Puhumattakaan itselle oikean jäykkyisestä mailasta. Esimerkiksi tällaisen kaltaiseni luuviulunhan ei kannata välttämättä ihan sitä kaikkein jäykintä mailaa sieltä kaupasta ostaa.
Lämärissä oikein onnistumisessa on tosiaan kyse suurimmaksi osaksi oikeasta tekniikasta. Kun sen kerran opit, osaat vähitellen hyvällä mailalla laukoa sen aina. Voima toki parantaa laukauksen nopeutta, mutta ei tarvitse olla mikään punttisika saadakseen aikaan näyttävän näköisiä lyöntilaukauksia. Itselläni oppiminen tapahtui aikanaan aivan yhtäkkisesti ulkojäillä lämimällä.
Muistelen, että muutama vuosi sitten lyöntilaukaukset lähtivät kuin unelma Jofan puumailaversiolla, mutta maila katkesi ja vaihdoin CCM:n kautta Montrealiin regulariin, joka oli hinnaltaan parinkymmenen euron luokkaa. CCM oli näiden välimuoto, mutta tällä Montrealilla lämärit tahtovat lähteä hyvin köykäisesti. Kovin halpaa mailaa en voi ulkojääharrastajille ainakaan tämän perusteella suositella.
Täksi talveksi tavoitteenani on hankkia jälleen kunnon maila, jolla lätty lähtisi entiseen malliin. En ole kertaakaan testannut itselleni parasta mahdollista jäykkyyttä, mutta nyt sekin on suunnitelmissa. Ruumiinrakenteeltani olen hoikka (painoindeksi huitelee välillä 20-21), joten erityisen jäykät mailat ovat minullekin myrkkyä. Satanen alkaa olla sitä luokkaa, että kepin hintaraja tulee vastaan, mutta sitä alle oleva hyvä maila käy.
En ole vielä niin vakuuttavaa palopuhetta komposiittimailojen puolesta kuullut, että luopuisin puisisista vastaavista. Hinnatkin ovat yleensä astetta aatelisimpia.
