Marraskuun kuukausiraporttia puskee.
@LGD olitkin jo jotain ehtinyt kirjoittaa menneen kuun meiningeistä, joten yritän olla toistamatta samoja asioita, ainakaan kovin montaa kertaa.
Devils pelas kuun aikana 14 peliä, joiden lopputilasto oli 9-5-0 (18p.). Pari sellasta peliä (Vs. SJ & STL) oli, joista ois ennakkoon pitänyt ottaa täydet pisteet, tai ees huonoimmassa tapauksessa yks, mutta ei muuten mitään isompaa katastrofia tapahtunut. Vastapainoks otettiin kovia päänahkoja (EDM, FLA x2, CAR, WSH), ja varsinkin, kun noi kolme viimeks mainittua jengiä voitettiin viiden pelin sisällä, niin voi olla enimmäkseen tyytyväinen. Muuten siellä hoidettiin voittoja rutiinilla.
Tällä hetkellä pelattuja geimejä on joukkueella yhteensä 27, joista yhteissaldo on 16-9-2. Pisteitä on kertynyt 34. Sillä irtoaa oman divisioonan toka sija, kuten myös koko konferenssin. Muilla jengeillä on toki vähemmän matseja alla, mutta se auttaa vaan paperilla, koska pitää niidenkin ne ylimääräiset pelit voittaa, jos meinaa hyödyntää tilanteen. Mitään hätää tässä vaiheessa ei oo. Jos kattoo esim. pisteprosenttia, niin Devils on koko liigan sijalla 8. (0,630%). Eli kaiken kaikkiaan kokonaisuutta ajatellen hyvä suoritus kahden ekan kuukauden perusteella. Haluisin kuitenki nähdä, että Devils ois parempi kotijoukkue. Prudential Center on edelleen monesti liian helppo paikka vastustajille pelata. Sama murheenkryyni on ollut tapetilla aikaisemmillakin kausilla. Jos vertaa kotisaldoa (6-5-2) vierassaldoon (10-4-0), niin siinä on parantamisen varaa ja isosti.
Ehkä isoin yksittäinen asia, tai osa-alue, mistä oon tällä hetkellä tyytyväinen, on erikoistilannepelaaminen. Ylivoima toimii usein todella hienon näköisesti, eikä pelkästään näytä hyvältä, vaan on myös tehokas. Tällä hetkellä miesylivoima on liigan kärkipaikalla ylivoimaprosentin ollessa vakuuttava 33,7% (lokakuun jälkeen lukema oli 31,0%). Alivoima on hieman laskenut siitä, mitä se oli parhaimmillaan marraskuun aikana, mutta on edelleen liigan sijalla 9. (81,0%). Alivoiman suhteen mennään about samoissa lukemissa ku lokakuussa mentiin.
Maalivahtipeli on edelleen selvästi parempaa ku viime vuonna, mutta on siellä tullut myös joitain huonompiakin pelejä molemmille. Se toki on luonnollista, ja varsinkin ykkösveskalle, jos ottelumäärät nousee kokonaisuudessaan korkeiks. Markström (11-6-1, 2.62 GAA, 90.2 torjunta%) on odotetusti kantanut selvästi isomman torjuntavastuun kahdesta molarista, mutta pitää myös kehua Allenia (5-3-1, 2.70 GAA, 90.7 torjunta%), joka on ollut paria peliä lukuunottamatta todella varma. Molempien kohdalla itellä ainakin on lähtökohtaisesti aina luottavainen fiilis ennen ottelun alkua. Ei oo edelleenkään missään vaiheessa kuumottanut ennen pelejä samalla tavalla ku viime kaudella, kun aina joutu pelkäämään omien maalivahtien suorituksia, tai niiden puutteita.
Vaikka tässä on lähiaikoina ollut ilmassa huonoja merkkejä mm. tahmeat otteluiden alut ja niiden myötä liian usein takaa-ajoasema tulostaululla, niin, jos kokonaiskuvaa kattoo, niin otteet on silti suurimmaks osaks ollu positiivisia. Joukkue on mun silmissä ostanu hyvin Keefen puheet sellasesta yleisestä taisteluilmeestä; pelataan tilanteet loppuun asti, puolustetaan kurinalaisesti viisikkona kovemmankin pyörityksen aikana, blokataan vetoja, taklataan, pidetään joukkuekavereiden puolia tarvittaessa myös nyrkein, ja ennen kaikkea uskotaan siihen omaan tekemiseen. Uskotaan siihen, että, vaikka ollaan reilumminkin tappiolla, niin usein on silti mahikset voittoon. Kaikki noi yhdessä kantaa varmasti hedelmää kauden aikana, jos noista asioista pidetään kiinni. Yksilötaitoa joukkueessa on enemmän ku monella muulla poppoolla, mutta sillä ei kauheesti tee, jos taistelutahdosta ja kurinalaisuudesta ei oo tietoakaan.
Loukkaantuneiden listalle on lisätty marraskuun aikana Lazarin seuraks Bastian (leuka) ja Tatar (alavartalo). Bastian on treenannu jo jonkin aikaa muun porukan mukana akvaario päässä. Tatar on missannut vasta yhen pelin, ollessaan Keefen mukaan day-to-day -statuksella. Bastianille ja Tatarille ois molemmille käyttöä, sillä toi tän hetkinen neloskenttä MacDermid-Dowling-Bowers ei oo häppönen, vaikka viime ottelussa Dowling osuikin tolppien väliin.
Joulukuun jälkeen on aikalailla puolet runkosarjan peleistä pelattu Devilsin osalta ja jännä nähdä, millanen kuukausiraportti vuoden alkumetreillä kirjotetaan. Ei mennä kuitenkaan liikaa asioiden edelle, vaan eletään hetkessä ja nautitaan peli kerrallaan.
