Jos oikeasti aliarvostetuinta pelaajaa miettii niin Dallasin Loui Eriksson on varmastikin paras pelaaja, josta kukaan ei puhu. Eriksson on noussut kaikessa hiljaisuudessaan yhdeksi NHL:n vaarallisimpiin hyökkääjiin ja samoin Ruotsin maajoukkueen tukipilariksi.
Eriksson on ehkä yksi parhaiten varjeltuja salaisuuksia NHL:ssä. Toki All Stars -peli on jo vyöllä, mutta silti. Parhaiten tästä kertoo NHL.comin ensi kauden jengejä analysoiva 30 in 30 -sarja. Neljässä Dallas-artikkelissa joukkueensa ehkä tärkein pelaaja Eriksson mainitaan vain muutamaan otteeseen, ja sellaisessa kontekstissa jossa pohditaan pystyykö Jagr nostaamaan Bennin ja Erikssonin edes lähelle Girouxin ja Hartnellin tasoa? Bennin ja Roon kohdalla vertailu ehkä osuu, mutta taisi viime kaudella käydä niin päin että Hartnell paransi lähelle Erikssonin tasoa.
Paljon hyviä nimiä heitelty tässä ketjussa, ehkä oma top5 aliarvostetuista olisi tämän tyylinen:
1. Loui Eriksson
2. Matt Moulson
3. Alex Steen
4. Patrik Elias
5. Jason Pominville
Moulson tuli tässä ketjussa jo käsiteltyä, mutta heitetään lisäksi se että käsittääkseni on hyvin tunnollisesti oman pään hoitava pelaaja. Elias ja Pominville on molemmat jengeissään huippuarvostettuja miehiä, mutta viime kaudella saivat tehdä Erikssonin ohella liigan hiljaisimmat +70 tehopisteet.
Ja tykitetään tässä vielä oodia omalle miehelle, my man, Alex Steen. On niin aliarvostettu pelaaja, että unohtuu kaikilta aliarvostuslistoiltakin usein. Moni varmaan nyt lukiessaan huomaa, "ai niin sekin pelasi, mitäs se on tehnyt?". Monella tapaa isänsä poika, Thomas pelasi rohkeat tuhat peliä eikä sitäkään kaikki huomanneet.
Varmaksi 40-50 pinnan suorittajaksi noussut Alexander on joka valmentajan unelmapelaaja, pelaa paikkaa kuin paikkaa, vaikka pakkia, mitä on etenkin ylivoimalla hyvän vetonsa vuoksi pelannut. Huikea peliäly, terävä luistelu ja aliarvostettu hyökkäyspäässä.
Kahdella viime kaudellaan Steen on noussut peliajoissa Bluesin top kolmoseen, pelaa myös yli- ja alivoimaa. Bluesissa hän pelasi viime kaudella vuorotellen vähän joka ketjussa, joka kerta juuri se ketju oli joukkueensa parhaimmistoa. Player Usage Chartin positiivisista suorituksista kertova sininen pallura oli Steenin kohdalla liigan isoimpia, jopa niin iso, että jos olisi pysynyt koko kauden terveenä (missasi 39 matsia) olisi kaaviota pitänyt luultavasti suurentaa. Steenin ollessa kentällä peli siis pyöri säännöllisesti vastustajan maalilla. Huikein Steenin suoritus oli se, että oli NHL:n plusmiinustilastossa sijalla 14. +24 tehosaldo vain 43 ottelussa. Jälleen, jos olisi pelannut koko kauden, olisi samalla tahdilla taistellut tehopörssin voitosta ja ehkä sitten pöhinä olisi Steenistäkin alkanut.
Steenillä on vähän samaa vikaa, kuin kaikilla listani viidellä pelaajalla. Pelaa tutkan alla olevassa joukkueessa ja muutenkin hieman pehmeä nostaakseen hypeä Pohjois-Amerikassa.
Paljonhan aliarvostus on juuri määrittelykysymys, mitä tässä ketjussa onkin jo pohdittu. Paljon mielestäni vaikuttaa myös pelaajan seura. Jostain Torontosta, Montrealista ja Rangersista on vaikea löytää aliarvostettuja pelaajia, koska heidän pieniäkin tekemisiä seurataan paljon. Columbuksesta saisi taasen juoksuttaa koko jengin Vinny Prospalin johdolla ja kaikki nyökyttäisivät "ai niin, tuoki pelaa vielä".
