Neppailukiekkoa by JHag

[fiftyeight]

Kun nyt parahin nimim. JHag on lanseerannut tämän nimikkeen käyttöön (copyright JHag), niin ajattelin hieman pohdiskella koko pelityylin historiaa ja sitä myötä sen vaikutuksia kautta aikain nykyisen suomalaisen jääkiekkohistorian puitteissa. Jatkossa esiin tulevat ajatukset ovat omiani, joten antaa tulla turpiin vaan.

Ymmärtääkseni neppailuhistoria jääkiekossa Suomessa alkanee noin 70-luvun lopulta. Ja neppailuhistorian guruista aivan ykkönen on Erkka Westerlund. Jyväskylän polin käyneenä ja urheilutieteen opiskelijana hän jo varhain ymmärsi, miksi suomalainen jääkiekko kulki ruotsalaista kiekkoa perässä. Toki Ruotsissa oli jo huimat perinteet lätkästä ennen kuin Suomessa tiedettiin jääkiekossa edes alkeet, mutta siksipä yliopistolaisella oli jo siihen aikaan (70-luvulla) vankat mielipiteet siitä miten suomalaista jääkiekkoa pitää kehittää siten, että päästään vähintään Ruotsin tasolle. Ja koska tämähän oli vähimmäistavoite, niin opinnäytteet oli saavutettava.

Tavallaan aivan ummikkona, urheilijana vaan ei-entisenä mestaruussarjapelaajana, EW :n oli näytettävä muulle suomalaiselle jääkiekkoyleisölle JyPin valmentajana ollessaan, miten paljon tiedolla ja taktiikalla on merkitystä jääkiekossa. Siihen aikaan pelattiin vielä tavanomaista kiekko-päätyyn-ja-perään-kanada-kiekkoa. Mutta EW:n myötä ns.kahvakiekko oli syntynyt. Toki vuosien myötä vastustajan pelaaminen pois pelistä mailaa käyttäen on kriminisoloitu, mutta käytännön ongelmat ovat suuremmat ns. isoille seuroille kuin ns. pienemmille, mitä sitten loppujen lopuksi ovatkaaan..

Tämän päivän ns. pitokiekko, eli neppailu (copyright JHag) on aivan suoraa jatkoa EW:n ruotsalaisista lähteistä alkujaan olleelle kahvakiekolle. EW ammensi oppinsa ruotsalaisesta tyylistä, johon halusi tuoda omat kuviot mukaansa. Lievä katsekontakti tuomariin tyyliin "en se minä ollut" on sieltä lähtöisin, kuten ns. lievä paidasta repiminen tai vain kädestä kiinni roikkuminen. Niistähän ei jäähyjä tule ellei maalin edessä satu yskä yllättämään. Nykyisin pitokiekko on jo sitä, että hyökkäävää pelaajaa estetään roikkumalla käsistä, kainalosta tai ihan mistä vain ihan miten vain kunhan ei aktiivista kontaktia tapahdu. Roikutaan, no, ei se mitään.

SW piti aikoinaan ykkösmiehenään Summasen Ramia, äijänä jota kukaan muu ei sietänyt. Mutta sitkeys kannatti. Nyt kun ensin Smith&Wesson potkittiin typerästi pois, oli kosto suloinen. Ja sillä tiellä ollaan. Mutta mietipä sitä, eli jos oltaisiin nyt Summasen komennossa, niin yhtälaillako neppailtaisiin 2-1 ja 1-0 voittoja? Ja kaikki olisi muka tyytyväisiä?

Mutta tosi asia on, että nyt neppaillaan joukkueesta riippumatta. Sanoi kuka muu mitä tahansa.

Oikeastaan suuret ongelmat tulivat suomalaiseen ( ja myöhemmin kansainväliseen) kiekkoon muutama vuosi sitten johtuen:
a) Keskiviivan paitsion poistaminen
b) Kenttien kaventaminen
c) Siirtyminen takaisin yhteen päätuomariin

Keskiviivan paitsion poistaminen ja kenttien kaventaminen ovat johtaneet siihen, että peli on nopeutunut jo niihin mittoihin, etteivät edes pelaajat enää hallitse tapahtumia. Ja kun on vain yksi tuomari, homma repeää käsistä enemmän kuin kerran per peli.

Mietipä seuraavaa: nykyisin sm-liigan pelit päättyvät 2-1, 2-2, 3-2 tai näiden variaatiot. Aivan kuten Ruotsissa jo pari vuotta sitten. Ei Eloranta keksinyt mitään uutta viime vuonna. Ei Summanen ole keksinyt mitään uutta tänä vuonna.

Totta helvetissä minkin tykkäisin samanlaisesta siitä pelistä kuin esittivät 70-luvulla J.Rantasila, H.Riihiranta, Jylhä-Murto-Kolkka, jne. Mutta kun ajat ovat erilaiset. Nyt neppaillaan (copyright JHag). Ja meidän pitäisi opetella se ja pärjätä sillä. Ihan saman lailla kuin aikoinaan Kuuhun mentiin 286:lla. Nykyisin sillä ei pysty edes pelaamaan alkeellisimpia pelejäkään.

Eli on olemassa keinoja mahtavan jääkiekko- nimisen pelin kunniaan saattamiseen. Back to basics! Punaviiva takaisin.

 

[tiikeri]

Viestin lähetti fiftyeight

Oikeastaan suuret ongelmat tulivat suomalaiseen ( ja myöhemmin kansainväliseen) kiekkoon muutama vuosi sitten johtuen:
a) Keskiviivan paitsion poistaminen
b) Kenttien kaventaminen
c) Siirtyminen takaisin yhteen päätuomariin

Keskiviivan paitsion poistaminen ja kenttien kaventaminen ovat johtaneet siihen, että peli on nopeutunut jo niihin mittoihin, etteivät edes pelaajat enää hallitse tapahtumia. Ja kun on vain yksi tuomari, homma repeää käsistä enemmän kuin kerran per peli.

Aamen. Kyllähän varsinkin tuo kaukaloiden kaventaminen on tyhmin uudistus, joka nykyiseen SM-Liigaan on koskaan tuotu. Kaukalot vaan entiselleen ja 2 päätuomaria takaisin. Niin kauan kun tällä nykyisellä systeemillä mennään, niin on aivan turha haaveilla mistään kahvakiekon kitkemisestä pois. Tuskin näitä muutoksia kuitenkaan tullaan koskaan palauttamaan entiselleen, se olisi jo liian hyvää ollakseen totta. Tuosta keskialueen paitsiosta en osaa sanoa, mutta tuskin senkään palauttaminen tämän hetkistä tilannetta ainakaan pahentaisi.

 

[fiftyeight]

Re: Re: Neppailukiekkoa by JHag

Viestin lähetti tiikeri
- - - . Tuosta keskialueen paitsiosta en osaa sanoa, mutta tuskin senkään palauttaminen tämän hetkistä tilannetta ainakaan pahentaisi.

Tuo punaviivan paitsion poistaminen on mielestäni kaiken pahan alku ja juuri.

Se aiheuttaa juuri sen liian vauhdin peliin, jonka takia tulee turhia ja liian vaarallisia taklauksia. Kaukalo on nyt jo riittävän pieni tuolle porukalle.

Toinen pointti keskiviivan paitsiolle on taktiikan korostuminen. Nyt heitetään liian paljon kiekkoa viivalle ihan lottomielessä.

 

[mixu]

Se oli muuten W&S joka ainakin Suomessa otti ensimmäisenä esille punaviivan poistamisen ja nimenomaan kannatti sitä.
Veikkaajassa oli silloin iso juttu jossa kaverit ehdotti asiaa eli kiekon "kehittämistä".

 

[JHag]

Heh. Kiitos kunniasta, mutta luulisin että naapurin iki-ihana, Hakunilan Hurja Mike, on niin ikään käyttänyt neppailu-nimistä termiä kuvatessaan Jokerien otteita runkosarjassa, ainakin viime kaudella. Itse "keksin" neppailu-sanan käyttämisen jääkiekon yhteydessä kaudella 98-99, jolloin mentiin ensimmäistä kertaa ilman punaviivaa. Olihan se juuri tuo ensimmäinen kausi?

Niin, nuoremmille lukijoille, mahdollisesti tietokonepelien maailmassa kasvaneille, olisi ensin syytä kertoa, mistä termi neppailu alunperin tulee. Tässä puhun siis minun lapsuudestani ennen kouluikää 60-/70-luvun taitteessa Espoossa. Neppailu oli meilläpäin ainakin sellaista, että hiekkaan rakennettiin ns. autorata. Sitten radalla kilpailtiin pikkuautoilla, siis hyvin hyvin pienillä leikkiautoilla, tarkoituksena selvittää kuka klaaraa radan nopeimmin. Autot liikkuivat tietenkin ilman sähköä, yhdellä terävällä tai kevyellä napauksella auton perään. Tätä äärimmäistä tarkkuutta vaativaa lyöntiä kutsuttiin "neppaukseksi" ja koko lajia "neppailuksi". Neppailussa lyönnin voimakkuus oli erityisen tarkka asia, lajin ydin. Jos neppaus oli liian voimakas, auto suistui radalta ja se kiikutettiin sääntövariaatioista riippuen joko IHAN RADAN ALKUUN (vaikka olisi ollut maali sentin päässä) tai kolme neppauskertaa taaksepäin. Laji vaati siis äärimmäistä pikkutarkkuutta ja huolellisuutta, joten olin siinä luonnollisesti aika paska. Itse yritin jo tuolloin viritellä minulle sopivampia lajeja; kuka heittää kiven korkeimmalle (mielellään johonkin lintuun, siitä tulee lisäpisteitä) tai sitten houkuttelin muita ihan klassiseen kivisotaan (vain pikkukivillä sai heitellä, arvaattekin mihin suuntaan sota meni edetessään). Lisäksi arvostin juoksu-, uinti- ynnä muita kilpailuja, samoin talvisin pihalätkää, jossa olin ihan elvis, koska pelasin seurassa. Noilta ajoilta minua, kunnianhimoista pärjääjää, jäi siis korpeamaan laji nimeltä NEPPAILU, jossa olin aivan surkea. Toivottavasti joku psykiatrisen koulutuksen saanut henkilö luki tämän kirjoituksen ja ymmärtää minua nyt paremmin.

Niin, neppailu edustaa minulle äärimmäisen varovaista ja passiivista pelityyliä, joka totta tosiaan on rantautunut meille Ruotsista päin. Neppailun ideana on varmistaa se, että vastustajan tekemä maalimäärä jää minimiin. Se on tärkeämpää kuin oma hyökkääminen. Neppailuun kuuluu äärimmäinen riskien välttäminen; ei jäähyjä, ei uhkarohkeita nousuja ilman varmistusta, ennemmin kiekon leipominen oman maalin takana yksin kuin riskisyöttö omalle kaverille jne. Lyhyesti: neppailukiekko on täyttä paskaa katsojille. Paitsi Sundqvistin Göstalle (terveisiä vaan!), jonka ihannetulos futiksessakin on 0-0. Meillä oli joskus samoissa futisturnauksissa ollessamme pientä kiistanpoikasta tästä:). Neppailulla ja suomalaisella jalkapallolla on vankka yhteys, mutta se onkin kokonaan toinen juttu.

Neppailu jääkiekossa alkoi siitä syystä, että ero pienten ja suurten seurojen välillä oli melkoinen. Ja neppailu, höystettynä kahvaamisella, on ainoa tapa, millä joukkueiden välisiä eroja voidaan minimoida. Näin saadaan joidenkin mielestä "tasainen sarja, jossa kuka vaan voi voittaa kenet vaan ja kaikilla on kivaa." No, ei aivan kaikilla kuitenkaan. Katsojilla ei ole kivaa, mutta pelkkiin sarjapisteisiin tuijottavat keskisuuret ja pienet seurat todellakin ikävä kyllä elävät ja kuolevat näillä pojoilla. Pikkupaikkakuntien sponsoreita ei houkutella sillä, että meidän joukkueella on oma tyyli, menestyksestä viis.

Noidankehä? Ei välttämättä. Esimerkiksi HIFK on aikoinaan pyrkinyt pelaamaan omaa peliään ja se on tälläkin kaudella Suhosen kunnianhimoinen tavoite; HIFKin peleissä tapahtuu, tehdään paljon maaleja ja ollaan avoimia. Tämä linja olisi mielestäni erinomainen kaikista mahdollisista jengeistä...Jokereille. Kyllä. Tietenkin jonkun toisen valmentajan kanssa.

Jokerit oli silloin muinoin se pieni ja vikkelä taitojoukkue, joka usein harhautteli kömpelön ja ison HIFKin solmuun. Luulen, että Jokerifanit, ainakin pitkänlinjan sellaiset, olisivat tyytyväisiä, jos Summasen äärimmäinen ja samalla tylsä varmistelupeli (ei provo, uskon monia näin mm. tällä palstalla näin sanoneita jokerifaneja, esimerkiksi heitä, joiden kanssa olen jutellut yv-puolella) muuttuisi siihen suuntaan, että taito ja nopeus olisivat taas ykkösasioita. Nopea ja taitava, paljon hyökkäävä joukkue, joka lähtisi siitä, että voittaa pelinsä about 4-2. Sellainen joukkue, jossa on tilaa myös yksilösuorituksille ja -osaamiselle a´la Janecky.

Meitä hardcore-HIFKfaneja (tämän copyright Brewer) taas lohduttaisi se, että HIFK hylkäisi neppailun ja panostaisi kokoon ynnä voimaan. Tietenkin Caloun/Bednar -tyyppisellä taitoelementillä. Tavoitteena voitot tyyliin 5-3. Ja pirusti taklauksia päälle. Ja kuumia tilanteita. Ja jos ei tule voittoa, who cares? Pääasia, että katsomossa ei tarvinnut nukahtaa.

Neppailukiekko tekee kaikista joukkueista toistensa klooneja. Pahinta tässä lajissa oli ehdottomasti mielestäni viime kauden Pelicans, jota mollasinkin täällä aina kun oli paikka ja usein silloinkin, kun ei ollut paikkaa. Minulla ei ole mitään Pelicansia vastaan. Olen itse edustanut monta vuotta lahtelaisia(kin) joukkueita. Mutta vihasin Elorannan kiekkoa. Tämän kauden Pelicans on ollut viihdyttävämpää, mutta ah ja voi, menestystä ei ole tullut. Ilman neppailua et voi menestyä. Et ainakaan sillä joukkueella, mikä Pelicansilla on tänään, ei tähtiä. Toivon kuitenkin, että Lahdessakin jaksettaisiin tehdä työtä viihdyttävämmän kiekon eteen. Sarjastahan ei voi pudota. Ja uskoisin, että viihdyttävä kiekko, sarjasijoituksesta riippumatta, toisi pitkässä juoksussa yleisöä ja sponsoreitakin.

Olen pelannut jääpalloa(kin), joka on saanut olla ihan rauhassa kiekon varjossa. Siellä on yhä hyvin paljon omintakeista lajikulttuuria eri paikkakunnilla. Pohjoisen joukkueet yrittävät luistella jalat alta etelän miehiltä. Etelässä panostetaan taktiikkaan ja erikoistilanteisiin. Ja lajin ystävät viihtyvät helvetin hyvin avojäillä pakkasessa ilman cheerleadereita ja bissejonoja. Jengi tulee katsomaan itse peliä ja sarjasijoituksilla ei ole kuin toisarvoinen merkitys. Sillä kukaan ei tyrkytä sinulle enemmän rahaa, naisia ja VIP-kortteja, jos olet jääpallon Suomen mestari. Kukaan ei itse asiassa tunne sinua senkään jälkeen.

Toivoisin, että neppailukiekko olisi nyt suurinpiirtein katsottu ja sen sijaan alettaisiin tehdä oman näköistä kiekkoa kaikilla paikkakunnilla. Jos ei ole perinteitä (Blues), niin sitten olisi hyvä aika ruveta luomaan niitä.

Punaviivasääntö on perseestä. Ja syvältä. En huomannut säännön tullessa kenenkään muiden valmentajien vastustavan sitä kuin Erkan ja Ramin. He olivat jopa laskeneet, kuinka paljon maalipaikat ja taklaukset (!) vähenevät säännön seurauksena. Kaikki tuo on pitänyt paikkansa. Sääntö pitäisi yksinkertaisesti poistaa. Siinä olisi hyvä alku neppailun nujertamiseksi. Nyt joukkueilla on älytön määrä jäänpintaa puolustettavana, mikä jo yksinään minimoi riskinottoa.

Perkele, sarjahan on suljettu! Mitä varten täällä ylipäätään neppaillaan ja suhtaudutaan haudanvakavasti menestykseen? Iloa, rytinää ja taitoa peliin! Neppailu sucks.

58: en loukkaantunut otsikoinnista, no problem

(typoja)

 

[Senior]

Viestin lähetti JHag

Neppailu oli meilläpäin ainakin sellaista, että hiekkaan rakennettiin ns. autorata. Sitten radalla kilpailtiin pikkuautoilla, siis hyvin hyvin pienillä leikkiautoilla, tarkoituksena selvittää kuka klaaraa radan nopeimmin.

Autoja kutsuttiin nimellä 'munakuppi' ja tuttavallisemmin 'munis' ne olivat muovisia, eri värisiä ja noin 7 cm pitkiä ja niitä tavattiin leikellä keveämmiksi kulun parantamiseksi. Myös nastoja käytettiin kohdassa, josta nepattiin.

Parhaat yksilöt olivat hyvää kauppatavaraa. Lapsuuteni Myllypurossa, tuossa nuorisoväkivallan Mekassa, ei tohtinut voittaja-autoa jättää hetkeksikään ilman valvontaa. Todennäköisesti tuttu tai jopa kaveri olisi sen snutannut alta kissan sanomisajan.

 

[Luca]

Todellista neppailua

Neppailua

Oli ihan pakko laittaa linkkinä eräiden tuttujen sivusto. Ensi kaudella ajetaan jo SM-sarjaa.

 

[fiftyeight]

Viestin lähetti Senior
Autoja kutsuttiin nimellä 'munakuppi' ja tuttavallisemmin 'munis' ne olivat muovisia, eri värisiä ja noin 7 cm pitkiä ja niitä tavattiin leikellä keveämmiksi kulun parantamiseksi. Myös nastoja käytettiin kohdassa, josta nepattiin.

Parhaat yksilöt olivat hyvää kauppatavaraa. Lapsuuteni Myllypurossa, tuossa nuorisoväkivallan Mekassa, ei tohtinut voittaja-autoa jättää hetkeksikään ilman valvontaa. Todennäköisesti tuttu tai jopa kaveri olisi sen snutannut alta kissan sanomisajan.

Meillä Puotilassa 60-luvun lopulla neppailtiin myös. Ja leikeltiin autoja. Ja pantiin painoja yms.

Aluksi ajattelin laittaa tuon sneppis- homman mukaan tuohon johdantoon, vaan sitten ajattelin ettei ehkä aukea härmäläisille. No, tulihan tuokin selvitettyä.

Se syy, miksi alunperin laitoin uuden otsikon, oli tavallaan se että mielestäni turhan paljon juuri nyt on polemiikkia pelitavasta ja peluutuksen toteuttamisesta. Ei enää voida pelata kuten Calle Brewerin aikoihin, valitettavasti. Peli on muuttunut, samoin pelitapa. Ja huonoin muutos on ollut nimenomaan keskiviivan paitsion poistaminen. Tämän päivän nimi pelissä on juuri neppailu, ks. esim. narrien peliä. Joku näppärä tilastonikkari voisi laskeskella kuinka paljon enemmän vakavia loukkaantumisia / peli on tullut em. sääntömuutoksen jälkeen.

Nykyisin peli on mennyt siihen, että kun kiekko saadaan haltuun niin mahd. nopeasti lätty siniviivalle ja täysillä karkuun. Muista taktiikoista ja sommitelluista kuvioista piittaamatta. Sehän se täss v***ttaa.

 

[Daespoo]

Minun lapsuudessani 80-luvun alussa Espoossa oli vieläkin noita muovisia neppiksiä. Termit kuten 'kelli', 'puolikelli' eli 'puolari' jne. ovat jääneet pysyvästi mieleen. Sitten tuli tietokoneet.

 

[Kapulainen]

Joo kyllähän noita "kellejä" ja muita vastaavia oli 80-luvun alussa, mutta taisivat hävitä siinä hiljalleen, kun tietokoneet valtasivat alaa.

Jäin noista perinteistä miettimään, kun espoolaisen kiekkoilun perinteiden puutteesta on jaksettu mainita aina vähän väliä.
Tottahan on, että meillä Espoossa pääsarjatason kiekkoilun perinteet ovat aivan eriluokkaa kuin mitä on IFK:lla, Ilveksellä, Tapparalla, TPS:llä tai muilla vastaavilla, minkäs sille voi. Eihän ne perinteet tästä mihinkään ilmesty, vaikka siitä kuinka usein huomautettaisiin. En tarkoita, että täällä palstalla on asiasta liiemmin naristu enkä kohdista tätä kenellekään, mutta onhan asiasta mediassakin puhuttu tasaisin väliajoin.

Perinteistä puhutaan monessa yhteydessä.
Puhutaan, että Espoossa ei ole joukkueella omaa pelityyliä muodostunut, koska perinteet puuttuvat.
Toisaalta ei ole liigassa monellakaan joukkueella perinteiden mukaista pelityyliä, korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä, tämä on vain käsitykseni.
IFK:lla kylläkin on hyvin selkeästi ja kunnioitettavasti tämä heidän perinteinen pelityylinsä, mutta tätäkin räiskyvyyttä ollaan kitkemässä pois, ei suinkaan kannttajien puolelta.
Muista joukkueista TPS:llä on ollut Jursinovin ja Jortikan aikana määrätty tyylinsä, tätä aiemmista vuosista en lähde sanomaan sen enempää, mutta luultavasti Turussa pelataan jossain määrin heidän perinteistä peliään.

Sitten Mansen todella perinteiset Ilves ja Tappara. Ensin mainitusta nyt on sanomattakin selvää, että joukkue ei varmasti pelaa perinteiden mukaisesti, mutta onko Ilves sitä edellisinä kausinakaan pelannut? Ymmärtääkseni Ilveksen perinteinen peli on taitoon ja varmasti iloiseen hyökkäämiseen perustuvaa peliä, josta ehkä viime kauden HPK olisi ollut jonkin sortin esimerkki.
Tapparan tämän hetken pelityyliä en kommentoi, siitä on puhuttu ihan tarpeeksi, mutta ei se varmasti samanlaista ole ollut kuin Ranen aikana ja sitä ennen.

Ässät lienee perinteiltään pelityylin puolesta aika IFK:n tyylinen ja siinä käsittääkseni haluttaisiin pysyäkin, HPK:lla taas on ainakin nykyään kova hyökkääminen niin sanotusti tyypillistä, mutta menneistä en osaa lähteä sanomaan. Jokereidenkaan pelityyli ei taida vastata perinteitä tällä hetkellä, vaikkakin erittäin tehokasta se on ja kyllähän heillä menestystä on ollut, muttei nyt ihan kauhean kaukaisilta ajoilta.

Kärpät taitaa kanssa olla jossain määrin myös juurillaan pelillisesti, toisaalta näinhän voidaan sanoa kaikista iloista hyökkäävää peliä esittävistä joukkueista nykyään. Ennenhän hyökkäys oli hieman suuremmassa roolissa kuin nykyään. Kari Jalonenhan asian tiivisti hyvin:"Ennen pyrittiin tekemään enemmän maaleja kuin vastustaja, kun taas nykyään pyritään päästämään vähemmän kuin vastustaja".
Saipasta en mene sanomaan mitään, mutta Jypin kohdalla voisi sanoa, että heitähän on pidetty jo pitempään "kahvajoukkueena", mutta en sano kuinka oikeutetusti tai, että he enää kahvaisivat sen enempää kuin muutkaan. Lahtelaisen kiekkoilun kohdalla en ole koskaan sisäistänyt mikä on heillä se perinteinen pelityyli vai onko sitä.

No nyt pääsen takaisin asiaan eli Kiekko-Espoon ja Bluesin perinteettömyyteen. Onhan Espoossa vähän perinteitä liigakiekosta, mutta niitä yehdään koko ajan. Kiekko-Espoohan kasattiin -84 ja onhan Espoosta tullut pelaajia Helsingin joukkueille, ihan hyviäkin. Nykyään joukkue on kohta parikymppinen ja saanut jossain mielessä jotain aikaankin.
NHL-tasolle on muutama espoolaislähtöinen pelaaja päässyt, nuorissa on tullut menestystä ja edustusjoukkuekin nousi suhteellisen nopeasti liigaan. Sen jälkeen menestys ei ole oikein ottanut tullakseen.

Nythän on kyse siitä, että joukkueella ei perinteiden puutteen takia ole ollut pelityyliä. Mielestäni kuitenkin suuren ja mahtavan Matinkylän hallin aikana Kiekko-Espoo pelasi kuitenkin jossain määrin hyvään luisteluun perustuvaa kiekkoa, jossa ainakin yritettiin kunnolla, vaikka taito ei usein riittänytkään ja joskus jopa taklattiinkin. Olihan meillä yhdessä vaiheessa varsin hyvin liigan fyysiseen peliin kyenneet "Eastonitkin", joskaan Hirvonen ei mikään iso ollut, mutta mies kyllä tsemppasi.

Matinkylässähän oli liigan pienin kaukalo (muistaakseni?) ja yleisö oli lähellä, joten peleissä oli monesti tunnelmaa ja vauhtiakin. Oli se kyllä aina hienoa, kun suuret ja mahtavat IFK tai Jokerit tulivat ihmettelemään latoamme, mutta oli lato kanssa ääriään myöten täynnä.
Bluesin aikana tämä tunnelma ja kova yrittäminen on jäänyt taka-alalle, espoolaisen yleisön vielä hakiessa tietään LänsiAuto-Areenalle. Joukkue on myös monina vuosina esiintynyt hieman haluttomasti ja varsin alakanttiin. Tätä on monesti sitten tahdottu yhdistää espoolaiseen kiekkoiluun ja sen peinteisiin.

Nyt, kun joukkueessa on rahaa ja puitteet ovat hienot, mutta joukkue on hakenut itseään, vähän kuin Jokerit Areenalla, on aina puututtu siihen kuinka espoolaiset perinteet puuttuvat. Toki silläkin on vaikutusta, mutta uskoisin, että Bluesin organisaatiota hoidetaan tällä hetkellä aivan yhtä hyvin kuin perinteikkäämpiäkin seuroja ja joukkue pelaa ihan yhtä vähän periteistä peliään kuin suriin osa muista liigan joukkueista. Kunnia heille ketkä ainakin yrittävät pitää perinteitään.

Lopuksi vielä sanoisin, että perinteissä ei mielestäni ole mitään vikaa, päinvastoin, mutta joukkueiden tämän hetkinen peli ei monestikaan vastaa jotain mitä se on menneissä ollut. Espoossa meillä on perinteet vielä lähinnä edessäpäin, mutta on täälläkin jotain jo saavutettu ja paljon varmasti vielä on tulossa.

 

[#12]

Viestin lähetti fiftyeight
Se syy, miksi alunperin laitoin uuden otsikon, oli tavallaan se että mielestäni turhan paljon juuri nyt on polemiikkia pelitavasta ja peluutuksen toteuttamisesta. Ei enää voida pelata kuten Calle Brewerin aikoihin, valitettavasti. Peli on muuttunut, samoin pelitapa. Ja huonoin muutos on ollut nimenomaan keskiviivan paitsion poistaminen.

Taas ihan samaa mieltä. Tosin mielestäni ensimmäinen askel kohti tällaista mummokiekkoa otettiin kun poistettiin *oikea pitkä* ja ryhdyttiin viheltämään niitä kiekon ylittäessä viivaa oli sitä tavoittelemassa joku tai ei. Tuo oli se ensimmäinen sääntömuutos joka mahdollistutti sen 'muniinpuhaltelun' pelin vielä ollessa käynnissä - siis vaikka sen pari sekuntia kerrallaan, mutta kuitenkin. Väitän että laji muuttui tuosta oleellisesti ja nyt ollaankin sitten vain jatkamassa tuota aloitettua kehitystä samaan suuntaan. Seuraava pelkäämäni 'johdonmukainen kehitysaskel' suviurpoliigassa voisi olla esim. maalivahdin alueen tuplaaminen...

 

[JHag]

Viestin lähetti #12

Seuraava pelkäämäni 'johdonmukainen kehitysaskel' suviurpoliigassa voisi olla esim. maalivahdin alueen tuplaaminen...

Tästähän on jo puhuttu. Pikkuseurat kannattavat, isot eivät.

Mutta kyllä muniinpuhaltelu ja neppailu on myös henkisen puolen asia. Kaikkea ei voida selittää punaviivasäännöillä sun muilla. Kahvaamisen hyväksyminen aiheuttaa vaurioita itse pelille käsittämättömän paljon, ehkä eniten. Jos halutaan takaisin entistä intensiteettiä, voitaisiin homma aloittaa kahvaamisen totaalisella kitkemisellä. Aluksi jäähyjä tulisi aivan saatanasti, mutta jos linja tiukasti pidettäisiin, joutuisi itse kukin joukkue miettimään pelisysteemiään ihan uudestaan.


EDIT: Se, että puhutaanko neppailusta jo liikaakin, on tietenkin jokaisen oma mielipide. Samoin se, onko siitä mitään hyötyä, että asiaa pidetään esillä. Minä aion kuitenkin vastaisuudessakin narista neppailusta, muniinpuhaltelusta ja kahvaamisesta, jos niitä matseissa näen. Sen verran vituttaa tämä aihe, koettakaa kestää. Ehkä vielä joskus tulee toisenlainenkin aika.

 

[fiftyeight]

Viestin lähetti JHag
- - -
Kahvaamisen hyväksyminen aiheuttaa vaurioita itse pelille käsittämättömän paljon, ehkä eniten. Jos halutaan takaisin entistä intensiteettiä, voitaisiin homma aloittaa kahvaamisen totaalisella kitkemisellä. Aluksi jäähyjä tulisi aivan saatanasti, mutta jos linja tiukasti pidettäisiin, joutuisi itse kukin joukkue miettimään pelisysteemiään ihan uudestaan.

Näinhän tuota on hommaa on NHL:ssäkin alettu hoitaa. Ja jopa toimii.

Kahvakiekko oli oman aikansa tuote, ja olisi jo aika päästä siitä eroon. Ongelma meillä vain on se, että meillä ei ole ammattituomareita. Käsittämätön juttu, että kahtakymmentä ammattilaismiljonääriä kaitsee kaukalossa yksi amatöörituomari. Jos meillä olisi n. 10 Jääkiekkoliiton palkkaamaa ammattipäätuomaria, olisi tällaisten sääntömuutosten läpivieminen aivan eri juttu kuin nyt. Kokonaan toinen juttu sitten onkin arvoatuspuoli, eli jos olisi ammattituomarit, niin ehkä koko tuomaroinnin arvostus kasvaisi sille tasolle, mille se kuuluisi.

 

[JHag]

58: Samaa mieltä. Ammattilaisia ollaan jo pelaajapuolella, samoin valmennuksessa ja huollossa. Ainoastaan tuomarointi on meillä amatööripohjalla, kavereilla on päätyönsä muualla. Lisäksi, koska rakastan salaliittoteorioita, olen sitä mieltä, että kahvaamisella on SM-liigan hiljainen hyväksyntä. Sillä tasoitetaan niitä joukkueiden välisiä eroja ja voidaan jeesustella, että meillä on nyt niiiiiiiin tasainen sarja, että kuka vaan voi voittaa kenet vaan.

 

[fiftyeight]

Viestin lähetti JHag
58: Samaa mieltä. Ammattilaisia ollaan jo pelaajapuolella, samoin valmennuksessa ja huollossa. Ainoastaan tuomarointi on meillä amatööripohjalla, kavereilla on päätyönsä muualla. Lisäksi, koska rakastan salaliittoteorioita, olen sitä mieltä, että kahvaamisella on SM-liigan hiljainen hyväksyntä. Sillä tasoitetaan niitä joukkueiden välisiä eroja ja voidaan jeesustella, että meillä on nyt niiiiiiiin tasainen sarja, että kuka vaan voi voittaa kenet vaan.

Lisää salaliittoteorioita, nehän ovat mukavia. Enkä nyt tarkoita sitä että parin vuoden sisällä Juti on saanut maajoukkueen tiedotusvastaavaksi erään mr. S. Aukkosen...

On myös muita liigan sisällä tehtyjä nahkapäätöksiä, jotkin virallisia mutta useimmat kabineteissa keskusteltuja. Näissä hommissa yllättävän aktiivinen on mr B, neljän eri valiokunnan puheenjohtaja Jääkiekkoliitossa (mm. erotuomarivk:n). Mies, jonka kokemus jääkiekossa perustuu Zambonin jälkilumien pois kärräämiseen.

 

[Carlos]

Viestin lähetti Senior
Autoja kutsuttiin nimellä 'munakuppi' ja tuttavallisemmin 'munis' ne olivat muovisia, eri värisiä ja noin 7 cm pitkiä ja niitä tavattiin leikellä keveämmiksi kulun parantamiseksi. Myös nastoja käytettiin kohdassa, josta nepattiin.

Juu, minäkin muistan nämä ajat, eipä ole nykyään enää juuri näkynyt vastaavaa meininkiä hiekkalaatikoilla... Väitän että se olisi vieläkin hauskempaa kuin mikään tietokonepeli, jos tenavat vain tajuaisivat että semmoistakin voi harrastaa.

Minulla muodostui ongelmaksi neppailussa se että en omistanut kovin laajaa "neppis"-arsenaalia, joten tyydyin yleensä käyttämään vain yhtä vakio-autoa, suoraan kaupan hyllystä (siis niitä alkuperäisiä, noin 4cm kokoisia, punaisia tietysti). Äveriäämmillä kavereillani oli sitten oikeen viimosen päälle viriteltyjä versioita, oli multicolour-nastoja ja ties mitä. Homma lähti raiteilta viimeistään siinä vaiheessa kun autojen koko alkoi lähennellä 20 senttiä, ja niissä oli kaikenmaailman virityksiä. Kiista säännöistä kävi kuumana siinä vaiheessa kun ilmestyi näitä kuu-autoja, joilla pystyi ajamaan myös katollaan, jolloin tuli ongelma siitä että tuleeko niille "kellejä" vai ei. Useampikin kivi ja neppis lenteli aina välillä kun tunteet oikein kuumenivat rajun kilpailun tuoksinassa. Joskus homma meni niin pitkälle että joku astui "vahingossa" toisen ylpeydellä kokoaman neppiksen päälle, ja sitten se vasta sota alkoikin. KAIKKI keinot olivat sallittuja.

Oi niitä aikoja... löytyisiköhän meiltä vielä sen verran lapsenmieltä että voitaisiin laittaa pystyyn turnaus? En tiedä saako autoja enää mistään, mutta ehkä jostain laatikon pohjalta voisi löytyäkin? Olisi siinä ohikulkijoilla katsomista kun isot miehet konttaisi hiekkalaatikolla huutaen "kelli!" tai "puolari!" ja ajaisi kaikki 5-vuotiaat sieltä pois nyrkkiä heiluttaen. :-)

 

[matti&teppo]

Yksi tyhmä sääntö lisää

eli maalivahdin taklauskielto.

Nythän jengit vetäisevät linjan siniviivalle jolloin lähes ainoa keino hyökkäävälle porukalle on tempaista pitkä päätyyn ja halukkaat lähtevät kahvattaviksi. Jos kiekko menee maalin taakse niin puolustava porukka tekee kaikkensa jotta oma maalivahti ehtisi siihen kiekkoon ensimmäisenä. Pakit oikeastaan estävät hyökkääjiä pääsemästä kiekkoon ja veskari vetää pleksin kautta purun keskialueelle. Pitkästyttävää.

Maalivahti taklattavaksi jos pelaa kiekkoa stagallaan. Se pitäisi rinnastaa kenttäpelaajaksi välittömästi siinä tilanteessa. Jos se kerran lähtee purkamaan maalin taakse niin varautukoon siihen että tulee pommia ja lujaa. Jos pakista irti päässyt hyökkääjä tööttäisi pari kertaa huolella niin ei menisi veskarit samalla innolla vetelemään niitä purkuja. Saataisiin kiekkoon kunnon maalintausvääntöjä paljon enemmän kuin nyt jossa erottuisivat omanlaisensa jyvät akanoista. Eri pelaajatyypit kunniaan, jotkut kynäävät ja skrinnaavat niin perkeleesti. Toiset taas puskevat itsensä kiekon kanssa väännöstä ulos kaksi vastustajaa niskassaan.

Nykyään jengi luistelee lähinnä vierekkäin käsikynkkää.

Ei kai maalivahtien ole mikään pakko mennä maalien taakse. Jos taas menevät niin miksi helpottaa niiden duunia? Menkööt vasta jos kantti ja kroppa kestää.

 

[E]

Viestin lähetti Carlos

Oi niitä aikoja... löytyisiköhän meiltä vielä sen verran lapsenmieltä että voitaisiin laittaa pystyyn turnaus? En tiedä saako autoja enää mistään, mutta ehkä jostain laatikon pohjalta voisi löytyäkin? Olisi siinä ohikulkijoilla katsomista kun isot miehet konttaisi hiekkalaatikolla huutaen "kelli!" tai "puolari!" ja ajaisi kaikki 5-vuotiaat sieltä pois nyrkkiä heiluttaen. :-)

Ehkä paras idea kautta aikojen täällä =)

En muista tiedä, mutta me leikeltiin autoja aikanaan sen vuoksi, että takaosa piti saada tasaiseksi, jotta tarkkuus olisi parempi ja akselit auki, koska hiekka meni auton sisään ja esti akselin rullaamisen, ei niinkään sen takia, että auto olisi ollut kevyempi.

Ensi kesänä hietsuun...?

 

[Senior]

Re: Yksi tyhmä sääntö lisää

Viestin lähetti matti&teppo

Ei kai maalivahtien ole mikään pakko mennä maalien taakse. Jos taas menevät niin miksi helpottaa niiden duunia? Menkööt vasta jos kantti ja kroppa kestää.

Mielenkiintoinen idea laulajilta. Veskari muuttuu normipelaajaksi haahuillessaan oman tonttinsa ulkopuolella. Nykyisin vielä lähes aina, jos veskariin osutaan, osaavat veskarit käyttää koskematonta asemaansa hyväkseen linkoamalla kaikki irtovarusteet pitkin pelikenttää dramitisoidakseen 'taklausta'.

Myllys ja Pasi Nurminen olisivat mielenkiintoisia veskareita tällaisen sääntöuudistuksen jälkeen. Luultavasti taklaisivat aika hanakasti itsekin, eikä haaste jäisi aina ottamatta vastaan.

 

[SergeiBautin]

Neppiminen

Sehän oli kersana parasta mahdollista ajanvietettä. Jossain ennen 90-lukua toiminta rupesi valitettavasti loppumaan vaikka ollaan frendien kanssa kaksi kertaa humaluspäissään muisteltu näitä episodeja ottamalla hyvät rallit.

Jyväskylässäpäin säännöt olivat hieman löyhempiä, sillä kellista joutui vain takaisin siihen kohtaan mistä neppaus lähti, eikä koko kolmen vuoron alkuun. Parasta oli taktiset kuviot. Aloittaja saattoi lähteä todella pitkällä autolla ja jättää sen poikittain radalle, kääntäen aina "tukkijan" suoraan silloin kun oli oman auton vuoro. Säännöissä oli tosiaan aika paljon tulkinnanvaraa. Esim onko auto selällään vai kyljellään, jotkut eivät voineet jäädä selälleen kun olivat sen muotoisia. Olivatko ne laittomia jne.

Lisäksi kieriminen oli sama kuin kelli, mutta kärrynpyörän sai tehdä, jos auto tippui renkailleen alas.

Jos nyt pitäisi muistella kovimmat mahdolliset autot niin mieleen tulee:

Excaliburgit eli Exalit
Rantakirput
Camaroquet eli Camarot
Bluesharkit
Pantterat

Siinäpä muistaakseni parhaimmat..

 

[trivekku]

Neppailtiin vielä 80-luvun puolivälissäkin, juuri silloin alkoivat tietokoneet yleistymään.

Ei sitä missään Myllypurossa tarvinnut olla, tulihan sitä kerran suutuspäissään painettua kaverin neppiauto puoli metriä hiekkalaatikon sisään kengallä. No, se ollut mikään huippuauto. Vähän siitä renkaat meni mutkalle, taisimpa jotenkin sen korvatakkin. En saanut edes kuonoon, rauhallinen häiskä. Nyt se on toimittaja, fiksu mies.

Nepittiin sellaisilla isoilla muoviautoillakin, Jyväskylän OK-Autolla myytiin muovisia takaveto DX-Corollia, niistä tehtiin rallimallit, ottamalla puskurit pois ja laittamalla nastoja keulaan lisävaloiksi.

Taito ratkaisi, kun lähes kaikilla oli samanlaiset autot.

Yhdellä kaverilla oli Volvo Amazon, se oli ihan ylivoimainen, jollei se kellinyt sillä, aina se voitti.

 

[JHag]

Re: Re: Yksi tyhmä sääntö lisää

Viestin lähetti Senior
Mielenkiintoinen idea laulajilta. Veskari muuttuu normipelaajaksi haahuillessaan oman tonttinsa ulkopuolella.

Tästäkin on keskusteltu pitkään ja hartaasti kabineteissa ja ainoa syy, miksi maalivahdin "koskemattomuus" on vielä voimassa, piilee veskareiden varusteissa. Jotka poikkeavat aika olennaisella tavalla kenttäpelaajien vastaavista.

Ensinnäkin vain kömpelöön luistimilla liikkumiseen kykenevä veskari on naurettavan helppo maali. Siihen osuisi Laiska Lasse Pirjetäkin > loukkaantumisriski olisi aika suuri. Tasapainoa ei ole kovin helppo pitää yllä siinä haarniskassa ja erityisen paljon pelätään veskareiden selälleenlentämisiä, joista voi olla seurauksena ikävät pään kolauttamiset jäähän.

Toisekseen mv:n maila on kuitenkin julmetun kokoinen, samoin kilpikäsi. Niillä on sitten hyvä möyhentää lähitilanteissa innokkaita hyökkääjiä.

Kai tässä on pelätty tulkintavaikeuksia. Jos sallittaisiin veskarin ajaminen ehdollisesti, ts. siten, että hänellä on ollut kohtuullisesti aikaa nähdä pelaajan tulo, kuka perkele vetäisi rajan siihen oikea-aikaisuuteen?

Sääli sinänsä, koska hommassa olisi ideaa. Veskarien peliin osallistumista on yritetty vaikeuttaa -niin ikään vasta ajatuksen asteella- myös niin, että mennessään maalilinjan taakse veskari saisi pelata kiekkoa vain kentälle päin. Tämä estäisi veskarien perinteiset rännikiekot. Rajana olisi siis maaliviiva, jonka jälkeen vasta kiekko saisi koskea reunusta. Jos kiekko on laidassa, pleksissä tai verkossa ennen maaliviivaa, tulee mv:lle jäähy. Ja jos kiekko menee suoraan yli laidan maaliviivan jälkeenkin, niin ikään jäähy. Enpä tiedä, mitä tälle idealle kuuluu, mutta se vähentäisi varmasti veskarien haahuilemista maalin takana. Sinne voisivat mennä vain mailapeliä oikeasti osaavat veskarit ja riski olisi heilläkin joka kerta aika suuri.

 

[Poul]

Re: Re: Re: Yksi tyhmä sääntö lisää

Viestin lähetti JHag
Rajana olisi siis maaliviiva, jonka jälkeen vasta kiekko saisi koskea reunusta. Jos kiekko on laidassa, pleksissä tai verkossa ennen maaliviivaa, tulee mv:lle jäähy.

Miten sitten jos MV yrittää syöttää kenttäpelaajalle mutta pelaaja ei saa syöttöä vastaan jonka seurauksena kiekko osuu reunaan ennen maaliviivaa? Jos tästä ei tule jäähyä (tulkinnanvarainen tilanne) niin silloin MV voi käyttää 'sääntöä' hyväkseen ja heittää toivotaan toivotaan syöttö pelaajalle - jos pelaaja ei saa kiekkoa kiinni niin seuraus on purkukiekko ränniä pitkin.

Toinen kysymys aiheesta: Saako pelaaja blokata maalivahtia jos hän, maalivahti siis, on maalin takana heittämässä purkukiekkoa? Seisomalla 30-40 senttiä maalin vieressä tarkoittaa sitä että maalivahdin on kierrettävä maalia melko kaukaa. Jos puolustaja onnistuu pysäyttämään rännikiekon niin hän voi rauhassa toimittaa sen tyhjään verkkoon. Noin teoriassa, siis.

 

[JHag]

Re: Re: Re: Re: Yksi tyhmä sääntö lisää

Viestin lähetti Poul
Miten sitten jos MV yrittää syöttää kenttäpelaajalle mutta pelaaja ei saa syöttöä vastaan jonka seurauksena kiekko osuu reunaan ennen maaliviivaa? Jos tästä ei tule jäähyä (tulkinnanvarainen tilanne) niin silloin MV voi käyttää 'sääntöä' hyväkseen ja heittää toivotaan toivotaan syöttö pelaajalle - jos pelaaja ei saa kiekkoa kiinni niin seuraus on purkukiekko ränniä pitkin.

Tästä tulisi nimenomaan ja yksiselitteisesti jäähy. Oma vikansa kun yritti syöttää pelaajalle riskialueella. Sen sijaan syöttö suoraan ylöspäin ja vaikka reunukseen suoraan olisi sallittu.

 

[Tinde]

Viestin lähetti Carlos
Oi niitä aikoja... löytyisiköhän meiltä vielä sen verran lapsenmieltä että voitaisiin laittaa pystyyn turnaus? En tiedä saako autoja enää mistään, mutta ehkä jostain laatikon pohjalta voisi löytyäkin? Olisi siinä ohikulkijoilla katsomista kun isot miehet konttaisi hiekkalaatikolla huutaen "kelli!" tai "puolari!" ja ajaisi kaikki 5-vuotiaat sieltä pois nyrkkiä heiluttaen. :-)

Multa löytyy neljä kappaletta ihan uusia! Sain ihan liikelahjaksi joltain firmalta tossa keväällä. Yks per nuppi oli jaossa, mutta sain pummittua neljä. Kröhöm.

Tosin oon käynny mun 5v. tytön kanssa testaamassa niitä, mutta ihan hyvässä kunnossa ne vielä on. Siis ei tullu pahempaa riitaa;) Eiköhän noita sais lainaks, jos äitiki pääsee mukaan sneppaamaan (s:llä siellä meillä Punavuoressa aikoinaan).

Ja sitä lapsenmieltä löytyy kyllä enemmän kun sitä toista....