Palautellaanpa tätäkin ketjua taas henkiin, kun pitkästä aikaa ehtii naputella pari sanaa.
Sabres-peli sujui jokseenkin tahmeasti, joskin tulokseen ei tietysti voi olla hirveän pettynyt, kun pakki ratkaisee pelin jatkoajalla rankkarimaalilla. Osuma syntyi Greenen NHL-uran ensimmäisestä rankkarista.
Vaihtoehtojakaan ei ollut tarjolla.
Hynes said ref said to him last night: "Good news is, you've got a penalty shot. The bad news is Greene's got to take it."
Devilsin avausmaalin neppasi puolestaan Yohann Auvitu, joka sai viimein nimensä maalitilastoihin. Kolmas kerta toden sanoo, kuten tavataan sanoa. Auvitulla on ollut paljon hyviä paikkoja, mutta nimeä ei ole saatu maalitilastoihin, vaikka hän kahdesti onkin kiekon vetänyt maaliin. Kun lämärit ja nousut maalille eivät tuottaneet tulosta, avausmaali syntyi, kuinkas muuten, maskin takaa verkkoon lepattaneella kaaliperhosella.
Viime yön pelin murheenkryyni oli luokaton ylivoimapeli, mikä oli maksaa Devilsille pisteet. Devilsille tarjottiin liki 1,5 minuuttia kahden miehen ylivoimaa ja kolmannen erän lopussa vielä neljän minuutin jakso yv:tä. Toisen erän viisikolmonen eritoten oli aivan järkyttävää kuraa. Devilsin viisikko ei saanut järjestettyä edes yhtä kunnollista vetopaikkaa, vaan kiekkoa siirreltiin verkkaisesti kolmion ulkopuolella. Vetopaikat oli hätäisesti kyhättyjä tekeleitä, eikä Sabresin kolmion tarvinnut edes liikkua, että vetolinjalle saatiin pari ruhoa ja mailaa tilkkeeksi. Evander Kanen ottaman 2+2:n aikana sentään oli yritystä maalintekoon, mutta kovin pehmeää tuokin rypistely oli. Kanen ilta synkkeni lopullisesti jatkoajalla, kun hän jäi puolittain läpi päässyttä Greeneä potkun verran jälkeen ja joutui rikkomaan tätä rankkarin arvoisesti.
Ottelun plussat ja miinukset
+ Greenen ja Auvitun maalit. Pakeilta on kaivattu tehoja ja nyt niitä saatiin tärkeässä paikassa.
+ Keith Kinkaidin varma suoritus.
--- Ylivoima. Jokaisesta korttelikaukalostakin löytyy enemmän mielikuvitusta ja ratkaisuvoimaa.
- Näennäinen pyrkiminen maalille. Devils tuli sinänsä hyvin alueelle ja pääsi vetopaikoille, mutta kakkoskiekkoihin ei juuri ehditty.
Tähtöset
*** Keith Kinkaid
** Anders Nilsson
* Yohann Auvitu
Ailahtelevan lokakuun jälkeen Devils on päässyt hyvään pistetahtiin. Joukkue on kolmen ottelun voittoputkessa ja erityisesti oman divisioonan vastustajalta Carolinalta napatut voitot olivat makeita. Devils on jälleen kerran liigan eliittiä puolustussuuntaan - Päästettyjen maalien keskiarvo on 2,15 maalia ja käytännössä vain Wild on pystynyt tilkitsemään takalinjansa paremmin kuin Devils. Tilanne näyttää ihan hyvältä, kunhan maalinteko vain luonnistuu ja varsinkin tuo ylivoima saadaan tuottamaan maaleja. Tässä tehtävässä auttaisi jo paljon, kun Palmieri ja Cammalleri alkaisivat osua maalipuiden väliin. Illan Sabres-pelin jälkeen Devils lähtee perinteisesti vittumaiselle Lännen-kiertueelle. Seuraavien parin viikon aikana Devils kohtaa muun muassa viime kauden finalistit Sharksin ja Penguinsin ja tulevista 5-7 pelistä saadaan hyvinkin osviittaa, kannattaako pudotuspelejä odotella tosissaan, vai onko playoffit vain alkukaudesta liihotellut päiväperho.
Sitten vielä sananen muutamista pelaajista.
Damon Seversonia tuli suomittua kauden ensimmäisillä viikoilla ja nyt on vuorostaan kehujen aika. Severson on nostanut tasoaan kaikin puolin. Tehoja tulee mukavasti ja tekemisessä on muutenkin rotia. Tällä hetkellä Severson on 50 pisteen vauhdissa, mihin tietysti on vielä pitkä matka. Yhtä kaikki, sitten Brian Rafalskin päivien Devils-pakki ei ole moisia lukemia kerännyt.
P.A. Parenteau on osoittautumassa todelliseksi löydöksi, tämän kauden Stempniakiksi. Hän sopii kuin nakutettu täydentämään oikeaa laitaa. Parenteau on osunut jo viidesti ja terveenä pysyessään hän rikkonee kevyesti 20 maalin rajapyykin. Kiitosta vain Islesin toimiston suuntaan, kun päästivät Parenteaun menemään.
Mike Cammalleri on ollut pettymys alkukaudella, Palmierin ohella hän on ollut joukkueen pahin alisuoriutuja. Hän sai toki maalihanat auki kertarysäyksellä upottamalla hattutempun Canesia vastaan. Vaikka otos peleistä on pieni ja Cammylla on ollut yli puolen vuoden tauko peleistä, huolestuttaa hänen loukkaantuneen ranteensa tila. Cammy on alkukaudesta vedellyt laukauksensa usein aivan minne sattuu ja välillä hänellä on ollut vaikeuksia saada laukausta edes jotenkuten maalia kohti. On vaikeaa uskoa, että kyseessä on sama pelaaja, joka vielä viime kaudella paukutteli kiekkoja yläpeltiin olemattomista rakosista. Toivottavasti Cammylla ei ole mitään vakavampaa murhetta - Hän jäi sivuun viime yön pelistä henkilökohtaisten syiden takia.
Albanysta kutsun saanut Nick Lappin on ollut virkeä ilmestys jäällä ja hän on osoittanut olevansa mainio poiminta yliopistosarjoista. Lappin esiintyi edukseen jo viime keväänä AHL:n pudotuspeleissä ja nyt hän on näyttänyt pystyvänsä pelaamaan myös NHL:ssä. Suoraviivainen ja nopeajalkainen Lappin sopii hyvin Sergei Kalininin ja Vernon Fiddlerin rinnalle.
Ai niin, toivoisin että Zacha pääsisi taas takaisin Hallin rinnalle. Tuntuu, että hän pystyy kuitenkin ruokkimaan Hallia Zajacia paremmin, vaikka viimeksi mainitun pelissä ei ole tällä kaudella ollut moitteen sijaa.
Ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että Travis Zajac pelaa Hallin rinnalla sentterinä - Ja mikäpä tässä - Hyvinhän Zajac on jälleen hoidellut leiviskänsä ja niitä tehojakin on tullut mukavaan tahtiin. Pavel Zachaa on, orastavista kemioista Hallin kanssa huolimatta, ihan fiksusti säästelty ja peluutettu kevyemmällä kuormituksella kolmosketjussa. Kun tuota peluutusta on pureskellut enemmän, ehkä taannoin tuli oltua ehkä liiankin innokas ja ennakoitua tulevaa aikaa. Ja nyt, kun joukkue on mukavasti myötätuulessa, ei ketjuja kannata jälleen kerran pistää uusiksi. Toiseksi Zacha on tällä haavaa jonkinlaisessa aallonpohjassa, minkä takia kevyempi kuormitus sopii ammattilaissarjaan totuttelevalle Zachalle paremmin kuin ykkösketjun kova vastuu.
Sairastuvalta on myös odotettavissa ukkoja takaisin rinkiin. Jon Merrill ja Luke Gazdic ovat liittyneet joukkueen treenivahvuuteen ja paluu tapahtunee mahdollisesti jo alkavalla viikolla. Gazdicin rooli on selkeä rotaatiopelaaja, mutta Merrillin kohdalla on erityisen kiinnostavaa nähdä, miten Hynes ratkaisee pelaavan kokoonpanon. Auvitu olisi paperilla luonnollinen vaihtoehto, mutta hän pelaa liian hyvin, että hänet voitaisiin sivuuttaa noin vain. Kyle Quincey tuo fyysisyyttä, mitä Merrill ei niinkään tuo. Jos roolituksen haluaa pitää suurin piirtein ennallaan, John Moore olisi pelaaja, kenen tilalle Merrill voisi sujahtaa saumattomimmin pelaamaan.
Edit piaf. Cammalleri ei pelaa tänäänkään. Tämän illan toisintoon Sabresia vastaan Devils lähtee muuten samalla miehistöllä kuin viime yönä, mutta sillä erotuksella, että Cory Schneider astuu tolppien väliin.
Hall-Zajac-Parenteau
Bennett-Henrique-Palmieri
Zacha-Josefson-DSP
Kalinin-Fiddler-Lappin
Greene-Severson
Auvitu-Lovejoy
Moore-Quincey
Schneider
Kinkaid
Lisäksi Devils on
julkistanut kolmevuotisen tulokassopimuksen Brandon Gignacin kanssa. Gignac on viime kesän varauksia kolmannelta kierrokselta. Gignacin NHL-palkka on 925 000 dollaria.