Ensituntumalla peli tuntui kaksinpelinä erittäin hyvältä verrattuna viime vuotiseen, syöttöjäkin pystyi katkomaan eikä jokainen pieni laituri ole kuin Bure. Läpiajoja saa huomattavasti vähemmän, tosin tuleehan niitä vieläkin.
Mutta muutaman pelin jälkeen totuus paljastui. Taululla lukemat 6-12, molarit eivät saaneet rantapalloakaan kiinni, jos vain vähän jokin jalka oli sopivasti maskina. No välillä uppoaa ilman maskiakin viivalta. Maskipelistä puheen ollen, sellaista ei ole. Hyökkääjät kimpoilee sinne tänne, kukaan ei varmastikaan jää maalille. Ylivoimalla kun pelaa pakki-pakki-syöttöjä, niin koko hyökkäyskolmikko saattaa rynnätä toisen oman pakin lähelle. Ja sanomattakin selvää että koko av-neliö ryntää samaan paikkaan. Maskimaalit olisivat ihan kivoja, jos siellä olisi oma mies. Tekoälyn puolustajat sitten taas päivystävätkin vetolinjalla usein kolmenkin miehen voimin.
Tekoäly puolustaa viivan pintaa näennäisen hyvin, vauhdilla siitäkin pääsee taas ohi. Puolustusalueella kaikkien selkä nouseekin jo pystyyn, kiekon kanssa voi kaarrella vaikeimmallakin tasolla loputtomiin ja lopulta kääntyä kunniakujaa maalille. Pari dekeä ja veto takanurkkaan -tyyliä kun pääsee helposti toista kymmentä kertaa yrittämään niin makuhan siinä menee. Tarvinnee vielä säätää aggre-slideria, josko kone lopettaisi kiinteän paikkapuolustuksen.
Rosterit ovat NHL:n puolla ihan hyvät, kaikki viime kaudella pelejä saaneet löytyvät, tosin pelissä ei taida olla yhtään pelaajaa, jotka eivät viime kaudella ole pelanneet ylhäällä. Siksi esim. Owen Nolanin joutuu itse tekemään.
Näin pleikkarimiehenä täytyy antaa plussaa pelaajaeditorille, tosin homma on tehty niin helpoksi, että vain freeagentseissa olevia voi editoida.
Kaksinpelinä ihan hauskaa pelattavaa, kun vetokovuus ja -tarkkuus on väännetty minimiin.