Tavallaan tuohon ajatukseen on helppo sortua, kun sellaisen tilanteen äärellä oltiin juuri ennen koronavirusta. Tosin olosuhteet ja joukkueen tilanne on monelta tavoin erilainen, joten itse en ole pitänyt sen uusimista todennäköisimpänä vaihtoehtona. Pikemminkin pronssillta putoaminen on ollut todennäköisempää, mutta tällaista mahalaskua en uskonut näkeväni ainakaan vielä.Mestaruuden tai edes finaalipaikan asettaminen tavoitteeksi ennen kisoja on alkanut kuulostaa ylimielisyydeltä ja epärealistisessa haavemaailmassa elämiseltä.
Jääkiekkoliitolle on tietysti hyödyllistä, että kuva maailmanmestaruudesta taistelevista Naisleijonista pysyy yllä. Ja kun suuren yleisön tietämys ja yleinen kiinnostus naisten jääkiekkoa kohtaan on ohutta, niin vahingollisetkin mielikuvat saattavat saada liian ison aseman.
Pahinta on tietysti, jos maajoukkueen pelaajien ja valmentajien keskelläkin aletaan uskoa niihin mielikuviin. En kuitenkaan väitä, että näin olisi maajoukkueen sisällä. Tottakai jokainen urheilija tavoittelee aina kirkkainta palkintoa ja tähtää siihen omalla tekemisellään. Jonain pöljänä päivänä kaikki voi mennäkin niin putkeen, että kirkkain palkinto tulee todennäköisyyksien vastaisesti. Haluaisin ainakin uskoa, että maajoukkueen sisällä tiedetään melko realistisesti, missä Suomi menee maailman muuhun tasoon verrattuna. Tosin tämän turnauksen näytöt kaikkine pelillisine ja ulkourheilullisine kiemuroineen kyllä nakertavat sitä uskoa jonkin verran.