Ei olisi kyllä ikinä uskonut, että runkosarjan lopussa Islanders olisi Metron toisena, pisteen perässä Capitalsia. Lisäksi ensimmäistä kertaa sataan vuoteen koko liigassa kahdessa kaudessa eniten maaleja päästäneestä joukkueesta vähiten päästäneeksi. Suuri kiitos tästä kuuluu kyllä ihan koko Islandersin front officelle ja omistajille, kun pistettiin tuulemaan ja viimeisetkin Wangin ajan hyvävelikerhon saunakaverit heivattiin pois ja tilalle oikeita tekijöitä, Lamoriello, Trotz ja Mitch Korn etunenässä. Pelaajahankinnoista tuli vahvaa kritiikkiä, itse mukaanlukien, mutta kyllä se Lou vähemmän yllättäen tiesi taas mitä teki. Filppula ja Komarov tasapainottivat kolmoskentän ja viime kauden umpisurkean alivoiman ja Martinin myötä se NHL:n paras neloskenttä oli taas paras. Alla vielä joitain arvioita pelipaikoittain.
Maalivahdit
Monet epäilivät Thomas Greissin kykyä nousta enää huipulle, kun katastrofaalisen viime kauden tuoksinnassa itseluottamus oltiin lauottu monta kertaa murskaksi. Vähintään yhtä paljon kysymysmerkkejä oli myös Robin Lehneriä kohtaan, joka avoimesti myönsi henkilökohtaista elämää varjostaneet ongelmat mm. masennus ja riippuvuudet. Eilen nämä kaksi kuitenkin voittivat itselleen William M. Jennings Trophyn, eli runkosarjan vähiten maaleja päästäneille maalivahdeille myönnettävän palkinnon. Kuka olisi uskonut? Paljon menee Trotzin puolustuksen organisoinnin ja Kornin mentoroinnin piikkiin, mutta kumpikin teki kyllä itse paljon töitä ja kaksikko loi hyvän pohjan menestykseen ns. 1a & 1b -mallilla, jossa maalivahdit jakavat taakan puoliksi. Lehner kuitenkin nousi hieman vahvemmin esiin ja hän lähteneekin ykkösveskana pudotuspeleihin.
Puolustus
Viime kaudesta kaikki tarpeellinen on sanottu, mutta puolustuksenkin osalta alkavaan kauteen liittyi paljon kysymysmerkkejä. Varsinaisia vahvistuksia ei kauden alkaessa hankittu, ainoana Hickey Mousen jatkosoppari. Nuoriso-osastolle tarjottiin isompaa roolia ja kaikki käyttivät annetun vastuun loistavasti hyväkseen, epäonnistujia on vaikea löytää. Ryan Pulock nousi puolustajista ykköseksi pisteissä ja peliajassa, hänen kehityksensä varmasti vielä jatkuu ja hänestä voidaan kohta puhua ihan oikeana ykköspuolustajana. Sitä taakkaa ovat tähän mennessä kantaneet Nick Leddy sekä Johnny Boychuk, jotka kumpikin esiintyivät tasonsa mukaisesti kuluvalla kaudella, ei mitään Norris-tasoa, mutta luotettavaa peruspeliä.
Muista pakeista Adam Pelech esiintyi tasaisen varmasti muutamia aivopieruja lukuunottamatta, Devon Toews nousi raketin lailla kokoonpanoon mahdollisuuden saatuaan ja ehkä suurin yksittäinen yllättäjä oli Scott Mayfield. Mayfieldiä pidettiin huonosti luistelevana kovanaamana, mutta tällä kaudella kehittyi harppauksin Trotzin alaisuudessa ja sementoi paikkansa kolmosparissa. Teki yllättävän kovat pisteet ja jatkaa taatusti vielä kehittymistään. Sopimus vielä neljä kautta voimassa, 1,45m caphitillä, se jos mikä on ryöstö.
Hyökkäys
Oli hyvin tiedossa, että viime kauden hurmlumhei-kiekon jälkeen edessä oli siirtyminen hieman puolustavampaan jääkiekkoon ja tämä luonnollisesti tiputti useampien pelaajien pistesaraketta. Mitään suuria pettymyksiä ei voi hyökkäyspäästäkään osoittaa, ehkä olisin odottanut samanlaista tasonnostoa prospektiosastolta, mitä tapahtui puolustuspäässä. Dal Colle sekä Ho-Sang eivät käyttäneet mahdollisuuksiaan juurikaan hyväkseen ja kummankin jatko organisaatiossa on vaakalaudalla. Myöskin miinuksena (tai ehkä toisaalta plussana) voi nähdä, että umpisurkealla kontraktilla pelaava Andrew "Badd" loukkaantui jälleen keväällä ja uran jatkuminen LTIR:llä yhä todennäköisempää.
Positiivisena voi nähdä yllä mainitun neloskentän paluu yhteen ja Casey Cizikasin 20 maalia ilman yv-vastuuta. Brock Nelson nosti tasoaan, mutta en ole edelleenkään vakuuttunut onko hän contenderin (mitä siis Isles toivottavasti pian on) kakkoskentän sentteri. Valtteri Filppula oli erinomainen kolmoskentän sentteri ja todella tärkeä pelaaja joukkueelle, myös pudotuspelikokemuksensa perusteella. Sen enempää ensi kauteen menemättä, top-6 huutaisi kyllä yhtä tai kahta ihan kovan luokan hyökkääjää, ehkä se Panarin saadaan houkuteltua..
Mutta nyt kohti pudotuspelejä, LGI!