NHL:n legendaariset joukkueet, dynastiat etc..

  • 2 458
  • 19

Tesla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tshekki, Tre Kronor, Frölunda sekä sympatiaa Luleå
Eli tuon jo olemassa olevan "legendaariset tappelijat"-ketjun rinnalle ajattelin perustaa otsikon, jossa muistellaan menneiden aikojen suuria joukkeita noin yleisellä tasolla, tyyliin Islanders ja Oilers 1980-luvulla, Philadelphia 1970-luvulla ja Toronto & Canadiens omina aikakausinaan. Totta kai keskustella saa ja pitää myös muista hienoista joukkueista menneiltä ajoilta.

Eli pientä historiikkiä, pelaajien elämänkertoja/tilastoja ja kaikki aiheeseen liittyvä on tervetullutta. Varmasti myös palstan nuorempia kiinnostaisi tietää enemmän menneiden aikojen suuruuksista, kuten Bossy, Trottier, Esposito..
 

Richter_35

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Phoenix Suns, Arsenal
Kyllä nyt täytyy vaan pistää tähän ketjuun, että 1994 Rangers oli aikamoinen joukkue (ei dynastia mutta otsikossa luki myös että jengit). Joukkuehan oli kasattu osittain (1/3 osa) vanhoista Oilers dynastian pelaajista ja yhtenä vuonna se toimi. Taktiikkaahan on rangers yrittänyt monta kertaa jälkeenpäinkin, eli entisillä Oilersin miehillä hoitaa homma kotiinpäin (gretz, sather etc).

Joukkuehan voitti ensin runkosarjan ja sitten pudotuspelit alkoivat suhteellisen suvereenisesti Islanderseja vastaan. 4-0 eka kierros, ja toisella Rangers voitti 4-1 Washingtonia vastaan.

Sitten ehkä NHLn top 10 legendaarisempaan pudotuspeli sarjaan vastaan asettui Hudsonin toiselta puolelta tuttu New Jersey Devils. Rangers ja devils olivat runkosarjassa pistemääriltään sijoilla 1 ja 2. Ensimmäisen pelin NJ voitti kahden jatkoajan jälkeen mutta toisessa pelissä "Moose" Messier aloitti pelin niin suvereenisella hallinalla, että päätä huimaa. Aloituksen jälkeen kiekko meni NJn päätyyn josta sitä meni hakemaan Scott Stevens, kiekolle päästyään hän katsoi taakseen ja näki messierín tulevan täyttä vauhtia päälle. Stevens lensi jäähän kuin barbie-nukke jonka jälkeen toinen Devils puolustaja, Ken Daneyko otti kiekon. Jälleen Messier niittasi tällä kertaa toisen devils pakin päätyyn, otti kiekon ja tuikkasi sen Brodeurin längistä sisään. 1-0. Rangers voitti 4-0. Kolmas peli oli huimaa hyökkäys - vastahyökkäys peliä jossa Rangers voitti varsinaisen peliajan jälkeen laukaukset 50-31. Peli meni toiseen jatkoaikaan jossa Stephane Matteu päätti ottelun rystyltä. Rangers johti sarjaa 2-1. Devils tuli tasoihin voittaen neljännen ottelun 3-1. Viidennessä pelissä Rangers valmentaja Mike Keenan otti Richterin ulos maalista Devilsin johtaessa 2-0. Rangers kavensi 2-1een mutta keenan ei suostunut pistämään Leetchia ylivoimaan eikä ottanut maalivahtia pois pelin lopussa. Devils johti sarjaa 3-2.

Seurannut päivä oli ehkä Mark Messiern uran legedaarisin. Hän toitotti jokaiselle journalistille, joka sitä kysyi, että Rangers voittaa kuudennen pelin. Peli alkoi hidastempoisesti ja molemmat pelasivat varman päälle. Devils hyppäsi johtoon 1-0 ekassa erässä. Sitten tokan alussa Devils teki toisen. 2-0. Tämän jälkeen keenan siirsi Glenn Anderssonin pois messierin laidalta, ja laittoi tilalle Alex Kovalevin. Neljällä neljää vastaan pelatulla hetkellä Messier, Leetch, Kovalev ja Zubov hyökkäsivät kauniissa kuviossa ja Kovelev teki messierin punnertaessa maalin edessä 2-1 kavennuksen. Kolmas erä oli sitten täyttä Moose-showta. Messier teki puhtaan hattutempun ja rangers voitti 4-2. Seitsemäs peli ei sekään ollut mitenkään huono, luultavasti paras mikä Gardenissa on koskaan pelattu. Leetch aloitti maalinteon. Vasta kolmannen erän viimeisillä sekunneilla Valeri Zelepukin teki maalin, Gardenin kellon näyttäessä 7 sekuntia olevan aikaa jäljellä. Ensimmäinen jatkoaika oli varmaa pelailua muta toisessa erässä Stephane Matteau hoiti homman. Radio selostaja Howie Rose hulluna huusi gardenin mökän yli "Matteau MATTEAU MATTEAU!". Rangers meni finaaliin.

Finaali oli aivan hullu sarja. Canucks voitti ekan ottelun Manhattanillä mutta rangers tul takaisin voittaen seuraavat kolme. Kolmannessa (vai oliko neljännessä) pelissähän Mike Richterhan pysäytti kuuluisasti Pavel Buren rankkarin. Canucks yllätti kuitenkin juhlavalmiudessa olleen rangers yleisön ja voitti seuraavat kaksi peliä, vieden ottelusarjan 3-3een ja viimeinen peli sitten pelattiin Gardenissa. Ensimmäisessä erässä messier tuli hyökkäyssiniviivan yli, syötti taakseen Zuboville joka pisti tarkasti Leetchille kiekon, leetch räjäytti sen toiselta laidalta maaliin ja peli oli 1-0. Toisessa erässä Zubov pisti kiekon Kovaleville, joka taas jatkoi Adam Gravesille, ja siitä maaliin. 2-0. Canucks tuli taas takaa. Yhtäkkiä Trevor linden pisti pelin alivoimalla ja rystyltä 2-1een. Gardenin yleisö alkoi taas muistella menneitä. Myöhemmin toisessa erässä Graves täräytti kiekon maalia kohti, hirveään ruuhkaan, josta kiekko pomppi maalin tolpalla seisoneelle Mark Messierille, joka viileästi pisti sen maaliin. 3-1. Aikaisessa vaiheessa kolmanessa erässä trevor linden teki taas, ja nyt molempien joukkueiden kapteenit näyttivät miten mennä, maalit olivat Linden - Messier - Linden. Aika kului ja Nathan Lafayette osui Rangersin maalin tolppaan, pelästyttäen entistä jännittyneemmän Gardenin yleisön. Rangers vaan purki kiekkoa ja Canucks kävi päälle. 28 sekuntia oli jäljellä kun messier ensimmäistä kertaa hävisi aloituksen siinä pelissä. Pitkän räpellyksen jälkeen kiekko pistettiin pitkäksi ja oli enää 1.6 sekuntia jäljellä. Nyt alkoi jo hieman monia helpottamaan, eihän kukaan siinä ajassa maalia tee. Aloitukseen tuli Pavel Bure (jonka aikomuksena luultavasti oli ampua siitä suoraan) ja messierin ohella ehkä paras aloittaja Rangerseissä, Craig Mactavish. Mactavish otti kiekon, Messier pisti bureta poikittaisella ja Steve Larmer suojasi kiekkoa kulmassa. Rangers oli voittanut.
 

JLand

Jäsen
Suosikkijoukkue
NY Rangers, NY Yankees, NY Giants
Myöhemmin toisessa erässä Graves täräytti kiekon maalia kohti, hirveään ruuhkaan, josta kiekko pomppi maalin tolpalla seisoneelle Mark Messierille, joka viileästi pisti sen maaliin. 3-1

Ei se ihan noin mennyt. Itse maalihan olisi pitänyt merkitä Brian Noonanille, sillä tolpalla seisonut Messier ei koskaan koskenut kiekkoon tuossa tilanteessa. Noonan oli se, joka toimitti kiekon maalille ja pääsi siihen itse heti uudestaan kun Graves ei osunut.

"Zubov and Leetch...Noonan turns, puts it in front, missed by Graves...Noonan's backhander - save - and they score! Messier! It's a powerplay goal!"

Tosin olihan se osuvaa, että tuon kauden kolme parasta Rangersia eli Leetch, Graves ja lopulta Messier kirjattiin kirouksen päättäneiden maalien tekijöiksi.
 
Viimeksi muokattu:

Jack Daniel's

Jäsen
Suosikkijoukkue
Uudesti syntynyt Jokerit, NY Islanders
Kyllähän 2001-2002 Detroit oli pirun kova jengi! Todellinen tähtisikermä: Hasek, Yzerman, Fedorov, Hull, Lindström, Chelios, Robitaille, huh huh...!! Ja mestaruuden vei selvästi.
Aiemmilta vuosilta ei juuri muistikuvia ole. Olihan nuo 1980-luvun dynastiajoukkueet varmasti pirun kovia sakkeja. Pitäisi perehtyä joskus tarkemminkin tutkailemaan vanhoja tilastoja.
 

vision

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
91-92 Blackhawks

Joukkue ei ollut dynastia eikä voittanut liioin mestaruutta, mutta ylsi kuitenkin finaaleihin joka on tällä hetkellä Chicagossa vain märkä uni.

Finaaleissa tuli tylysti turpaan, mutta matkalla sinne joukkue voitti 11 ottelua putkeen. Joukkueen silloista rosteria lukiessa tulee mietittyä nähdäänkö Chicagossa koskaan vastaavia sällejä? Joukkueessa pelasi esim. Roenick, Chelios, Larmer, Belfour sekä muuan Mike Stapletonkin pelasi 19 ottelua tehoin 4+4.

Chelios pelasi kanssa mukavan kauden: 80 ottelua joissa 56 pistettä sekä 245 minuuttia jäähyjä. Jäähyjä koko joukkueelle kertyi vaatimattomasti pitkälti kolmatta tuhatta, kärjessä Peluso 408 minuuttia. Oi niitä aikoja.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Viestin lähetti Richter_35
Rangers vaan purki kiekkoa ja Canucks kävi päälle. 28 sekuntia oli jäljellä kun messier ensimmäistä kertaa hävisi aloituksen siinä pelissä. Pitkän räpellyksen jälkeen kiekko pistettiin pitkäksi ja oli enää 1.6 sekuntia jäljellä. Nyt alkoi jo hieman monia helpottamaan, eihän kukaan siinä ajassa maalia tee. Aloitukseen tuli Pavel Bure (jonka aikomuksena luultavasti oli ampua siitä suoraan) ja messierin ohella ehkä paras aloittaja Rangerseissä, Craig Mactavish. Mactavish otti kiekon, Messier pisti bureta poikittaisella ja Steve Larmer suojasi kiekkoa kulmassa. Rangers oli voittanut.
Tämä Rangersin voitto oli vain seuraus hirvittävästä säännöistä piittaamattomuudesta ja oli siten törkeä vääryys. Rangersin pelaajat ryntäsivät kentälle muutamia sekunteja ennen peliajan päättymistä juhlimaan ja sääntöjen mukaan tälläisestä väärästä vaihdosta olisi pitänyt tuomita rangaistuslaukaus ja selvääkin selvempää on että Pavel Bure ei olisi toista kertaa epäonnistunut vaan peli olisi mennyt jatkoajalle, jossa Martin Gelinas olisi ratkaisevan maalin tehnyt Nathan Layetten syötöstä.
 

Rocco

Jäsen
San Jose 93-94

Monet pitävät alkuvuosien San Josea puhtaana heittopussina. Mutta San Jose taitaa pitää hallussaan ennätystä yhden kauden pistesaldon kasvatuksessa. Kaudella 92-93 joukkue sai kasaan vaivaiset 24 pistettä. Seuraavalla kaudella pistesaalis kasvoi tasan .500-kauteen eli 82 pistettä.

Syy oli muutamassa pelaajakaupassa ja valmentajan vaihdossa. Kansainvälisessä kiekossa tuttu George Kinstonille näytettiin ovea ja sisään tuli Sutter-tyylinen Kevin Constantine. Mies josta sanottiin että "hänen ulkonäkö on kuin nyrkki missä kasvaa punainen tukka".

Pelaajapuolelle hankittiin Larionov ja Makarov ja yhdessä Johan Garpenlövin kanssa he muodostivat kuuluisan OV-ketjun. Pakkeina Ozolinsh ja Norton. Constantine ei pitänyt juuri kenenkään em. pelaajien pelityylistä ja siksi hän laittoi heidät samaan aikaan jäälle "ettei tarvitsisi kokoajan huutaa jollekulle" ja hän sai keskittyä huutamiseen vain kun viisikko oli kentällä. Edmontonista tuli Todd Elik kakkoskenttään, samoin Dallasista Ulf Dahlen kauden lopulla. Pistepörssin voitti Dahlen, tosin tehtyään 69 pisteestään 57 Dallasissa.

Playoffseissakin päästiin toiselle kierrokselle, juuri nyt en muista voittiko joukkue ekalla kierroksella Detroitin vai Calgaryn, mutta erään tuon ajan kovimmista joukkueista. Toisellakin kierroksella päästiin 7. otteluun asti ja kiekko lauottiin kertaalleen jatkoajalla ylärimaan, mutta rouva fortuna ei ollut Sharksien puolella tuolloin.

Kerrassaan mahtava kausi.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Re: 91-92 Blackhawks

Viestin lähetti vision
Joukkue ei ollut dynastia eikä voittanut liioin mestaruutta, mutta ylsi kuitenkin finaaleihin joka on tällä hetkellä Chicagossa vain märkä uni.

Finaaleissa tuli tylysti turpaan, mutta matkalla sinne joukkue voitti 11 ottelua putkeen. Joukkueen silloista rosteria lukiessa tulee mietittyä nähdäänkö Chicagossa koskaan vastaavia sällejä? Joukkueessa pelasi esim. Roenick, Chelios, Larmer, Belfour sekä muuan Mike Stapletonkin pelasi 19 ottelua tehoin 4+4.

Chelios pelasi kanssa mukavan kauden: 80 ottelua joissa 56 pistettä sekä 245 minuuttia jäähyjä. Jäähyjä koko joukkueelle kertyi vaatimattomasti pitkälti kolmatta tuhatta, kärjessä Peluso 408 minuuttia. Oi niitä aikoja.

Niin ja finaaleissa tuli turpaan vielä kovemmalta joukkueelta, joten sekään ei ollut häpeä. Mariohan ei pystynyt finaaleiden aikoihin itse sitomaan luistimiaan, vaan huoltajat tekivät sen, mutta niin vain pelasi kun Cuppi ratkesi.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Viestin lähetti Ikijokeri
Kyllähän 2001-2002 Detroit oli pirun kova jengi! Todellinen tähtisikermä: Hasek, Yzerman, Fedorov, Hull, Lindström, Chelios, Robitaille, huh huh...!! Ja mestaruuden vei selvästi.

Minusta '97 mestaruuden napannut Wingsien joukkue oli jos mahdollista niin vieläkin kovempi. Joukkueessa pelasi tuolloin Yzerman, Lidström, Murphy, Shanahan (hivenen toisella tasolla kuin nykyään) sekä tietenkin Russian Five. Aivan uskomaton joukkue, ehkäpä paras Wings-joukkue minkä minä viimeiseltä vuosikymmeneltä muistan.

Finaaleissahan Flyers kukistui puhtaasti 4-0. Juhlia pelaajat ehtivät pitää vain viikonpäivät kun taivas musteni kertaheitolla... mutta se taasen on jo aivan eri asia.

vlad.

edit: ajatuskatkos vuosiluvun kohdalla. *virn*
 
Viimeksi muokattu:

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Viestin lähetti vlad
Minusta '96 mestaruuden napannut ...

Niin '97 varmaan... :)

Se tiimi oli tämän näköinen:

Brendan Shanahan - Igor Larionov - Martin Lapointe
Slava Kozlov - Sergei Fedorov - Doug Brown
Tomas Sandström - Steve Yzerman - Joey Kocur
Kirk Maltby - Kris Draper - Darren McCarty

Nicklas Lidström - Larry Murphy
Slava Fetisov - Vladimir Konstantinov
Bob Rouse - Aaron Ward

Mike Vernon
Chris Osgood
 
Viimeksi muokattu:

hannes_ko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Fly Emirates
Viestin lähetti Henkka
Brendan Shanahan - Igor Larionov - Martin Lapointe
Slava Kozlov - Sergei Fedorov - Doug Brown
Tomas Sandström - Steve Yzerman - Joey Kocur
Kirk Maltby - Kris Draper - Darren McCarty

Nicklas Lidström - Larry Murphy
Slava Fetisov - Vladimir Konstantinov
Bob Rouse - Aaron Ward

Mike Vernon
Chris Osgood

Mustasin tuosta listasta kolme pelaajaa. Doug Brownin siksi, että mies teki todella merkillisen uran. Pitkä ammattilaisura pääsi käyntiin kunnolla vasta aivan viime hetkillä, mutta Brown vetikin sitten vauhtiin päästyään upean loppukirin ja urasta tuli komea.

Murphy buuattiin surkeana ulos Torontosta ja Rouse sai mennä samaa matkaa vanhuuttaan. Hyvä organisaatio oli tuolloin Torontossa ja fanit sen tasolla...

Ja jotta pysytään asiassa, niin ilmoitan jälleen kerran kaikkien aikojen puolustuksen:

Maple Leafs 1992-93
Dave Ellett
Todd Gill
Sylvain Lefebvre
Bob Rouse
Jamie Macoun
Dimitri Mironov
Drake Berehowsky
(McGill, Shannon)

Hyökkääjiäkin oli...
Gilmour, Andreycjuck, Borchewsky, Anderson, Cullen, Krushelnyski, Clark, Pearson, Zezel, Osborne, Berg, McLlwain, Foligno, Sacco, Eastwood, Manderville, Baumgartner, McRae, Tomlinson, Larose.

Maalissa todellinen unelmanelikko Potvin, Wamsley , Puppa, Fuhr, vain Rhodes puuttui.

Legendoja kaikki. Pearson mustattu, kuka muu muistaa tämän Eric Lindrosin junioriaikojen ketjukaverin...
 

Waky

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Viestin lähetti Henkka

Tomas Sandström - Steve Yzerman - Joey Kocur
Kirk Maltby - Kris Draper - Darren McCarty

Minulla oli sellainen muistikuva, että McCarty pelasi Yzermanin laidassa ja Kocur tuossa jarruketjussa?
 

Detroit91

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Viestin lähetti Waky
Minulla oli sellainen muistikuva, että McCarty pelasi Yzermanin laidassa ja Kocur tuossa jarruketjussa?

Juu niin pelasi. Nykyinen Grind Line koottiin myöhemmin. Kocurhan oli erittäin ratkaisevassa roolissa tehtyään parit maalit finaalisarjassa. Muistan hyvin, kun nelosketjun grinderit sai Lindroosit ja kumppanit näyttämään pujottelukepeiltä. Itse katson välillä nauhalta neljännen ja siis ratkaisevan finaalin kun ottaa hiekko menestys tarpeeksi päähän.... Niinimaa näyttää todella typerältä kun D-Mac vie herran kahville top 1O ever harhautuksella. Tulee tältä kaudelta mieleen se Datsyukin veivi....

Ymmärsin, että tämän ketjun idis oli enemmän legenda ja dynastiapuolella, mutta niitä dynastioitahan ei kovin montaa ole.... 80-luvun Islanders ja varsinkin Oilers aiheutti jo harmaita hiuksia ylivoimaisuudellaan ja sääntöjäkin jouduttiin muuttamaan mm. ylivoimapelin osalta. Vasta muutama vuosi sitten palattiin 4-4 sääntöön kun sitä ei voitu käyttää Gretzkyn ja Kurrin ja kumppanien takia kun aina soi...

Kyllä nuo Scotty Bowmanin 5 Stanley Cupia Montrealissa 73-79 ansaitsevat ko. joukkueen tuomisen esiin tässä ketjussa. Joukkueessahan pelasi jonkun verran mm. nykyisiä valmentajia (Lemaire, Robinson, Gainey, Trembley...)
Herrat H. Richard, Lafleur, Cornoyer (jolla 10 SC onko kellään enempää?), Dryden, Savard, Mahovlich, Lapointe....)
Todellinen dynastia, jota vastaava olisi voinut syntyä 50-luvulla Detroitissa, ellei mm. Ted Lindsaya olisi myyty NHLPA:n perustamisesta rangaistukseksi Chicagoon... Detroitin dynastiassa pelasi 13 Hockey Hall Of Fameen valittua pelaajaa, joista mainittakoon Production Line Howe-Abel-Lindsay ja Terry Sawchukin käsittämätön tilasto vuodelta 52: 8 ottelua -> 8 voittoa -> 4 nollapeliä, GAA 0.63 Stanley Cup suoraan kahdeksassa pelissä ja mustekalat jäälle!

En kuitenkaan väheksy Red Wingsin joukkueita 97,98 ja 02. Mielestäni nytkin piti olla oikea joukkue koossa.....



Lisää dynastioiksi Hockey Hall Of Famessa lasketuista joukkueista:
http://www.hhof.com/html/dyntm00.shtml
 

tant gredulin

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Viestin lähetti Detroit91
Ymmärsin, että tämän ketjun idis oli enemmän legenda ja dynastiapuolella, mutta niitä dynastioitahan ei kovin montaa ole....

Kiitos ketjun kirjoittajille. Saanko kainosti pyytää käsittelemään myös veljesdynastia Suttereita? Jostain jäänyt mieleen, että 'Seitsemän veljestä', ja vähän samanlaisista oloistakin - ei sähköä, ei juoksevaa vettä. Lisävalaistusta (sic) antavat linkitkin kelpaavat tädille.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Viestin lähetti hannes_ko
Legendoja kaikki. Pearson mustattu, kuka muu muistaa tämän Eric Lindrosin junioriaikojen ketjukaverin...
Kukapa ei muistaisi. Hän oli oma tiki-talkinsa, jolla hän sai vastustajat hulluuden partaille. Joskus ihmettelinkin että mitä hänelle tapahtui, mutta hockeyDB:n mukaan ura vaan ei NHL:ssä auennut muutamasta lupaavasta vuodesta huolimatta. Sama kohtalo silti tapahtui toisessa laidassa pelanneelle tummaihoiselle Dale Craigwellille.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquarta
Kyllä Canadiens oli 1950-70 luvuilla aikamoinen dynastia. Pakkohan liigan maineikkain joukkue oli mainita.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös