Ei oikein Steelersillä kulje tällä hetkellä mikään. O-line pelaa tällä hetkellä juuri niin päin helvettiä kuin noilla pelaajilla voi odottaakin. Ehkä ajoittain viime kaudella oli jopa ylisuorittamista, mutta nyt ovat täysin omalla tasollaan. Pouncey on hyvä, mutta ei ole pelannut nyt kovin erikoisesti. Kemoeatu on juoksupelissä kova luu, mutta heitossa turhan hidas. Legursky, Essex ja kumppanit ovat yksinkertaisesti liian kevyttä kamaa NFL-tasolla.
Linjan kuseminen hidastaa sitten tietenkin myös koko hyökkäystä. Heittohyökkäyksessä olisi potentiaalia isoihin tehoihin, mutta kun aikaa heittää ei ole, niin seurauksena on sitten Houston-ottelun tasoista "Juokse henkesi edestä Ben"-viihdettä. Wallace ja Brown kyllä pääsisivät vapaaksi, jos vaan kuvioilla olisi aikaa kehittyä. Juoksupeli ei ole toiminut tippaakaan kahdessa viime ottelussa, Mendenhallilla ei yksinkertaisesti ole mitään paikkaa mihin juosta.
Puolustus ei ole varsinaisesti huono, mutta pelaavat hitaasti, ihan kuin olisi käsijarru koko ajan päällä. Tai sitten Warren Sapp on kerrankin oikeassa, sanoessaan, että Steelersin puolustus on liian vanha. Polamalu ja Harrison ovat hyvin esillä ja tekevät isoja pelejä, mutta muutoin on hiljaista. Polamalukin tekee kyllä myös kohtuupaljon virheitä noin hyväksi pelaajaksi, mutta vastapainoksi sitten tulee niitä gamechangereita, joten ei Liehulettiä tässä oikein suuremmin voi lähteä kritisoimaan.
Kyllähän tämä turhauttaa. Odotukset kauteen olivat kovat, kauden alun myötä melkein tuntuu, että olivatko liiankin kovat? Toki paljon ehtii muuttua helmikuuhun mennessä. Super Bowlin voittava resepti on tuttu, pelaa runkosarja tarpeeksi hyvin, jotta pääset postseasonille, ja siellä sitten hirveä hurmos päälle ja kauden päätteeksi nostellaan Lombardia. Kaikki tämä on vielä mahdollista Steelersillekin, mutta linjapeliin on kyllä pakko keksiä jotain ratkaisuja.
Muista matseista tuli katseltua jonkin verran Dallas-Detroitia. Romon esitykset tällä kaudella ovat tosiaan melkoista vuoristorataa. Joka toinen viikko tulee karmeita jäätymisiä ottelun ratkaisuhetkillä, joka toinen viikko sitten johdatetaan joukkue comeback-voittoon kylkiluut paskana ja keuhkot kasassa. Kaverista on helppo pitää, mutta jokin määrittelemätön elementti Romon pelistä tuntuu puuttuvan. Se Jokin mikä esim. Bradylla ja tällä hetkellä myös Rodgersilla on.
Ja niin joo, delete sen sanoi, Calvin Johnson on aivan jäätävä kaveri. Michael Irvinia mukaillen: He is a BEAST! Kun Lions pääsee red zonelle, on se oikeastaan game over vastustajan kannalta. Fade to Johnson, aivan se ja sama kuinka monta puolustajaa häntä vartioi, Megatron kyllä tulee pallon kanssa alas ja sitten juhlitaan kuuta pistettä.