Oli hienoin aamu miesmuistiin.
Eilinen viihde jäi onneksi 7 tuopilliseen koko illan osalta, puoliltaöin jo täysissä voimissa kotiin ja aamulla heräsin jostain syystä pirteänä jo puoli kuudelta. Söin aamiaisen, luin Hesarin, pelasin matsin änäriä ja lähdin jäälle niin että olin jo aamukahdeksalta kaukalossa. Ai saatana, tyhjä pakkasaamun kaukalo täydessä valaistuksessa, fiilis luistella siellä ja lätkiä kiekkoa oli taas aivan maaginen.
Välissä meni hetki ns. isolla jäällä kun kenttähessu jäädytti traktorillaan kaukalon, sen jälkeen takaisin vastaviimeisteltyyn ja peilinä hohkavaan askiin. Hijlalleen valaistus sammui ja aamu lähti kirkastumaan päivänvaloon, tunti ja kolmevarttia tuli siellä nautittua täysin yksin ja veivattua ja neppailtua niin perkeleesti. Ei voinut kun ihmetellä missä kaikki muut ovat, kelin puolesta täydellinen lauantain aamu ja jäälle ei siihen kymmeneen mennessä tullut ketään muita. Eikä haittaa, en sinne ketään muita kaipaakaan viemään tilaa ellei tule kaveriseurassa sitten mentyä.
Huomenna sama setti, viimeistään kasilta kaukaloon, puoli kymmeneksi kotiin katsomaan nuorten MM-kiekkoa eli aamua odotellessa.
Aivan korvaamattoman hieno harrastus talviaamuihin, ranteet lukkoon ja reidet hapoille!
