Kaksitoista pinnaa on kasassa neljän matsin jälkeen Kerholla. Ei paha.
Kausikorttilaisena tänä syksynä kaksi Kerhon harjoituspeliä ja kaksi liigaottelua nähneenä sekä yhden tänään (Pelicans - HPK) radiosta kuunnelleena olen valmis esittämään summittaisen arvion HPK:n nykytilasta.
Tässä se tulee:
Eniten on ilahduttanut Kerhon pakan pysyminen koossa, liike on ollut synkronissa ja erinomaista niin ylös- kuin alaspäin.
Tämä kertoo mielestäni hyvästä valmennuksesta ja sen seurauksena hyvästä työmoraalista.
On myönnettävä, että hiukan pelotti kolmen voitetun matsin jälkeen etukäteen neljäs ottelu Lahdessa, mutta porukka osoitti olevansa tehtävänsä tasalla. Siis vaikka alku nyt oli vaikea ja Pelicans pelasi vanhaa mainettaan paremmin, kerhon taktiikka toimi eikä suuria mokia nähty. Lisäksi Miika Wiikman torjui hyvin. HPK:lla näyttäisi olevan kaksi tasavahvaa - ja hyvää maalivahtia.
Yksilöistä nostaisin esiin latvialaisen Janis Spruktsin, vaikka kauden alussa toisenlaisiakin ääniä torilla kuului. Hassinen liikkuu ihan eri tempolla ja otteella kuin viime kaudella. Nuorista Sailio ja Hietanen ovat olleet yllättävän hyviä. Kummankin liike on ihailtavaa. Kunhan ex-Kärppä Korhonen nousee tasolleen, on puolustus rautaa. Ex-TPS-Schneider on pelannut jo nyt upeasti. Toivottavasti uusi seura ja uudet kujeet pitävät miehen motivaation edelleen korkealla.
Parasta kuitenkin on tasaisuus: tuntuisi siltä, että kaikki kentälliset pystyvät pelaamaan yhtä laadukkaasti offensiivista ja defensiivistä peliä. Tämä ei mielestäni ole tähän astisissa HPK:n joukkueissa toteutunut yhtä komeasti kuin tämän kauden porukassa.
No, ensi lauantaina vastassa on Kärpät, ja sen ottelun jälkeen tiedetään enemmän.
Kausikorttilaisena tänä syksynä kaksi Kerhon harjoituspeliä ja kaksi liigaottelua nähneenä sekä yhden tänään (Pelicans - HPK) radiosta kuunnelleena olen valmis esittämään summittaisen arvion HPK:n nykytilasta.
Tässä se tulee:
Eniten on ilahduttanut Kerhon pakan pysyminen koossa, liike on ollut synkronissa ja erinomaista niin ylös- kuin alaspäin.
Tämä kertoo mielestäni hyvästä valmennuksesta ja sen seurauksena hyvästä työmoraalista.
On myönnettävä, että hiukan pelotti kolmen voitetun matsin jälkeen etukäteen neljäs ottelu Lahdessa, mutta porukka osoitti olevansa tehtävänsä tasalla. Siis vaikka alku nyt oli vaikea ja Pelicans pelasi vanhaa mainettaan paremmin, kerhon taktiikka toimi eikä suuria mokia nähty. Lisäksi Miika Wiikman torjui hyvin. HPK:lla näyttäisi olevan kaksi tasavahvaa - ja hyvää maalivahtia.
Yksilöistä nostaisin esiin latvialaisen Janis Spruktsin, vaikka kauden alussa toisenlaisiakin ääniä torilla kuului. Hassinen liikkuu ihan eri tempolla ja otteella kuin viime kaudella. Nuorista Sailio ja Hietanen ovat olleet yllättävän hyviä. Kummankin liike on ihailtavaa. Kunhan ex-Kärppä Korhonen nousee tasolleen, on puolustus rautaa. Ex-TPS-Schneider on pelannut jo nyt upeasti. Toivottavasti uusi seura ja uudet kujeet pitävät miehen motivaation edelleen korkealla.
Parasta kuitenkin on tasaisuus: tuntuisi siltä, että kaikki kentälliset pystyvät pelaamaan yhtä laadukkaasti offensiivista ja defensiivistä peliä. Tämä ei mielestäni ole tähän astisissa HPK:n joukkueissa toteutunut yhtä komeasti kuin tämän kauden porukassa.
No, ensi lauantaina vastassa on Kärpät, ja sen ottelun jälkeen tiedetään enemmän.