No niin, eiköhän jätetä taas yksi epäonnistunut kausi taakse ja suunnata katseet (taas) eteenpäin.
Se kauan odotettu firesale nähtiin vihdoinkin ja tulos oli suht hyvä saatujen prospectien ja draft pickien osalta.
New York Rangersin organisaatiossa alkaa nyt toivottavasti uusi aikakausi, jonka aikana omien nuorien lupausten annetaan rauhassa kypsyä NHL-pelaajiksi ja rakentaa heistä tulevaisuudessa menestyvä joukkue.
Avainsana on kuitenkin se "toivottavasti". Toivon sydämestäni, että Mr. Sather ja Mr. Dolan eivät anna periksi niille business as usual faneille, jotka alkavat marraskuussa buuata nuorelle joukkueelle, joka häviää 5 ottelua peräkkäin.
Nuorten on nyt annettava pelata ja kehittyä, mutta pelkään, että niin ei välttämättä tule tapahtumaan. Kun Rangers häviää kauden ensimmäisistä 20 ottelusta 14 niin media (lue "Uncle Larry") alkaa taas keksiä omia huhujaan Keith Tkachukista, Chris Prongerista etc, kuten tavallista ja nämä business as usual fanit tietysti uskovat niitä ja odottavat näkevänsä taas yhden supertähden. Satherin on pakko pysyä pois tältä tieltä, jos hän on tosissaan tämän uudelleerakennuksen kanssa. Pakko.
Hardcore Rangers-fanit kyllä kelpuuttavat nuoren joukkueen, joka ei välttämättä voita juurikaan mitään, mutta niille jotka käyvät peleissä kerran kuukaudessa ei riitä se, että he näkevät Garth Murrayn pelaavan 15 minuuttia illassa. "Who the fuck is Garth Murray?"
Itse tulen ainakin antamaan täyden tukeni joukkueelle, joka muistuttaa joukkuetta ja joka taistelee illasta toiseen. Tulokset eivät ole ensi kaudella se mihin kannattaa ensimmäisenä kiinnittää huomiota vaan se miten Rangers kehittyy.
Anyway, jos tämä nyt aiotaan tehdä oikein niin silloin Rangers tulee pysymään suht hiljaisena free agent markkinoilla. Ainoat tarpeet ovat maalissa - edellyttäen, että Dunham treidataan pois - ja ykkösketjun keskushyökkääjän paikalla.
Itse lähtisin rakentamaan ketjuja seuraavalla tavalla
Prucha-Nylander/Lindros-Jagr
Lundmark-Moore-Balej
Ortmeyer-Holik-Murray
Wiseman-Giroux-MacDonald
Prucha pelasi ilmeisesti hyvin yhteen Jagrin kanssa MM-kisoissa, joten sinne vain ykkösketjuun.
Lundmarkilla alkaa olla kohta viimeiset hetket näyttää, että hänessä on ainesta enemmän kuin roolipelaajaksi. Keskelle Moore, joka pelasi loistavan kauden AHL:ssa ja ne muutamat ottelut Rangersin kanssa erittäin kypsästi. Ja jos Balej ei ole training campin ensimmäisestä päivästä lähtien kakkosketjun oikea hyökkääjä, niin silloin voidaan unohtaa kaikki toiveet mistään paremmasta tällä vuosisadalla.
Ortmeyer ja Murray puolestaan ovat hyviä energy pelaajia ja yhdessä Holikin kanssa pystyisivät muodostamaan tulevaisuudessa loistavan rikkovan ketjun.
MacDonald hoitaa nyrkkihommat ja Wiseman sekä Giroux saavat lisää arvokasta kokemusta - vaikka eivät niin paljon illassa pelaisitkaan. Ja tuota viimeistä ketjua voi sitten aina vaihdella kutsumalla esimerkiksi Gernander Hartfordista ylös ja antaa Girouxille ykkösketjun minuutteja Wolf Packin kanssa.
Puolustajapareiksi muodostuisivat
Tyutin-"Mironov"
Pöck-Kasparaitis
Kondratiev-Rachunek
Tyutin = the real deal
Jos Pöck jatkaa samalla tavalla kuin hän pelasi ne kuusi ottelua, jotka ehti ennen kauden päättymistä niin Potilla ei ole enää mitään käyttöä vaan hänet voi treidata hyvin pois - mieluiten ennen draftia.
Maaliin sitten siis alkukaudella
"Potvin"
LaBarbera
ja loppukaudella
Lundqvist / Blackburn
"Potvin"
Ja valmentajaksi tietysti Ryan McGill.
Tuo olisi aika lailla allekirjoittaneen ihannekokoonpano ensi kaudeksi ja toivon todella, että nuorille annetaan mahdollisuus. Tulen buuaamaan heti ensimmäisessä kotiottelussa, jos Balej, Moore, Tyutin, Kondratiev ja Murray pelaavat Hartfordissa samalla kun Barnaby, Simon, Rucinsky, Rolston, Weinrich etc. vievät heiltä peliaikaa Manhattanilla.
Draft tulee olemaan mielenkiintoista seurattavaa, sillä huhujen mukaan Sather olisi kiinnostunut Penguinsin (#2) varauksesta, jolloin Malkinin osoitteena olisi New York.
Muutenhan kuudennella varauksella saa vielä ihan hyvän pelaajan - ainakin yhden viisikosta Olesz, Tukonen, Barker, Ladd ja Schremp.
Yhdistämällä Potin ja Leetchista saadun ykköskierroksen varauksen voisi yrittää siirtyä ensimmäisellä kierroksella myös vähän ylöspäin ja varata vaikka Thelenin sillä toisella pickilla.
Kakkoskierroksellahan Rangersilla on yhteensä 5 varausta, joten valintoja ainakin riittää.
Organisaation suunta on tällä hetkellä oikea ja toivottavasti pysyy samana myös tulevaisuudessa. Rangers on kuitenkin kaikesta huolimatta ollut aina kohtalainen osa New Yorkin urheilukulttuuria eikä Original Six joukkueen uiminen syvällä tee lajille hyvää.
Olen asettanut itselleni tavoitteeksi, että keväällä 2008 Rangers taistelee taas tosissaan Stanley Cup-mestaruudesta ja Josef Balej ohjaa Fedor Tyutinin siniviivalaukauksen maaliin ohi Aebischerin Stanley Cup finaaleiden seitsemännen ottelun toisella jatkoajalla Madison Square Gardenissa.
"Then I can die in peace."
Se kauan odotettu firesale nähtiin vihdoinkin ja tulos oli suht hyvä saatujen prospectien ja draft pickien osalta.
New York Rangersin organisaatiossa alkaa nyt toivottavasti uusi aikakausi, jonka aikana omien nuorien lupausten annetaan rauhassa kypsyä NHL-pelaajiksi ja rakentaa heistä tulevaisuudessa menestyvä joukkue.
Avainsana on kuitenkin se "toivottavasti". Toivon sydämestäni, että Mr. Sather ja Mr. Dolan eivät anna periksi niille business as usual faneille, jotka alkavat marraskuussa buuata nuorelle joukkueelle, joka häviää 5 ottelua peräkkäin.
Nuorten on nyt annettava pelata ja kehittyä, mutta pelkään, että niin ei välttämättä tule tapahtumaan. Kun Rangers häviää kauden ensimmäisistä 20 ottelusta 14 niin media (lue "Uncle Larry") alkaa taas keksiä omia huhujaan Keith Tkachukista, Chris Prongerista etc, kuten tavallista ja nämä business as usual fanit tietysti uskovat niitä ja odottavat näkevänsä taas yhden supertähden. Satherin on pakko pysyä pois tältä tieltä, jos hän on tosissaan tämän uudelleerakennuksen kanssa. Pakko.
Hardcore Rangers-fanit kyllä kelpuuttavat nuoren joukkueen, joka ei välttämättä voita juurikaan mitään, mutta niille jotka käyvät peleissä kerran kuukaudessa ei riitä se, että he näkevät Garth Murrayn pelaavan 15 minuuttia illassa. "Who the fuck is Garth Murray?"
Itse tulen ainakin antamaan täyden tukeni joukkueelle, joka muistuttaa joukkuetta ja joka taistelee illasta toiseen. Tulokset eivät ole ensi kaudella se mihin kannattaa ensimmäisenä kiinnittää huomiota vaan se miten Rangers kehittyy.
Anyway, jos tämä nyt aiotaan tehdä oikein niin silloin Rangers tulee pysymään suht hiljaisena free agent markkinoilla. Ainoat tarpeet ovat maalissa - edellyttäen, että Dunham treidataan pois - ja ykkösketjun keskushyökkääjän paikalla.
Itse lähtisin rakentamaan ketjuja seuraavalla tavalla
Prucha-Nylander/Lindros-Jagr
Lundmark-Moore-Balej
Ortmeyer-Holik-Murray
Wiseman-Giroux-MacDonald
Prucha pelasi ilmeisesti hyvin yhteen Jagrin kanssa MM-kisoissa, joten sinne vain ykkösketjuun.
Lundmarkilla alkaa olla kohta viimeiset hetket näyttää, että hänessä on ainesta enemmän kuin roolipelaajaksi. Keskelle Moore, joka pelasi loistavan kauden AHL:ssa ja ne muutamat ottelut Rangersin kanssa erittäin kypsästi. Ja jos Balej ei ole training campin ensimmäisestä päivästä lähtien kakkosketjun oikea hyökkääjä, niin silloin voidaan unohtaa kaikki toiveet mistään paremmasta tällä vuosisadalla.
Ortmeyer ja Murray puolestaan ovat hyviä energy pelaajia ja yhdessä Holikin kanssa pystyisivät muodostamaan tulevaisuudessa loistavan rikkovan ketjun.
MacDonald hoitaa nyrkkihommat ja Wiseman sekä Giroux saavat lisää arvokasta kokemusta - vaikka eivät niin paljon illassa pelaisitkaan. Ja tuota viimeistä ketjua voi sitten aina vaihdella kutsumalla esimerkiksi Gernander Hartfordista ylös ja antaa Girouxille ykkösketjun minuutteja Wolf Packin kanssa.
Puolustajapareiksi muodostuisivat
Tyutin-"Mironov"
Pöck-Kasparaitis
Kondratiev-Rachunek
Tyutin = the real deal
Jos Pöck jatkaa samalla tavalla kuin hän pelasi ne kuusi ottelua, jotka ehti ennen kauden päättymistä niin Potilla ei ole enää mitään käyttöä vaan hänet voi treidata hyvin pois - mieluiten ennen draftia.
Maaliin sitten siis alkukaudella
"Potvin"
LaBarbera
ja loppukaudella
Lundqvist / Blackburn
"Potvin"
Ja valmentajaksi tietysti Ryan McGill.
Tuo olisi aika lailla allekirjoittaneen ihannekokoonpano ensi kaudeksi ja toivon todella, että nuorille annetaan mahdollisuus. Tulen buuaamaan heti ensimmäisessä kotiottelussa, jos Balej, Moore, Tyutin, Kondratiev ja Murray pelaavat Hartfordissa samalla kun Barnaby, Simon, Rucinsky, Rolston, Weinrich etc. vievät heiltä peliaikaa Manhattanilla.
Draft tulee olemaan mielenkiintoista seurattavaa, sillä huhujen mukaan Sather olisi kiinnostunut Penguinsin (#2) varauksesta, jolloin Malkinin osoitteena olisi New York.
Muutenhan kuudennella varauksella saa vielä ihan hyvän pelaajan - ainakin yhden viisikosta Olesz, Tukonen, Barker, Ladd ja Schremp.
Yhdistämällä Potin ja Leetchista saadun ykköskierroksen varauksen voisi yrittää siirtyä ensimmäisellä kierroksella myös vähän ylöspäin ja varata vaikka Thelenin sillä toisella pickilla.
Kakkoskierroksellahan Rangersilla on yhteensä 5 varausta, joten valintoja ainakin riittää.
Organisaation suunta on tällä hetkellä oikea ja toivottavasti pysyy samana myös tulevaisuudessa. Rangers on kuitenkin kaikesta huolimatta ollut aina kohtalainen osa New Yorkin urheilukulttuuria eikä Original Six joukkueen uiminen syvällä tee lajille hyvää.
Olen asettanut itselleni tavoitteeksi, että keväällä 2008 Rangers taistelee taas tosissaan Stanley Cup-mestaruudesta ja Josef Balej ohjaa Fedor Tyutinin siniviivalaukauksen maaliin ohi Aebischerin Stanley Cup finaaleiden seitsemännen ottelun toisella jatkoajalla Madison Square Gardenissa.
"Then I can die in peace."