Enpä tämmöistä löytänyt, joten pistetään uusi triidi pystyyn. Olen tässä finaaleja katsellut Petteri Sihvosen blogia samalla lueskellen (linkki alhaalla) ja tuli siitä mieleen aloittaa keskustelu.
Finaaleissahan pelaa kaksi melko vauhdikasta pystysuunnan kiekkoa, eli hyökkäyksiin lähdetään aina heti vauhdilla ja omissa ei juuri kiekotella, pelaavaa joukkuetta, mutta myös muunlaisilla taktiikoilla pelataan. Ylipäätäänhän NHL:ssä pelataan paljon enemmän nopeasti pystyyn kun taas kotoisassa Liigassamme osa joukkueista pelaa paljon selkeämpää kiekkokontrollilätkää. NHL:ssä ei samanlainen liene mahdollista ihan jo kaukalon pienemmästä koosta johtuen. Mielikuva klassisesta NHL-lätkästä on ainakin itselleni se, että nopeasti ylös, kiekko punasen jälkeen päätyyn ja sitten painimaan. Nyttemmin tuosta on tultu ainakin jossain määrin eteenpäin ja Kanadan MM-15 -joukkueestahan on muodostunut tietynlainen käsite näissä keskusteluissa heidän pyyhittyään muilla joukkueilla pöytää nopealla kiekkokontrollipelillään. Eli kiekkoa ei vain lämätä päätyyn vaan edetään syöttelemällä. Red Wings on ainakin tunnettu pitkään kiekkokontrollilätkästään ja mitä olen Kingsien pelejä katsellut, niin todella komeasti kulkee kiekko parhaimmillaan lavasta toiseen. Osaisikohan enemmän NHL:ää seuraavat avata hieman tarkemmin eri joukkueiden taktisia eroavaisuuksia?
Noista finaaleista ja Sihvosen kommenteista on kyllä pari juttua pistänyt noista peleistä silmään:
- Onko noissa hitaiden lähtöjen jälkeisissä puolen kentän syötöissä laitureille mitään järkeä? Tuntuu, että laiturin saatua syötön hän on paikallaan ja pakin ahdistamana, jolloin ainoa järkevä vaihtoehto on ohjata kiekko päätyyn ja tällöin muut hyökkääjät tulevat siihen myöhässä sillä ovat myös joutuneet pysähtymään.
- Tuntuu, että ylipäätään tuo kenttätasapaino on etenkin Sharksilla melko hakusessa. Eli hyökkääjien ja pakkien etäisyydet kasvavat suuriksi kun hyökkääjät painavat aina riiston jälkeen täysiä ylös.
- Kiekon roiskiminen häiritsee omaa esteettistä silmääni. Aika paljon pelaajat pistävät kiekkoa ränneihin vaikka olisi aikaa ja tilaa myös edetä pelaamalla.
Osaako joku sanoa onko näissä joku pointti vai onko tuo vain taktisesti tyhmää pelaamista?
Petteri Sihvosen blogi pafin sivuilla: https://blog.paf.com/petterisihvonen/
Finaaleissahan pelaa kaksi melko vauhdikasta pystysuunnan kiekkoa, eli hyökkäyksiin lähdetään aina heti vauhdilla ja omissa ei juuri kiekotella, pelaavaa joukkuetta, mutta myös muunlaisilla taktiikoilla pelataan. Ylipäätäänhän NHL:ssä pelataan paljon enemmän nopeasti pystyyn kun taas kotoisassa Liigassamme osa joukkueista pelaa paljon selkeämpää kiekkokontrollilätkää. NHL:ssä ei samanlainen liene mahdollista ihan jo kaukalon pienemmästä koosta johtuen. Mielikuva klassisesta NHL-lätkästä on ainakin itselleni se, että nopeasti ylös, kiekko punasen jälkeen päätyyn ja sitten painimaan. Nyttemmin tuosta on tultu ainakin jossain määrin eteenpäin ja Kanadan MM-15 -joukkueestahan on muodostunut tietynlainen käsite näissä keskusteluissa heidän pyyhittyään muilla joukkueilla pöytää nopealla kiekkokontrollipelillään. Eli kiekkoa ei vain lämätä päätyyn vaan edetään syöttelemällä. Red Wings on ainakin tunnettu pitkään kiekkokontrollilätkästään ja mitä olen Kingsien pelejä katsellut, niin todella komeasti kulkee kiekko parhaimmillaan lavasta toiseen. Osaisikohan enemmän NHL:ää seuraavat avata hieman tarkemmin eri joukkueiden taktisia eroavaisuuksia?
Noista finaaleista ja Sihvosen kommenteista on kyllä pari juttua pistänyt noista peleistä silmään:
- Onko noissa hitaiden lähtöjen jälkeisissä puolen kentän syötöissä laitureille mitään järkeä? Tuntuu, että laiturin saatua syötön hän on paikallaan ja pakin ahdistamana, jolloin ainoa järkevä vaihtoehto on ohjata kiekko päätyyn ja tällöin muut hyökkääjät tulevat siihen myöhässä sillä ovat myös joutuneet pysähtymään.
- Tuntuu, että ylipäätään tuo kenttätasapaino on etenkin Sharksilla melko hakusessa. Eli hyökkääjien ja pakkien etäisyydet kasvavat suuriksi kun hyökkääjät painavat aina riiston jälkeen täysiä ylös.
- Kiekon roiskiminen häiritsee omaa esteettistä silmääni. Aika paljon pelaajat pistävät kiekkoa ränneihin vaikka olisi aikaa ja tilaa myös edetä pelaamalla.
Osaako joku sanoa onko näissä joku pointti vai onko tuo vain taktisesti tyhmää pelaamista?
Petteri Sihvosen blogi pafin sivuilla: https://blog.paf.com/petterisihvonen/