WIN 1 - 2 NYR
Rangers voitti varsin vaatimattoman esityksen jälkeen Winnipeg Jetsin 2-1 Fedotenkon ja Callahanin ylivoimamaaleilla. Ensimmäisen pelinsä aloittanut Martin Biron oli varsin vakuuttava torjuen 27 vetoa.
1. erä oli varsin aneeminen molemmilta joukkueilta. Brandon Prust ja Tanner Glass tanssivat heti toisessa vaihdossa, minkä jälkeen peli passivoitui täysin. Winnipeg laukoi ja piti kiekkoa Rangersia enemmän, mutta kaikki Jetsin tilanteet olivat varsin vaarattomia. Rangersin ylivoima oli varsin onnetonta ja koko erän aikana saatin vain kolme laukausta Masonia kohti.
2. erä alkoi pienellä Jets painostuksella, mutta noin viiden minuutin kohdalla hyvän pelin pelannut Byfuglien joutui rikkomaan Brad Richardsia. Minuutin YV:n jälkeen Rangersin kakkosmiehitys sai maalin aikaan, kun Dan Girardi laittoi mainion syöttölaukauksen Fedotenkon ohjattavaksi maalin edustalle. Maalin jälkeen Rangers painoi päälle ja Noel otti muutaman hätäisen pitkän kiekon jälkeen aikalisän. Kymmenen minuttia maalin jälkeen Prust ja Brian Boyle pyörivät päämärättömästi omassa päädyssä luovuttaen kiekon Jetsin Antropoville joka yllätti Bironin maskin takaa lähteneellä vedolla. Erän vedot tasan 7-7.
3. erän ensimmäiset kahdeksan minuuttia Jets painoi erittäin kovaa päälle. Rangersin viisikkopuolustus kesti, ja suurimman osan ajasta kiekko pysyi vaarallisimman sektorin ulkopuolella. Biron napsi hienosti tarvittavat vedot. Minuuttikaupalla jatkuneen pyörityöksen päätteeksi Fedotenko sai vihdoin kiekon eikä blueshirtsimäisesti vetänytkään sitä päätyyn vaan lähti rohkeasti haastamaan Thorburnia, joka joutui rikkomaan puolittaisessa läpiajossa. Seuranneesta ylivoimasta Callahan laittoi illan toisen ja kauden kolmannen Rangers-ylivoimamaalin muistaakseni Boghosianin luistimen kautta sisään. Tilanteisiin ja kiekonhallintaan nähden maali ja voitto olivat äärimmäisen epäreiluja, mutta Jetsin pyöritys oli kieltämättä varsin tehotonta ja vaaratonta. Lopussa Callahan ja kumppanit blokkasivat mainiosti pahimmat vedot. Kaksi pistettä paskalla pelillä, mutta vihdoin kauden pahin vieraskiertua on ohi. Kolme voittoa neljästä Kanadan pelistä on mielestäni varsin hyvä saavutus.
Muita pointteja;
- Tortorella sekoitti ketjuja jo ensimmäisellä erätauolla. Ansimov siirettiin neloseen ja kakkonen nähtiin muodossa Cally - Dubinsky - Wolski. Kolmannessa Gaborik ja Stepan taisivat pelata vain kolme/neljä vaihtoa kun taas Prust ja Boyle urakoivat välillä Richardsin, välillä Anisimovin, Fedotenkon tai Stepanin kanssa. En ihan ymmärtänyt tätä peluutusta, sillä eivät Prust ja Boyle tasaisen paskasta massasta mitenkään hurjasti edukseen erottuneet kahden ensimmäisen erän aikana.
- Gabbby ja Richards olivat varsin näkymättömiä, molemmilta 0 vetoa maalikohti. Pari kertaa petasivat Stepanille paikan, joka kuitenkin niissä epäonnistui.
- Viisikkopuolustus ja koko kuusikko toimi varsin hyvin, illan isäntä tänään Dan Girardi (0+2, 25.40 min). Myös Del Zotto (melkein 7min YV:llä) ja McDonagh pelasivat varsin miehekkäästi. Erixon näytti välillä hitaalta, ja roiski kiekkoa välillä minne sattui.
- Positiivista kaksi YV-maalia, mutta ykkösmiehitys (DZ, Richards, Gabby, Callahan ja Stepan) ei vielä ota tuulta alleen. Yhden hyvän tilanteen saivat, mutta Callahan suti ohi tyhjistä parin hienon poikittaissyötön jälkeen.
- Positiivista myös vain yksi 2 min rangaistus sekä Bironin hieno ensimmäinen peli.
- Hyökkäyspeliin pitää saada lisää tarmoa, taas ovat pisteet lähinnä hyvän maalivahtipelin varassa. Onneksi torstaina päästään jo kotiin!