Siis Sherohan vannoo vahvasti yhdysvaltalaisen kiekkoilun perään. Suurin osa Penguinsin varauksista hänen aikanaan tuli yliopistosarjoista. Kärkipään pickit sitten lähes järjestäen Kanadan junnusarjoissa pelaavia pakkeja (Olli Määttä menee tähän joukkoon myös, varattiin Kanadan junnusarjoista). Olisin yllättynyt jos Shero nyt menee sitten heti varaamaan korkealla vuorolla Euroopasta pelaajan. Jos se ei kuulunut Lamouriellon toimintatapaan, niin ei se ole myöskään ollut Sheron toimintatapa. Lamouriellon keräämän scouttiosaston pohjalta tämä drafti kuitenkin siellä muutenkin vedettäneen, joten eiköhän siellä jatketa vanhalla linjalla ja oteta Pohjois-Amerikasta pelaajia.
Sen lisäksi Sheron filosofia rakentuu vahvasti puolustuksen varaan tapahtuvaan joukkueen rakennukseen. Se näkyi myös Pittsburghissa selkeästi, vaikkei tämän Penguinsia minään vahvana puolustuspään joukkueena ehkä olekaan mielletty. Kuitenkin suurin osa Sheron kärkipään vuoroista osui puolustajiin, ja myös vapailta markkinoilta kaikki Sheron suurimmat signaukset olivat puolustajia (Martin, Michalek, Scuderi - kertoo muutenkin Sheron heikosta track recordista FA-signausten suhteen). Shero on selkeästi Poilen oppipoika ja lähtee joukkueen rakennuksessa puolustuksen kautta liikkeelle. Penguinsiin tullessaan peri kuitenkin Crosbyn ja Malkinin senttereikseen, joten yleisessä tietoisuudessa se ja tuo "kolmen sentterin malli" ehkä on hälventänyt tuota kuvaa Sherosta. Mutta se mikä minua ja varmasti montaa Penguins-kannattajaa on häirinnyt on se ettei noiden senttereiden vahvuuksia parhaalla tavalla hyödynnetty, tarjoamalla heille huippuluokan työkaluja vierelleen. Sheron suurimmat FA-laiturisignaukset olivat Steve Sullivan, Matt Cooke ja Petr Sykora. Treideillä sentään sai sitten jotain kunnon laatua hankittua (Kunitz, Neal, Iginla lyhyeksi aikaa), mutta ei voida sanoa joukkuetta suoraan rakennetun tähtisentterien vahvuuksien varaan vaan melkeinpä Shero rakensi joukkuetta jolla vaan sattui olemaan nuo tähtisentterit. Nyt pääsee/joutuu sitten rakentamaan joukkuetta ilman isoja tähtisenttereitä, katsotaan kuinka se onnistuu Sherolta.
Helppo siten nähdä miksi Lamouriello päätyi Sheroon, sillä onhan näillä nähtävissä samanlaisia filosofisia ajatuksia joukkueen rakentamisesta. Onhan Devils aina ollut maalivahtipelin ja puolustuksen varaan rakentunut joukkue, ja sitä se varmasti tulee olemaan Sheronkin aikana. Siihen on jo olemassa entuudestaan edellytykset, sillä kaikki Devilsin vahvuudet ovat juuri noilla osa-alueille ja Shero varmasti tulee jatkamaan niiden vahvuuksien varassa. Jos Penguinsissa Shero luotti Fleuryyn kaikista vaikeuksista huolimatta, niin Devilsissä tulee varmasti olemaan täysi luotto sitten Schneideriin. Puolustuksessa siellä jo paljon nuorta talenttia. Olisi aika helppo kuitenkin nähdä sieltä vapailta markkinoilta saapuvan jonkun hieman isomman luokan kokeneen FA-puolustajan Devilsiin, kenties jopa Paul Martin palaisi "kotiin". Lisäksi Lousta on kuva lojaalina miehenä, ja sitä myös Shero oli. Shero luotti omiinsa täysillä, eikä treidaillut luottopelaajiaan pois tai päästänyt muutenkaan muualle kuin cappisyistä. Luotto valmentajaan oli myös horjumaton ja se maksoi lopulta tämän työpaikan. Omistajat olivat valmiit tekemään Boston-sarjan jälkeen valmentajanvaihdoksen, mutta Shero laittoi kaiken peliin Bylsman puolesta ja sai tahtonsa läpi. Ja vuotta myöhemmin molemmille sitten potkut. Tässä suhteessa Lou voinee opettaa Sherolle sen, että parempi antaa koutsille potkut kun sille on aihetta, ettei tarvitse itse seurata sitten perässä.
Mielenkiintoista sitten on nähdä miten Shero lähtee rakentamaan hyökkäystä, kun ei ole omasta takaa ketään läheskään Crosbyn tai Malkinin veroista pelimiestä organisaatiossa. Tässä suhteessa myös Sheron joukkueista katosi sitä identiteettiä jota siellä alkuaikoina oli. Penguins oli pitkään fyysinen porukka, ja sieltä alemmista kentistä löytyi isoja persoonia ja fyysisen pelin taitajia (Roberts, Laraque, Cooke, Asham, Talbot, Rupp jne.) ja omia kyllä suojeltiin. Parilla viimeisellä kaudella, etenkin viimeiselle kaudelle, Penguinsista tuli kuitenkin erittäin pehmeä joukkue. Toiset syyttää siitä Lemieuxin lausuntoja Islanders-ottelun jälkeen, mutta Sherohan tuohon vaikutti sitten lopulta omilla signauksillaan ja kuten tämän saama tahto Bylsman pitämisestä osoittaa niin ei siellä omistajataholta ainakaan liikoja puututtu tämän tekemisiin. Katsotaan nyt minkälaista hyökkäystä Shero lähtee sitten uudessa ympäristössä rakentamaan. Tuleeko sinne näitä kobaseweja, adamseja, stempniakeja vaiko sitten ruppia, talbotia ja cookea. Ja lähteekö sitten jatkossakin luottamaan silmittömästi joihinkin Craig Adamsin kaltaisiin turhakkeisiin, sen jälkeen kun he Sheron luoton ansaitsevat, vai uskaltaako laittaa pelaajia kiertoon ennenkuin on myöhäistä. Kärkikenttien osalta sitten vaikea sanoa mitään, siellä kun ei voi mennä Penguinsin tapaan ja toivoa että tähtisentterit kannattelevat heikompia laitureita. Kaipa siellä menee enemmän Nashvillen (Poile/Trotz-ajoilta) mallin mukaan, siihen kun omasta takaa jo käytännössä ne palaset (Zajac, Henrique jne.).
Valmentajan valinta on sitten oma kysymyksensä. Dan Bylsma oli tosiaan Sheron mies, ja tähän Sherolta löytyi luottoa loppuun saakka. Ei antanut potkuja kun sille olisi ollut aihe, vaan jatkosopimuksen. Lopulta Discolle potkut antoi sitten uusi manageri, eli Shero ei sitä koskaan tehnyt. Sen puolesta voisikin nähdä helposti Bylsman nyt seuraavan sitten Sheroa Devilsiin. Tässä ei kuitenkaan oteta sitä huomioon, että luotto Bylsmaan oli kuitenkin suuri syy siihen miksi Shero itse sai potkut vanhasta työpaikastaan. Että onko sitä luottoa enää tuon jälkeen? Haluaako toistaa vanhoja virheitään? Vai näkeekö edelleen Bylsmassa sen valmentajan, johon löytyi täysi luotto ja joka oli tämän oma valinta päävalmentajaksi? Mielenkiintoista seurata miten tässä käy. Vaikea veikata mitään, mutta ehkä pitäisin yllätyksenä jos Shero edelleen laittaa kaiken peliin Bylsman puolesta. Enemminkin ehkä tulisi tarkkailla sitä, että poimiiko AHL:ssä hyvää työtä tehneen John Hynesin mukanaan Devilsiin ja seuraako sieltä toimiston puolelta Tom Fitzgerald ja/tai Jason Botterill Sheron perässä kohti Newarkia.
Hienoa nähdä kuitenkin Shero tositoimissa taas. Siirtotakarajoilla tulee taas olemaan hieman aktiivisempaa, sillä silloin Shero oli aina vahvimmillaan. Sai aika hyvin sieltä aina ne pelaajat jotka olivat hänen tähtäimessään. Pickejä niihin sitten meni aina tosin. Saa nähdä jatkuuko joukkueen rakennus samanlaisena sitten uudessa ympäristössä, ja niitä aukkoja rosterissa paikkaillaan sitten tosiaan siirtotakarajalla, vai onko Shero nyt jatkossa aikaisemmin liikkeellä ja ehkä jopa kesän vapailla markkinoilla aktiivisempi. Devils voinee lisäksi olla myyjänä ainakin vielä ensi kauden siirtotakarajalla, joten sen myötä myös Shero olisi uudessa tilanteessa sitten.
Viimeksi muokattu: