Ymmärtääkö valmennusjohto oikeasti, että kun joukkueen valmistautuminen on heikkoa ja se näkyy mm. siinä, että "heikompia" vastustajia vastaan pelataan huonosti, niin silloin on valmennuksella nimenomaan peiliinkatsomisen paikka. Valmentajien vastuulla on pelaajien psyykkaaminen oikeaan mielentilaan jokaiseen peliin.
Syytä on turha vyörryttää pelaajien niskaan. Vaikka ammattilaisia ovatkin, niin ihmisiä hekin ovat ja jostain se motivaatiovaje syntyy, joka näkyy peliotteissa. Motivaatiovajeen täyttäminen on psyykkaamisesta kiinni ja siinä valmentajat ovat pääroolissa. Isossa ryhmässä on oltava johtajansa, jo(t)ka pitää paketin kasassa.
Pidemmällä tähtäimellä toki se motivaatio-ongelmankin syykin olisi selvitettävä (ja korjattava), ja kukapa siitä sitten on vastuussa? Aivan, valmentajat.
Potentiaaliahan tällä joukkueella olisi murskata heikommat vastustajat mennen tullen, kun kovia joukkueita vastaan nähdyt otteet ovat useimmiten erinomaisella tasolla ja kaikesta huokuu, että asenne on viimeiseen asti tapissaan, kun taistellaan huippujoukkueita vastaan. Miksi tällainen henkinen asia jätetään puolitiehen ja tehdään heikommista vastustajista meille liian vaikeita?
Ongelmahan saattaa olla tiedostettu, mutta julkisuuteen annetaan haastatteluissa eri kuva, syystä X. Joku kutsuisi tätä poliittiseksi totuuden muunteluksi, mutta kenen pussiin sillä pelataan?
