Laitalinkki on asialinjalla.
Olen täysin samaa mieltä. Olen katsonut muutaman harjoitusottelun - täällä Ruotsissa. Vitutti niin lujaa tuominnan taso, että jätin kausikortin lunastamatta. Sama homma Pojistovnia Cupissa, Tsekissä. Vaikka kuinka pitäisi oppia, niin on tosi tylsää katsoa jääkiekko OTTELUA, kun koko ajan on joku jäähyllä. Hommasta ei tule kertakaikkiaan peliä, kun pelaajat kadottavat rytminsä koko ajan.
Seurasin myös NHL:ää jonkin verran viime kaudella. Eniten panin merkille mailojen klapinan, kun pelaajat eivät enää uskalla taklata sääntöjenkään mukaan, vaan valitsevat kaikki kiekon tavoittelun mailalla. Siis sählyä muistuttava peli luistimet jaloissa.
Oppivatko pelaajat? Oppivat. Tuliko pelistä parempi? Njaa, joissakin joukkueissa on paljon taitoa. Kun kaksi sellaista joukkuetta kohtasi NHL:ä, se oli hienoa katseltavaa. Tällaiset pelit eivät ole tosin joka päiväistä herkkua - päinvastoin. Pikemminkin tuli mieleen, että taso on asetettu sellaisia pelaajia silmällä pitäen, joita löytyy vain pieni ryhmä. Kaikki voimamiehet saivat katsoa sivusta ja seurata katseella.
Toimihan se NHL:kin, sanovat. Täytyy kuitenkin muistaa, että järjestelmästä ei saanut - sakon uhalla - puhua paskaa viime kaudella. Toronton valmentaja Pat Quinnhan ilmaisi mielipiteensä aikaisessa vaiheessa ja tuomittiin sakkoihin. NHL:n tuomio kuului: ”The league won’t tolerate its own GMs and coaches dumping on their own game, especially in a year when the game is back after a year off the ice.”
Haiseeko Neuvostoliitolta?
Muistatteko miten kausi lähti käyntiin?
New York Times kirjoitti, että kaikki rakastavat uusia sääntöjä ja yleisö virtasi otteluihin. Kokonaisuudessa yleisöä tuli alussa 4,6% enemmän. Pakkopeli kasvoi myös, varsinkin alussa, jolloin sitä oli peräti 30% enemmän. Itse olin huulet pyöreinä, kun panin merkille, että huolimatta 0-toleranssista, jäähyt jaettiin lähes kristillisesti tasan. Veikkaan, että tämä oli tuomareiden hiljainen sopimus keskenenään - tuominnan taso ei saa yksin ratkaista otteluja. Siis käytännössä jäähyt suunnilleen tasan.
Vain seitsemällä 30:stä joukkueesta oli vähemmän katsojia, kuin edellisellä kaudella, ennen työsulkua.
Oikeastaan vain yksi lukema laski; tappeluiden määrä. 196:sta 109:n.
Muistatteko mitä puhuttiin?
Kuten jo ylempänä kirjoitin, Pat Quinn sanoi: "Tämä ei ole jääkiekkoa".
Minnesota Wilds valmentaja Jacques Lamaire sanoi: "Ei tule syötyä popcorina, koska ei uskalla jättää televisiota. Koko ajan tapahtuu.
Jaromir Jagr tykkäsi myös:
"Paljon enemmän luistelua, ylös alas ja pakkopeliä".
Peter Forsberg ei ollut yhtä positiivinen: "Pakkopeli on hauskaa pelaajalle, mutta pakkopelin varjopuoli on peli vajaalla miehistöllä".
Yhdessä pelissä Forsberg istui vaihtopenkillä 14 ensimmäistä minuuttia kolmannessa erässä, syy: Flyers pelasi vajaalla miehistöllä, eikä Forsbergiä peluuteta yleensä silloin.
Yleisö oli alussa haltioissaan, mutta kääntyi pian laskuun hyvän alun jälkeen. Vain 8 000 ihmistä kävi joissakin Buffalon matseissa ja Islandersin areena oli yleensä puolillaan.
John Madden, New Jersey Devils: "Pelaajia ei saa enää häiritä keskivyöhykkeellä. Puolustaessasi siellä, sinulta on nyt otettu pois ominaisuus, jonka olet saanut perinnöksi. Sairasta".
Oma mielipiteeni tästä on se, että 0-toleranssi on ihan ookoo. Ei pelaajaa saa kaataa, eikä kampittaa luvattomin keinoin. Mutta kun tuomarilta puuttuu työkalut tämän toteamiseen. Jos esim. puolustava pelaaja kietoo mailansa edellä luistelevan pelaajan eteen, kiekkoa tavoitellessaan ja edellä luisteleva kaatuu, tuomarin täytyy silloin tuomita kaksiminuuttinen. Tämä riippumatta siitä, kaatuiko pelaaja vastustajan mailaan, vai kompuroiko hän itse. Nolla toleranssi on nollatoleranssi, eikä rajoja saa sääntöjen mukaan silloin venytellä. Tuomarin asia ei ole tehdä pika-analyysia; kaatuiko pelaaja mailaan vai ei, vaan hänen asiansa on rangaista siitä, että vastustajan maila oli paikassa, jonka takia pelaaja saattoi kaatua. Kaatumisen syy ei ole tässä ratkaiseva, vaan tapahtumaketju.
Vertaa tätä esim. korkeaan mailaan.
Korkeasta mailasta saa jäähyn, vaikka maila nousisi täysin vahingossa. Vähän niin kuin saisi sakot, jos autostasi puhkeaa rengas.
Tärkeintä on kuitenkin jääkiekko - PELINÄ. Ottelusta ei voi tulla koskaan hyvää, jos siinä on liikaa jäähyjä. Eikä sitä voi paikkailla, antamalla myös vastustajalle jäähyjä. Vain kunnon viisikkopeli viisikkoa vastaan nostaa pelin tasoa.
Ennen kuin joku sanoo: "Juu juu, mutta onko se kahvakiekko sitten parempaa?"
- Sanon jo etukäteen; en ole vaatimassa paluuta entiseen. En pitänyt itsekään roikkuvista pelaajista ja on inhottava katsella hidasta jääkiekkoilijaa, joka ei osaa muuta kuin huidella mailallaan, mutta joku ehdoton nollatoleranssi on vain tuote, pöydältä. Sillä ei ole välttämättä mitään tekemistä oikean jääkiekkoelämän kanssa. Pikemminkin tuntuu siltä, että nykyinen taso kehiteltiin hiekkalaatikkotasolla, NHL:n ja NHLPA:n neuvotteluissa sillä aikaa, kun pääkysymystä, elikkä palkkakattoa kierreltiin korvat luimussa.
Yksi positiivinen asia tässä on joka tapauksessa; kovempi tuominta suosii eurooppalaisia jääkiekkoilijoita. Kansainvälistä jääkiekkoa pelataan yhtäkkiä tavalla, jossa mekin pärjäämme:-)