New York Rangers 2020–2021 – aika jälkeen Henrikin

  • 114 560
  • 423

Sandersson

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Porin Ässät
On siinä pieni ero että Panarinin poissa ollessa saldo oli 5 tappiota ja 4 voittoa. Ja muu aika 11 voittoa 10 tappiota ja 4 jatkoa

Se on kuitenkin eri asia kuin Trouban poissa ollessa 5 voittoa ja 2 tappiota ja 1 jatko vs muu aika 10 voittoa 13 tappiota ja kolme jatkoa.

Panarinin poissaollessa joukkue hävisi useammin kuin voitti ja mukana ollessa voittanut useammin kuin hävinnyt. Trouban osalta juuri päinvastoin, eli saattoikohan Pannari kuitenkin tuoda sitä mitä saattaisi toivoa.

Siitä olen samaa mieltä että otannat ovat suht lyhyitä ja voivat olla sattumaa mutta matemaattisesti näillä on päinvastainen merkitys.

Tuosta nuorten pelaajien peluuttamisesta niin ei Kakolla ole mikään kiire, eikä ole Lafrenierelläkään. Sepä vaan että jos molemmissa on nähty huippupotentiaali niin miksi vitussa siitä ei näe mitään enää jäällä. Toki voi kysyä että jos luovuus saisi olla mukana niin olisiko sillä vaikutusta. Kakon kanssa saman varausvuoden 1 pick on saanut ja sai ensimmäisellä kaudella aika isosti virheitä anteeksi ja toisella kaudella onkin ihan eri ukko.
Valmentaja olisi hyvä jos muuttaisi pelinsä käytettävissä oleville pelaajilleen sopivaksi eikä yrittäisi muuttaa pelaajia omalle visiolleen sopivaksi.
Voihan näitä tilastoja pyöritellä. Tammikuun jälkeen, kun Jack Johnson on ollut kokoonpanossa, niin Rangers on voittanut 5 ottelua ja hävinnyt 3. En silti ole paljon nähnyt kehuja hänen pelistään, tai mitenkään osaa kaivata häntä voittavana pelaajana kokoonpanoon. Olen myös aika varma, että jos rupean tosissani kaivamaan, niin löytyy joku mielenkiintoinen tilasto tämän kauden NHL:stä, jossa jonkun tähtipelaajan poissaolon aikana joukkue on pelannut paremmin kuin keskimäärin.

Eli kritiikkiä Troubaan saa ja pitääkin kohdistua, mutta en käyttäisi sitä argumenttina, että lyhyen stintin aikana voitettiin enemmän kuin hävittiin. Siihen yksittäiseen peliin sisältyy niin paljon sattumaa ja kaaosta, että pelkkä voitto/tappio -luettelo on todella pelkistettyä. Mitähän joku McDavidinkin poissaolo liikuttaa yksittäisessä Edmontonin pelissä todennäköisyyksiä alaspäin voitolle, muutaman prosentin?

Luovuuden puutteesta samaa mieltä sikäli, että haluaisin esim. Kakon tekevän muutakin, kuin roikkuvan kolmantena pyöränä ketjussaan. Paperillahan ajatus olisi kaunis peluuttaa Laf-Chytil-Kakko -ketjua helppoja matchuppeja vastaan, mutta kun ei toimi niin ei toimi.
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Olen myös aika varma, että jos rupean tosissani kaivamaan, niin löytyy joku mielenkiintoinen tilasto tämän kauden NHL:stä, jossa jonkun tähtipelaajan poissaolon aikana joukkue on pelannut paremmin kuin keskimäärin.

Helppo. Jack Eichel, Eichelin pelatessa Buffalo on voittanut, sen jälkeen kun putosi niin ei ole voittanut yhtään.

Mutta siksi minä käytin sanaa sattuma että otanta on pieni. Piti kuitenkin korjata tuo Panarinista heitetty näppärä piikki kun se ei pitänyt paikkaansa.

Sen enempää Trouban lappua puolustamatta - siinä on se 1-2 miljoonaa ilmaa per vuosi - niin helmikuun lopussa myös Panarin oli pois vahvuudesta. Eli ei tainnut edes NHL:n top 10 -pelaaja tuoda silloin sitä vaikutusta kuin saattaisi toivoa. Otanta on aika pieni.

Se ero noiden pelaajien läsnäolossa on kuitenkin eri tavalla merkityksellinen.

Kakon pelaamisessa eniten vituttaa että olen pitänyt jonkun sortin vahvuutena kiekon pitämistä mutta sitä ei tuolla sallita. Se on hemmetin usein yhden kosketuksen jatko, riippumatta siitä onko siinä järkeä vai ei.
 
Viimeksi muokattu:

Bob Sacamano

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers
Pelipaikan ansaitsemisessa on sellainen kaiku, että kyse olisi jotenkin motivaation tai yrityksen puutteesta, joka taasen tuntuu suorastaan mahdottomalta ajatukselta Lafrenieren tai Kakon kohdalla. Ennemminkin kysyisin sitä miksi kahdella poikkeuksellisella hyökkäyslahjakkuudella on niin vaikeaa nimenomaisesti hyökkäämisen kanssa (Kaapohan on ollut suorastaan erinomainen omiin päin koko kauden).

Ei kannata kysyä tulisiko peluuttaa mieluummin Blackwelliä kuin Lafrenierea jotta olisi parempi mahdollisuus voittoon. Täytyy kysyä miten on mahdollista, että peluuttamalla Blackwelliä on parempi mahdollisuus.

Rangersin koko jälleenrakennusprojektin kannalta on äärimmäisen olennaista, että Kakosta ja Lafista tulee sitä mitä toivotaan, eikä pudotuspeleistä haihattelu saa mennä sen ajatuksen edelle. Siksi näkisinkin, että Lafrenieren tulisi korvata Strome ykkösylivoimassa, vaikka se saattaisi hetkellisesti tuon ylivoiman tehokkuutta heikentääkin. Kenties Kaapollekin voisi antaa alivoimaminuutteja kun se kerta on niin hyvä puolustamaan?

Huomioitavaa Rangersin hyökkäämisessä on myös se, että joukkueen maaliodottamat ovat merkittävästi pudonneet maaliskuussa. Vigneaultin miellyttävä kyykyttäminen kenties luonut hyökkäyspelin toimivuuden suhteen vähän väärää kuvaa.

Nils Lundkvist muuten iski 14 maalia SHL:n runkosarjassa joka riittää puolustajien maalipörssin voittoon. Voidaan siis päättää tämä viesti positiiviseen huomioon siitä, että Rangersin ykköslupaus (NHL:n ulkopuolelta) etenee urallaan enemmän kuin aikataulussa.
 

JoukaHainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers ja Jaromir Jagr
Eilinen peli taas alleviivasi tuota dilemmaa hyökkääjien peluutuksen suhteen. Junnuja pitäisi peluuttaa, mutta kun heitä peluutetaan, tulosta ei tule tai omissa soi. Lafreniere-Chytil-Gauthier on ollut jo monta peliä todella kehno vitja, ja ensinmainitun maalista huolimatta peli painuu lähes järjestäen omaan päähän tämän kolmikon ollessa kentällä.

Aikaisemman viestini ajatukset ovat muhineet päässä kauan ja tiedän, että mielipide jakaa kahtia faneja. Silti jatkan valitsemallani ajatuksella, että joku on pielessä nuorten kehittämisessä. Varsinkin hyökkääjien tehojen osalta. Andersson, Chytil, Kakko, Lafreniere, Kratvsov, Gauthier. Nämä kaikki ovat ennen Rangersiin tuloa olleet tehokkaita ja moni jopa poikkeullisellisen tehokkaita. Kukaan ei ole kuitenkaan onnistunut tekemään edes kohtalaisesti tehoja Rangersissä.

Nuoret vaativat aikaa, mutta kyllä nuoret vaativat myös vastuuta ja peliaikaa, jotta tehoja tulee. Jokainen meistä tietää kuinka vaikeaa on tehdä tehoja, kun pelaat välillä pari vaihtoa erässä. Ylivoima-vastuu on olematonta. Roolisi on lähinnä heittää punaisen jälkeen kiekko päätyyn. Itseluottamus on lähes kaikilta ylläolevilta lähes nolla.

Olen vahvasti sitä mieltä, että tällä kaudella tulisi peluuttaa rohkeasti nuoria. Miller esimerkiksi puolustajista saa hyvin vastuuta ja ollaan nähty loistavia otteita ja karmeita otteita, mutta ketä se kiinnostaa. Näin se pitäisi mennä hyökkääjien osalta myös, jotta voidaan tulevat kaudet taistella cupista.

Tähän vielä pahin moka iskeä Buchnevichille pitkä jatkopahvi ja sitten onkin top 6 jumissa ja jatketaan Lafreniere, Kakko, Chytil, Kratvsov kolmonen/pressi. Todettakoon, että Buchnevich on yksi suosikeista ja tehokkain Rangersin oma varaus pitkään aikaan ja läpimurtokausi menossa. Nyt vaan kaupaksi, kun arvo on korkeimmillaan. Näitä pahalta tuntuvia kauppoja on vain pakko alkaa tekemään, kun Gorton teki päätöksen pitää Kreider.
 
Suosikkijoukkue
New York Rangers
Itselle silmään pistää eniten näiden nuorten peluutuksissa kansallisuuserot. Jenkki-Quinn tykkää kyllä noita kotimaisia jätkiä, esimerkiksi Brett Howdenia, peluuttaa huomattavasti suuremmalla vastuulla kuin esimerkiksi Kakkoa viime kaudella. Kravtsovin ja Andersonin tapauksissa molemmat kyllä taisivat kokea aikamoisen kulttuurishokin hypätessään isoon kaukaloon ja käytös sitä kielii. Antaa tuntuman, että college-lätkäpiireissä opitut rutiinit ovat tulleet Quinnin mukana Rangersin pukukoppiin.
 

Bob Sacamano

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers

Tästä on helppo olla kaikkinensa samaa mieltä. Ei auta kuin toivoa, että hyökkääjien hitaan kehityksen selvittäminen ja ratkaiseminen on Gortonin ja Davidsonin prioriteettilistan kärjessä.

Jälkiviisaasti on helppo sanoa, että Kreiderille tuskin olisi tehty jatkoa, jos arvontalottovoitto olisi ollut tiedossa. Ennemmin tai myöhemmin pitäisi kuitenkin pyrkiä siihen, että Kreider siirretään tasakentin alemmaksi keräten lisäminuuttinsa sitten erikoistilanteista. Panarinia ei syrjäytä kukaan ja Lafrenieren on ennemmin tai myöhemmin noustava toiseen kärkikentistä.
 

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
Osittain samaa mieltä siitä että nuoria jätkiä pitäisi vaan kylmästi peluuttaa enemmän, mutta siinä tullaan sitten taas siihen että kuinka paljon ammattilaisjoukkue voi ottaa perttuun ihan vaan sillä verukkeella että kun näitä nuoria pitää nyt saada kehitettyä? Ideaalitilanteessa skidit ottavat vastuun harteilleen ja työhanskat käteen, mutta on myös mahdollista että homma lähtee väärään suuntaan kun turpaan tulee vasemmalta ja oikealta, ja lopulta käsissä on samanlainen tilanne kuin Edmontonissa jokunen vuosi sitten ja Buffalossa juuri nyt, eli liidereiksi tarkoitetut nuoret pelaajat eivät osaa kuin painaa leukaa rintaan ja tottua jatkuvaan häviämiseen. Eikä ole tarkoitus nyt maalata piruja seinälle että noin siinä välttämättä kävisi, mutta kyllähän ammattilaisjoukkueen on lähdettävä joka peliin sillä asenteella että tänään otetaan voitto. Kuten aiemmin sanoin, nämä eivät ole ikinä mustavalkoisia asioita eikä Quinninkaan asema ole mikään kadehtittava. Aikamoista veitsenterällä tanssimista ja tasapainotteluahan tuo peluuttaminen on, ja ensi kaudellahan homma jatkuu kun kelkkaan on hyppäämässä lisää näitä viime vuosien kärkivarauksia.

Se täytyy erikseen tosin sanoa että vaikka tuon hyökkäysnipun kypsyttely tuntuukin tuskastuttavan hitaalta, eipä Rangersin manatut ongelmat junnujen kehittämisessä ole juurikaan pakkiosastoa haitannut. Tuo porukka meinaa välillä unohtua ihan kokonaan kun jutut ovat osastoa kakkositä ja lafrenieretätä.
 

Bob Sacamano

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers
Se täytyy erikseen tosin sanoa että vaikka tuon hyökkäysnipun kypsyttely tuntuukin tuskastuttavan hitaalta, eipä Rangersin manatut ongelmat junnujen kehittämisessä ole juurikaan pakkiosastoa haitannut. Tuo porukka meinaa välillä unohtua ihan kokonaan kun jutut ovat osastoa kakkositä ja lafrenieretätä.

Se onkin osa tätä mysteeriä: minkä takia Foxin ja Millerin itsevarmuus vain kasvaa myös hyökätessä eikä virheet vaikuta millään tavalla peluutuukseen. Jopa joku Hajek saa toteuttaa itseään nuoresta iästään huolimatta vaikka tasonsa puolesta ei pitäisi edes pelata NHL:ssä. Sen takia en ole erityisen huolissani Lundkvistista vaan odotan pelipaikan ja vastuun irtoavan nopeasti heti ensi kaudella.

Ensi kaudella jolloin Rangersin pitäisi jo jotenkin järkevästi pärjätäkin, jos meinaavat hyödyntää nuorten halpoja sopimuksia kunnolla. Sitä varten taasen pitäisi saada niitä kehitysaskeleita oikeille miehille siellä hyökkäysalueella.
 

Sandersson

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Porin Ässät
En minä todellakaan ole sitä mieltä, että Lafreniéreltä tai Kakolta jäisi mitenkään yrityksen puutteesta tai asenteesta kiinni. Pikemminkin päinvastoin - yritetään ja yliajatellaan liikaa, jolloin pelaamisesta katoaa rentous ja flow. Tuolla askissa ei ole hirveästi aikaa funtsia, vaan siellä mennään vaistoilla. Kunnossa oleva itseluottamus auttaisi myös kummasti, mutta tuntuu olevan nuorilla nyt ihan pohjamudissa.

Jos nyt vaikka se Blackwell oikeasti pelaa siellä kaukalossa paremmin kuin nuoret, niin on mielestäni silloin ihan perusteltua hänen vastuutansa kasvattaa. Tätä tuottaa kilpailuasetelma ja syvyys. Loppupeleissä tässä pyritään kuitenkin voittamaan, ja mielestäni pudotuspelipaikasta pitää kilpailla siihen asti, kunnes lihava leidi laulaa. Siitä ei varmaan kukaan ole eri mieltä, että junnujen halutaan kasvavan vastuunkantajiksi ja huippupelaajiksi Rangersille. Mutta tulisiko heidän raivata itselleen pelipaikka hyvillä esityksillä, vai pitäisikö heille raivata se pelipaikka clubitakkien toimesta?

Tähän väliin myös pakko todeta (kun esimerkkinä käyttänyt), että jokainen menestyvä joukkue tarvitsee Colin Blackwellin kaltaisia hakuja rosteriinsa. Erittäin halvalla pelaava monikäyttöinen syvyyspelaaja, joka on ollut toistaiseksi yllättävän tehokaskin tällä kaudella. Peliaikaa hän on saanut tällä kaudella 12:56 per peli, ja iskenyt 25 peliin 8+4=12. Hän on pakottanut itselleen lisää peliaikaa. Näitä tarvitaan varsinkin tulevaisuudessa, kun ELC:t päättyvät.

JoukaHaisen mainitsemat nuoret pelaajat kyllä kieltämättä soittelevat vähän kelloja, että miksi niitä läpimurtoja ei sitten enempää hyökkäyspäähän tapahdu. Buchnevichin esimerkki osoittaa, että kyllä täälläkin on mahdollista kehittyä ykkösketjun laitahyökkääjäksi. Howden/Lemieux/Andersson ovat nyt muuten vain melko kyvyttömiä (ja viimeisellä vähän muutenkin vaikeaa). Gauthier ei osaa vieläkään käyttää kroppaansa hyödyksi kuin ajoittain, vaikka valmennus tätä kuulemma haluaa ja yrittää muovata hänen peliään. Tässä kohtaa olen valmennuksen kanssa samaa mieltä, että Gauthierilla olisi valtava potentiaali taitavaksi voimahyökkääjäksi, mutta enää pitäisi antaa vähän näyttöjä siihen suuntaan, että on halua pistää kroppaa enemmän likoon.

Jos jutut Kravtsovin kohdalla pitivät paikkansa, että hänelle ei perusteltu mitenkään viime kaudella pudotusta NHL-rosterista, niin tässä kohtaa Quinn ja kumppanit ovat toimineet surkeasti. Hänen kohdaltaan on aika vaikea sanoa vielä mitään, mutta ainakaan toistaiseksi "pelaan itseni AHL:n kautta jengiin vaikka väkisin" -ajatusmaailma ei ole nuorelle pojalle kelvannut. Toivotaan hyviä näyttöjä loppukaudesta, mielenkiintoinen pelaaja.

Chytil, Kakko: Ovat menneet Rangers-aikana molemmat koko ajan eteenpäin, mutta viimeinen läpimurto huipulle puuttuu. Olisiko joku muu valmentaja saanut heistä revittyä enemmän irti? En tiedä, todennäköisesti. Lafreniére esitti alkukaudella todella hyviä otteita, mutta tehottomuus taisi vetää pään jumiin. Ja Laffy nimenomaan pääsi todella hyvin paikoille, mutta kun aina löytyi joku mailantuppi, polvisuoja tai persekarva kiekon edestä, kun maali olisi pitänyt tehdä. Toki ensimmäistä kauttaan ammattilaisena pelaavalle voi nykyinen koronatilanne ja tiivis pelitahti olla myös aika kova pala purettavaksi.

Eli kun jokaisen junnun tilanteen avaa yksittäistapauksena, niin taustalla on kyllä olemassa selityksiä ja perusteluja, että miksi ei ole klikannut halutusti. Toki tällä hetkellä niitä yksittäistapauksia vaan alkaa olemaan aika paljon, en tätä kiistä.

Buchnevichin tilanne on kyllä aika vaikea. Olen ollut itse jo pidemmän aikaa sitä mieltä, että hän tulee ajautumaan palkkakaton uhriksi. Mutta on se nyt vähän karmea ajatus, että hänen kehittämiseensä uhrataan useampi vuosi, ja vihdoin kun hän on sitä mitä halutaan, niin pitäisi kenkiä pois ja ottaa tilalle projektiksi Kravtsov, josta sitten halutaan samanlainen pelaaja tilalle, ja jonka kypsyminen ottaisi taas oman aikansa.

Nykykiekossa sopimusten koot ovat niin tärkeässä roolissa, että siitä vähän riippuu oma suhtautumiseni Buchiin. Jos hänet saisi tuollaisella teuvoteräväisdiilillä (5 x 5-5,5), niin todellakin houkuttaisi vetää nimi alle.
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Ennemminkin kysyisin sitä miksi kahdella poikkeuksellisella hyökkäyslahjakkuudella on niin vaikeaa nimenomaisesti hyökkäämisen kanssa (Kaapohan on ollut suorastaan erinomainen omiin päin koko kauden).

Just näin. Ja syyhän on että kaksi hyökkäyslahjakasta pelaajaa eivät saa pelata niillä lahjoillaan ja osaamisalueellaan.
 
Viimeksi muokattu:

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
Just näin. Ja syyhän on että kaksi hyökkäyslahjakasta pelaajaa eivät saa pelata niillä lahjoillaan ja osaamisalueellaan.

Mulle ei nyt vaan oikein mitenkään aukea että miten näiden kahden pelaamista on tällä kaudella rajoitettu? Molemmat ovat saaneet runsaasti vastuuta ja peliaikaa ihan kärkiketjuissakin, mutta tulosta ei vaan ole tullut odotetulla tavalla. Lafrenieren pistin kauden alla nokkimisjärjestyksessä kolmanneksi vasemmista laitureista, ja sinne Panarinin ja Kreiderin taakse junnu ihan oikeutetusti tällä hetkellä kuuluu. Alkupuolella kautta pelasi useamman pelin ykkösessä, mutta kun ei riitä niin ei riitä, ja aika kohtuutonta edes odottaa että pystyisi hyppäämään suoraan junnuista dominoivaksi NHL-pelaajaksi. Myös Kakko on vetänyt pitkät tovit kakkosketjussa, mutta sielläkään ei ole tehoja tullut niin paljon mitä tuolla tontilla pitäisi oletusarvoisesti tulla. Mielestäni kummallekin on kyllä annettu tonttia ja tilaa, mutta vielä ei pojilla vaan riitä olemaan tasaisesti suorittavia kärkipään NHL-jätkiä, ja se on ihan luonnollistakin ottaen huomioon iät ja kokemattomuuden. Kyllä näiden aika vielä tulee, mutta ensiksi oppi täytyy näköjään hankkia kumpaankin suuntaan kantapään kautta ja vastoinkäymisten myötä. Vastuun vierättäminen vain ja ainoastaan isojen ja pahojen valmentajien niskaan tuntuu vähän ylireagoinnilta.
 

Bob Sacamano

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers
Kyllähän noiden kaikkien nuorten hyökkääjien peliaika on laskenut lehmänhäntämäisesti viime aikoina:




Maaliodottamiltaanhan tuo laf-chytil-kakko oli ihan pätevä sen vähän minkä pelasivat yhdessä, gauthierin kanssa ei voi ihan samaa sanoa.

Valmennuksen tehtävä on saada paras mahdollinen irti pelaajistaan, eikä voi kyllä vahingossakaan väittää, että ko. nuoret olisivat päässeet loistamaan vahvuuksillaan ja Rangersin tehtävä on selvittää mistä se johtuu.

En tosiaan ole heittämässä pyyhettä kehään näiden nuorten kanssa, mutta hälytysmerkkejä riittää kun ilman vaikeuksia ei ole isoon roolin saatua tuotua nuorta hyökkääjää sitten Stepanin. Kreiderin ja Buchnevichin kanssa päästiin vaikeuksien kautta voittoon ja JT Millerin hyvyyttä ei ymmärretty koskaan (CK:n kohdalla toki vähemmillä vaikeuksilla).
 

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
Jostain syystä tuo Craps (höh, vähän hauska niinku esim. Rags) on Rangersille tällä kaudella melko mieluisa vastustaja, hurjan kolmannen erän myötä sieltä nousivat taas voittoon karmean startin jälkeen. Shestyorkinilta kova esitys, plussaa myös että Kaapo pääsi vihdoin tehoille tuossa Stromen ja Panarinin kanssa. Myös Fox jatkaa komeaa kauttaan, pisteputki senkun jatkuu ja kasassa jo 30(!) pinnaa 34 peliin. Ja mikä parasta, homma toimii myös omalla alueella eli mitään deangeloinnista ei ole tässä tapauksessa kyse.

Tästä muuten Brooksin artikkeli tuosta samasta aiheesta mistä täälläkin on poristu jo tovin, eli nuorten vs nelosketjun jyrien peluuttamisesta, mukana Quinnin kommentit aiheesta. Kyllähän tuo dilemma on selkeästi myös seurajohdon tiedossa ja kuten Quinn sanoo, helppoa asian kanssa taiteilu ei aina ole:


Loppuviikon ohjelmassa kaksi kohtaamista Sabresin kanssa, ja eiköhän Kravtsovin NHL-debyytti nähdä hyvin todennäköisesti tuolloin.
 

Bob Sacamano

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers
Brooks on viime aikoina vaihtanut Buchnevichista valittamisen Chytiliin, suunnilleen yhtä perusteettomasti molemmissa tapauksissa. Haaveissa kiiltää kuitenkin joku aito pohjois-amerikkalainen uros näiden nyplääjien sijaan. Josh Anderson oli ja meni, mutta Zach Hyman - siinä vasta miesten mies.

On Brooksissa kyllä hyvätkin puolensa, varmaan ainoa Rangersin beateista joka uskaltaa kyseenalaistaa seuran tekemisiä.
 

Bob Sacamano

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers
Ottaako nuo käyrät ne lisäminuutit ylivoimasta mukaan kun ykkösylivoima jauhaa miltei sen koko kaksiminuuttisen läpi ilman vaihtoa?

Juu. Ehkä voisi harkita, ettei se jauhaisi kun Rangersin ylivoima on kuitenkin tehokkuudeltaan liigan alinta kolmannesta. Voisi jopa samantein harkita sitä, että vähän vaihtaisi sitä kokoonpanoa siinä ylivoimassa, olisiko yksi leftin pelaaja lisää mitään?

Lafreniere on muuten matkalla kaikista pienimpään keskimääräiseen peliaikaan tämän vuosituhannen ykkösvarauksista. Joko se kertoisi siitä, että on liian vähän peliminuutteja?

Quinnilla on kuitenkin pettämättömät perustelut: Kun nuoret eivät pelaa niin se johtuu siitä, että yritetään olla kilpailullisia ja voitot ratkaisevat. Toisaalta jos hävitään, niin joukkue on liigan nuorin ja tätä kautta mitataan kehityksessä eikä voitoissa. Ja peliaika pitää ansaita pelaamalla eikä mielikuvilla, paitsi jos ne mielikuvat miellyttävät valmennusta.

Pittsburgh oli muuten Crosbyn ensimmäisellä kaudella liigan toiseksi viimeinen. Ovechkin ja Stamkos pääsivät pudotuspeleihin vasta kolmansilla kausillaan, Kane jo sentään toisella. MacKinnon pääsi pudotuspeleihin heti, mutta sen jälkeen joukkueen taso romahti kolmasti ulos pudotuspeleistä, joista viimeisellä olivat koko liigan huonoimpia. Sääli kuinka kaikkien näiden huippulupausten saama vastuu huonoissa joukkueissa johti häviämiseen tottumiseen ja menestys ja mestaruudet karkasivat muille miehille.
 

Sandersson

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Porin Ässät
Juu. Ehkä voisi harkita, ettei se jauhaisi kun Rangersin ylivoima on kuitenkin tehokkuudeltaan liigan alinta kolmannesta. Voisi jopa samantein harkita sitä, että vähän vaihtaisi sitä kokoonpanoa siinä ylivoimassa, olisiko yksi leftin pelaaja lisää mitään?
Elin sellaisen mielikuvan varassa että YV on parantunut huomattavasti kauden edetessä, joten tarkistin 10 edeltävän pelin prosentin: 9/45, eli tasan 20 prosenttia. Eli liigan keskitasoa.

Mahtaakohan tuo kakkos-YV edes treenata keskenään? On kyllä niin pääsääntöisesti niin avuttoman näköistä. Blackwell ja Trouba voisivat vaihtua heti Chytiliin ja Lafreniéreen. Ja kyllä, joskus kakkos-YV voisi jopa aloittaa kaukalossa ja saada kokeilla sen minuutin.

Lafreniere on muuten matkalla kaikista pienimpään keskimääräiseen peliaikaan tämän vuosituhannen ykkösvarauksista. Joko se kertoisi siitä, että on liian vähän peliminuutteja?
Se kertoo ainakin siitä, että hänen edellään sattuu valitettavasti olemaan kaksi tasonsa todistanutta vasenta laitahyökkääjää, toinen vielä sattuu olemaan koko planeetan parhaita jääkiekkoilijoita. Buffaloa vastaan ansaittu 8 minuutin peliaika turhautti minuakin, mutta koko kauden otannalla tuo 14 minuutin peliaika on ihan täysin perusteltavissa.

Quinnilla on kuitenkin pettämättömät perustelut: Kun nuoret eivät pelaa niin se johtuu siitä, että yritetään olla kilpailullisia ja voitot ratkaisevat. Toisaalta jos hävitään, niin joukkue on liigan nuorin ja tätä kautta mitataan kehityksessä eikä voitoissa. Ja peliaika pitää ansaita pelaamalla eikä mielikuvilla, paitsi jos ne mielikuvat miellyttävät valmennusta.
Kaapo Kakon peliaikakehitys on ainakin yksi todiste siitä, että nuori voi ansaita peliaikansa ja luottonsa joukkueessa. Ja niinhän se yleensä menee, että jos pelaajan pelaaminen miellyttää valmentajaa, niin hän saa peliaikaa. Pakeista ei tässä varmaan puhuttukaan?

Pittsburgh oli muuten Crosbyn ensimmäisellä kaudella liigan toiseksi viimeinen. Ovechkin ja Stamkos pääsivät pudotuspeleihin vasta kolmansilla kausillaan, Kane jo sentään toisella. MacKinnon pääsi pudotuspeleihin heti, mutta sen jälkeen joukkueen taso romahti kolmasti ulos pudotuspeleistä, joista viimeisellä olivat koko liigan huonoimpia. Sääli kuinka kaikkien näiden huippulupausten saama vastuu huonoissa joukkueissa johti häviämiseen tottumiseen ja menestys ja mestaruudet karkasivat muille miehille.
No nyt on aika kovatasoisia esimerkkejä. Kaikkien aikojen parhaita ja poikkeuksellisimpia jääkiekkoilijoita, jotka varanneet joukkueet olivat pääsääntöisesti todella huonoja. Oliko kenelläkään edessä syvyyskartassa pelipaikkansa kenties paras pelaaja? Luettelemistasi nimistä muuten sukupolvemme paras pelaaja sekä kaikkien aikojen paras maalintekijä painelivat jo tulokaskaudellaan yli 100 pistettä. Luuletko, että Quinn alistaisi Lafrenieren väkisin kolmosketjun peliajalle, jos taso olisi samaa kuin yllä se oli jo päivästä yksi alkaen?

Menikö Tyler Seguinin ura jotenkin pilalle, kun hän sai Bostonin mestaruusjoukkuessa peliaikaa tulokaskaudellaan keskimäärin 12:13 ottelua kohden?

Buffalohan, Edmontonin, Floridan, Arizonan jne. kohtaloiden innoittamana olen kyllä ihan tyytyväinen siihen, että junnut saa kypsyä rauhassa huippupelaajiksi huippupelaajien takana. Toki kaksi noista on nyt VIHDOIN alkanut osoittaa monien vuosien jälkeen jotain elonmerkkejä, katsotaan miten käy.
 
Viimeksi muokattu:

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Pittsburgh oli muuten Crosbyn ensimmäisellä kaudella liigan toiseksi viimeinen. Ovechkin ja Stamkos pääsivät pudotuspeleihin vasta kolmansilla kausillaan, Kane jo sentään toisella. MacKinnon pääsi pudotuspeleihin heti, mutta sen jälkeen joukkueen taso romahti kolmasti ulos pudotuspeleistä, joista viimeisellä olivat koko liigan huonoimpia. Sääli kuinka kaikkien näiden huippulupausten saama vastuu huonoissa joukkueissa johti häviämiseen tottumiseen ja menestys ja mestaruudet karkasivat muille miehille.

Onhan Rangers ihan eritason joukkue kuin mitä Penguins, Capitals ja Blackhawks olivat Crosbyn, Ovien ja Kanen tulokaskausillaan. Ovechkin teki muuten NHL-debyyttinsä "vasta" 20-vuotiaana. Tuohon ikään mennessä Kakko ja Lafreniere ovat kerenneet pelata jo kaksi kautta NHL:ssä.
 

Bob Sacamano

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers
Vastaan tylsästi ilman noita lainauksia, kun puhelimella kaikki säätäminen on säätämistä.

Luettelin nuo pelaajat arvatenkin lähinnä sen takia, että huonossa joukkueessa kovalla vastuulla pelaaminen ei tee automaattisesti pelaajasta mitään häviämiseen tottujaa vaikka sellaista tarinaa Rangers fanit jostain syystä haluavatkin kertoa. Liigan toimintatapojen vuoksi suurin osa menestysjoukkueista on mennyt sinne pohjan kautta ja edellisten nimien lisäksi voidaan luetella kymmenittäin aikansa tähtiä joiden joukkueet olivat aluksi huonoja, mutta vastuu niissä ei pilannut urapolkua. Ennemminkin on tympeää ajatella, että se olisi jotenkin vaikkapa Eichelille annetun vastuun vaikutusta että Buffalo on niin huono. Varsinkin kun eichel on ollut eliittiä jo useamman vuoden.

Sen verran kauan olen Rangersia seurannut ettei se Seguinin tie täysin mahdottomalta tunnu: Täydellinen väärin tulkittu ylireagointi yhteen epäonnisen kevääseen (pelaajan maalien kannalta siis) ja vaihtaminen johonkin pähkinöihin.

En ajattele, että Lafrenieren pitäisi pelata enempää kuin Panarinin tai Kreiderin, mutta kyllähän tolta kaksikolta pitäisi jäädä peliaikaa käytettäväksi riittämiin. Tasakentinhän Lafrenieren maaliodottamat ovat Kreideria paremmat ylöspäin ja huonommat alaspäin, mutta kokonaisuutena vähän mallista riippuen vähintään samalla tasolla. Toteumissa Kreiderilla tietysti neljä pistettä eroa. Voisi siis väittää, että Lafrenierella ei kulje ja siksi ei saa pelata enempää on osin valheellinen näkemys valmennukselta.

Ylivoiman ja hyökkäyksen tehokkuudessa on maaliskuun osalta jonkinlainen illuusio käsittämättömän huonon Philadelphian takia (joku Buffalokin niitä kyykytti). Toivottavasti se ei paina liikaa kun mietitään kenen pitäisi pelata ja kenen ei.
 

vstk

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers
Juu. Ehkä voisi harkita, ettei se jauhaisi kun Rangersin ylivoima on kuitenkin tehokkuudeltaan liigan alinta kolmannesta. Voisi jopa samantein harkita sitä, että vähän vaihtaisi sitä kokoonpanoa siinä ylivoimassa, olisiko yksi leftin pelaaja lisää mitään?

Tässähän tämä yksi isointa henkilökohtaista kritiikkia valmennusjohtoon päin omalta osalta on ylivoimalla laittaa neljä rightin puolelta laukovaa pelaajaa yhteen jolloin on aika selkeätä että se uhka tulee sieltä keskeltä viivalta tai vasemmasta laidasta. Oikean puoli on neutralisoitu täysin kätisyyksien takia ja se ei ole toiminut pitkään aikaan ja numerot puhuu puolestaan. Jos Stromen tilalle vaihdettaisiin leftin mies niin IMHO koko kuvio muuttuisi kun puolustuksen pitää varoa itä-länsi-tilanteita.

Mutta niinkuin Quinn on useaan otteeseen todennut, hän haluaa että vastustaja reagoi ja vaihtaa taktiikkaa sen sijasta että hän vaihtaisi ja muuttaisi taktiikkaansa.

Se näkyy.
 

Sandersson

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Porin Ässät
Luettelin nuo pelaajat arvatenkin lähinnä sen takia, että huonossa joukkueessa kovalla vastuulla pelaaminen ei tee automaattisesti pelaajasta mitään häviämiseen tottujaa vaikka sellaista tarinaa Rangers fanit jostain syystä haluavatkin kertoa. Liigan toimintatapojen vuoksi suurin osa menestysjoukkueista on mennyt sinne pohjan kautta ja edellisten nimien lisäksi voidaan luetella kymmenittäin aikansa tähtiä joiden joukkueet olivat aluksi huonoja, mutta vastuu niissä ei pilannut urapolkua. Ennemminkin on tympeää ajatella, että se olisi jotenkin vaikkapa Eichelille annetun vastuun vaikutusta että Buffalo on niin huono. Varsinkin kun eichel on ollut eliittiä jo useamman vuoden.
Eihän tähän mitään yhtä ja selkeää vastausta ole. Haen vain juuri sitä ajatuksillani, että nyt on päätynyt ykkösvaraus poikkeuksellisen hyvään joukkueeseen ja poikkeuksellisen syvälle pelipaikalle, joten suuri vastuu ei tule niin helposti. Ei tätä koko keskustelua edes käytäisi, mikäli Kreideria ei olisi vähän yli vuosi sitten signattu.

Buffalo on täydellinen esimerkki siitä, kuinka konsolipelimanagerointi ei toimi reaalimaailmassa. Eichelin vastuu ei ole syy, mutta se on seuraus. Rasmus Dahlin voisi olla varmasti tyytyväisempi, mikäli minuutteja olisi syömässä vähän laadukkaammat kirittäjät ympärillä.

En ajattele, että Lafrenieren pitäisi pelata enempää kuin Panarinin tai Kreiderin, mutta kyllähän tolta kaksikolta pitäisi jäädä peliaikaa käytettäväksi riittämiin. Tasakentinhän Lafrenieren maaliodottamat ovat Kreideria paremmat ylöspäin ja huonommat alaspäin, mutta kokonaisuutena vähän mallista riippuen vähintään samalla tasolla. Toteumissa Kreiderilla tietysti neljä pistettä eroa. Voisi siis väittää, että Lafrenierella ei kulje ja siksi ei saa pelata enempää on osin valheellinen näkemys valmennukselta.
Minun mielestäni Laf on tällä hetkellä vähän kuin eksynyt pikkupoika kaukalossa. Harmi - alkukaudestahan hän oli oikeasti aivan erinomaisella tasolla, mutta valitettavasti oli/on allerginen tehopisteille. Tilaisuus siihen roolin varastamiseen kuitenkin oli, kun Buchnevichia lukuunottamatta koko top-6 uinui alkukaudella.

Välillä sitä on oikein ihmetellyt kiekkoa katsoessa, että miksi Lafreniére seisoskelee paikallaan pelin ulkopuolella niin paljon, ja vain odottelee jotain tapahtuvan. Ylivalmennettu, itseluottamuksen menettäminen, mikä onkaan sitten se cocktail. Sen talentin kuitenkin näkee Sokea Reettakin, joten ei ole mitään kova reach väittää, että ohittaa Kreiderin vastuussa ensi kaudella.

Ylivoiman ja hyökkäyksen tehokkuudessa on maaliskuun osalta jonkinlainen illuusio käsittämättömän huonon Philadelphian takia (joku Buffalokin niitä kyykytti). Toivottavasti se ei paina liikaa kun mietitään kenen pitäisi pelata ja kenen ei.
Siitä täysin samaa mieltä, että a) Stromen pitäisi olla suurempi laukaisu-uhka b) siihen pitää vaihtaa tilalle pelaaja, joka on isompi laukaisu-uhka. Esim. Kreiderin maalinedustapelaamista ei päästä hyödyntämään ollenkaan, kun ainoana kuviona Zibanejad painaa kiekot minuutin pyörityksen jälkeen kovalla lämärillä yli/ali/ohi, kaikkialle muualle paitsi verkkoa kohti.

-

Huonot tulokset yöltä. Buffalolle ei olisi näitä paloja varaa pudotella, jos halutaan näistä 30-pinnaisista pudotuspelisaumoista pitää kiinni. Pelistä en nyt lähde mitään selittämään kun en sitä nähnyt, mutta kiinnostaisi tietää, että miten Kravtsovin debyytti sujui?
 

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
kiinnostaisi tietää, että miten Kravtsovin debyytti sujui?

Pelasi Chytilin ja Lafrenieren kanssa, yhden pelin perusteella tietysti paha tehdä mitään syväanalyysejä, mutta mielestäni istui ketjuun heti paremmin kuin Gauthier. Liekkö sitten seurausta siitä että vetänyt KHL:ssä jo pidempään, mutta jotenkin vaikutti kypsemmältä mitä olisin odottanut - ei hölmöjä riskejä, ei turhaa puskemista vaan perusvarmaa suoritusta, ja ehkä eniten yllätti se kuinka vaikuttava Kravtsov oli fyysisesti. Kaksinkamppailuissa erittäin vahva, ja jotenkin kuvien perustella ei osaa ikinä hahmottaa kuinka iso jätkä onkaan kyseessä. Liike näytti myös hyvältä. Kärjistäen voisi sanoa että projektina huomattavasti lähempänä Kakkoa kuin Lafreniereä tällä hetkellä. Loi muutamia hyviä tontteja ja oli todella lähellä tehdä heti ensimmäisen maalinsa, mutta Ullmark venyi upeasti eteen.




Melko hampaaton esitys Rangersilta muuten, ja näistä olisi pitänyt nyt ehdottomasti niistää täydet pisteet jos eroa Bruinsiin halutaan kiriä.
 

Bob Sacamano

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers
@vzmercogliano
· 15min
#NYR practice lines feature a few tweaks

Kreider - Zib - Buch
Panarin - Strome - Blackwell
Laf - Chytil - Kakko
PDG - Rooney - Kravtsov

Näyttäisi siltä, että Kakon vahvat otteet kakkosessa ja Kravtsovin (Quinnin sanoin tietävät ettei kannata peluuttaa nelosessa) hyvä debyytti palkitaan niinkuin pitääkin.
 

NakkiFakiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Rangers, Charlestown Chiefs
^ Joo ei kyllä avaudu nyt taas tämä homma. Quinnilta vielä kysyttiin tänään erikseen tuosta että miksi Kravtsov onkin hyvän pelin jälkeen nelosessa, niin tämä on kuulemma paras kokoonpano tähän hetkeen. Kummelin sanoin, "selvä!"
 

kharon

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tps
Kratsovia olisin kokeillut tuossa 2. Kentässä. Kakko pääsee ehkä paremmin omaan peliin kiinni kolmosessa, kun ei tarvitse vain ajaa maalille ja luopua kiekosta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös