas alle 24-vuotiaiden osuus on vain (7/50). Näiden osalta sijoitukset myös loppupäässä (20. Makar, 38. Thomas, 43. Robertson, 45. Bratt, 48. Fox, 49. Svechnikov, 50. Kyrou).
1. McDavid (2015)
2. Huberdeau (2011)
3. Draisaitl (2014)
4. Gaudreau (2011)
5. Matthews (2016)
6. M. Tkachuk (2016)
7. Marner (2015)
8. Kaprizov (2015)
9. Rantanen (2015)
10. Miller (2011)
14. Connor (2015)
26. Aho (2015)
30. Nylander (2015)
35. Meier (2015)
Voisin tästä vetää sellaisen oikaistun johtopäätöksen, että primessa pelaa tällä hetkellä valtavasti kovia pelimiehiä ja tämä on yksi syy koviin maalimääriin.
Eipä noita oikeasti ole kovin montaa, jotka olisivat heti draftista hypänneet NHL:n tulosyksikköön ilman hetken marinoitumista: McDavid, Laine ja Matthews tulevat ainoina mieleen.
Kuitenkin tässä viestissä on hyvä pointti siitä, kuinka kovia varsinkin 2013-2017 vuosien draftit olivat. Koko 2000-luvun aikana drafteissa on yleisimmin ollut 0-1 piste per peli -tahtiin pystynyttä pelaajaa, ja näitäkään ei ole aina valittu ensimmäisellä kierroksella. Jokaisesta draftista vuosina 2013-2017 on tullut piste per peli -tahtiin kykenevä pelaaja, ja 2015 jopa ennätyksellisesti neljä kappaletta: McDavid, Marner, Rantanen ja Kaprizov. Lisäksi tähän ajanjaksoon sijoittuu useita muita pelaajia, joilla on vielä potentiaalia nousta piste per peli -tahtiin uransa aikana (esim. Barkov, Guentzel, Pastarnak, Point, Eichel, Aho, Connor, Robertson, Pettersson).
Osittain ollaan taas muna vai kana -ongelman äärellä: Ovatko nämä pelaajat todella poikkeuksellisia yksilöitä, vai sattuivatko he vain nousemaan liigaan oikeaan aikaan, kun maalintekoa helpottavia sääntömuutoksia rustattiin, koronakaudet helpottivat matkustusrasitusta ja uudet joukkueet heikensivät NHL:n kokonaistasoa? Jotain poikkeuksellista näissä pelaajissa on kuitenkin pakko olla, sillä 2018-2021 drafteista ei ole tullut vielä yhtään tällaista pelaajaa (kykenisivät hyppäämään suoraan tulosyksikköön TAI pystyisivät pelaamaan piste per peli -tahtia).
Tämä ajatuksenjuoksu sai minut miettimään jopa sitä, miten varsinkin 2015-2016 draftatut poikkeuksellisen hyvät pelaajat vaikuttivat koko NHL:n palkkakulttuuriin. Siltasopimuksista pitkälti luovuttiin, kun nuorille tähtipelaajille alettiin rustaamaan pitkiä ja kalliita jatkosopimuksia. Noh, nyt sitten myös myöhemmin varatut pelaajat ovat osanneet vaatia samanlaista kohtelua, vaikka eivät olekaan ihan yhtä poikkeuksellisen hyviä, ja palkkakatto on polkenut vuosia paikallaan. Pakko kai tämänkin on vaikuttaa joukkueiden kokonaisuuden heikentymiseen (jos ei jo muutenkin se, että palkat ovat nousseet palkkakaton pysyessä paikallaan).
NHL:ään pääsi 20 pelaaja lisää, jolloin yleinen taitotaso NHL:ssä tipahti. Nyt täksi kaudeksi tuli 32. NHL joukkue mukaan joten taas on 20 pelaajaa lisää jotka eivät normaalisti NHL:ssä pelaisi.
Pikemminkin reilusti yli 30 pelaajaa, kun keskimäärin joukkueet käyttävät tuon verran pelaajia yhden kauden aikana. Mutta pointti on selvä: Jos Gary B. jatkossa miettii keinoja maalimäärän lisäämiseen, niin ei muuta kuin uutta joukkuetta pystyyn. Samalla saadaan liigalle lisenssimiljoonat ja rutkasti lisää näkyvyyttä.
Mielenkiintoista on tietenkin se, kuinka hyvin tämä muutos auttaa pitkässä juoksussa. Esimerkiksi työsulun ja sääntömuutosten tuoma räjähdysmäinen kasvu jäähyissä ja maaleissa kausien 03-04 ja 05-06 välillä tasottui huomattavasti seuraavien kausien aikana. Nyt uudet joukkueet tulivat juuri sopivin väliajoin ennen kuin mitään tasoittumista ehti tapahtua. Muutaman vuoden päästä nähdään, pystyykö 32 organisaatiota nostamaan kilpailullista tasoaan sen verran, että maalimäärät lähtevät taas laskuun.