Näin sen näin: Ilves-HPK 22.3.

[Jip Pii]

Hieman sekavin tuntein suuntasin askeleet perjantaina Hakametsään. Pientä toiveikkuutakin oli vielä mielessä tyyliin "jos se siitä sittenkin jotenkin ihmeellisesti aukeaisi". Vaan kotimatkalla ajatukset olivatkin sitten jo ihan kirkkaat. Tämän iltaisen kaltaisella esityksellä ei kannata pyöriä parempien jaloissa. Yhtä hyvinhän sitä voi vaikka heitellä palloa rannalla.

Jostakin kumman syystä sitä odotti, että Ilves olisi heti alusta iskenyt täydellä raivolla päälle ja todellakin lähtenyt toteuttamaan niitä lehdissä ja paikallisradioissa hokemiaan aikeita pistää Jamppa Huikea Kerhon maalilla koville. Naurettava ja lapsellinen odotus. Mistä sellainenkin tuli mieleen.

Pelin alku oli Ilvekselle katastrofaalinen. Oman pään aloitustappion jälkeen oli ensimmäinen lerppukiekko voittavan maalivahdin takana jo alta minuutin. Tilanteessa Ilves-hyökkääjät tekivät Sulun tehtävän helpoksi, sillä kukaan ei vaivautunut "hyökkäämään" kiekon perään siniviivalle, vaan koko konkkaronkka jäi hippasille aloitusympyrään. Se siitä räväkästä alusta. Nyt olikin kotijoukkueen jo aika siirtyä puristamaan paniikissa mailaa, ettei Kerho sentään enää toista pääsisi tekemään.

Nopean avausmaali ei tuonut pelin luonteeseen minkäänlaista "lisäarvoa". Kiihkeästä playoff-kamppailusta ei ollut tietoakaan. Sähinä puuttui kokonaan. Ilves oli saamaton ja Kerhokin aika kesy. Kesyilläkin hyökkäyksillä pystyy näemmä kuitenkin maalintekoon, kun vain riittävästi tahtoo ja vastustaja vielä avittaa. Kerhon toinen maali oli esimerkki tilanteesta, josta kukaan ei kiekon ylittäessä siniviivan kuvitellut maalia syntyvän. Mutta niin vain kerholaiset pelasivat suoraviivaisesti kohti maalia ja yksi muisti vielä maalilla pitäälavan jäässä. Tuloksena 2-0 ja Kucharcikin nimi huomenna lehteen.

Sitten otettiin ja annettiin parit jäähyt. Kalle Mattila päästettiin ensimmäisen kerran irti kymmenen minuutin kohdalla, ja koska mies ei vielä tiennyt saavansa nimensä lehteen myös maalintekijänä (ja kuinka hän sen olisi voinut arvatakaan; vrt.tilastot), hän otti todella älyttömän jäähyn kolhimalla vaihtoon meneessään kerholaista korkealla mailalla. Fiksu teko oman joukkueen ollessa koomassa ja 2-0 tappiolla. Tämän ensimmäisen ylivoimansa Kerho pystyikin hyödyntämään, kun koko Ilves-ketju hölmöili siniviivan alla laidan vieressä ja unohti Sicakin ihan yksin maalinkulmalle. Ihmetellä täytyy vain kahta asiaa: Miten ihmeessä kaksi kerholaista pystyi kaivamaan sen kiekon neljältä ilvesläiseltä, ja miksi se voittava maalivahti ei voinut ottaa kiinni edes tätä? Sicak ei ihmetellyt, vaan muutti taululla lukemat 3-munaan.

Sitten puuttuivat pelin kulkuun tuomarit. HPK oli ollut ainakin tuloksellisesti selvästi niskan päällä ja silti tuomarit päättivät auttaa sitä antamalla Kankaanperälle jäähyn. Nyt kotijoukkue joutui todelliseen pulaan. Horjuvan yv-pelin kruunuksi Tukio tarjosikin omalla veltolla viivapelillään kerhohyökkääjälle väylän puhtaaseen läpiajoon, eikä voittavan maalivahdin alkeellisen tiikeriloikankaan olisi pitänyt pahemmin maalintekoa estää, mutta jostakin syystä Kerhon mies suostui ampumaan vain tyhjänä ammottaneen maalin tolppaan. Tuomari Kruus meni tästä niin sekaisin, että luuli kuuleensa itseään pyydetyn puhelimeen ja vihelsi pelin poikki. Pian hän kuitenkin tuli ulos toimitsijoiden boksista käsiään levitellen, eli puhelu ei sittenkään ollut hänelle.

Erätauolle lähdettiin jo kesälomafiiliksissä. Päällimäisenä oli tietysti kova pettymys kotijoukkueen munattomuuteen sekä pienen pieni masennus, kun tajusi juuri nähneensä Ilves-maalilla ensi kauden ykkösmaalivahdin. Kerho oli selvästi parempi joukkue. Se ei esittänyt mitään häikäisevää, mutta se luisteli ja loi tilanteita ihan eri tavalla, käyttäisinkö sanaa vaivattomammin. Siinä missä ilvesläiset olivat niin ekassa erässä kuin sitten koko pelissäkin kiinnostuneita lähinnä kulmissa olevista laitamainoksista, kerholaiset pyrkivät suoraan maalia kohti, ja vauhdilla. Ylivoimaisesti suurin pettymys oli kuitenkin se, että Jamppa Huikea pääsi ihan liian helpolla.

Erätauolla hauskuutimme toisiamme kuvittelemalla tilanteen Ilveksen kopista: Selin huutaa isolla äänellä, että "kenellä on nyt se Spiesin esite" ja jostain nurkasta kuuluu, että "mennään mieluummin Tjäreborgilla" ja "mää ainakin haluan Algarveen enkä mihinkään Las Palmasiin".

Toisen erän alussa näytti hetken siltä kuin kopissa olisi sittenkin puhuttu muita kuin edellä kuviteltuja juttuja. Sähäkkyys oli kuitenkin sittenkin enemmän näennäistä kuin todellista. Kerho istui pelin ohjaksissa eikä Ilves saanut pelin hallintaa itselleen. Kauniin maalin, yhden kauden komeimmista Ilves kyllä teki. Tilannetta edelsi (videolta nähtynä) selvä metrin paitsio (lähde: hidastetut kelaukset käytävä-tv:ssä) mutta siitä eteen päin kiekko kulki mallikkaasti ja Mattila sai tehdä liigauransa ehkä ainoan maalin. Kyynikko tietenkin voi kysyä, että kenet Hirvonen näki heittäessään viimeistä syöttöä selän taakse, mutta maali mikä maali.

Pelin suuntaa sekään ei vaan jaksanut kääntää. Kuittaus oli tulla jo seuraavassa vaihdossa. Kuitenkin vasta viiden minuutin päästä Ilves "paikkasi" sen, mikä avauserässä ei ollut onnistunut. Todella huolimattoman, siis käsittämättömän huolimattoman oman pään syöttelyn seurauksena luovutettiin kiekko Savijoelle,joka sai vapauttaa Nedved läpiajoon alivoimalla ja nyt oli voittavalla maalivahdilla yllättävä aukko jalkojen välissä; swiuh vaan, 1-4 taululle ja peli oli loppusummeria vaille ohi.

Viimeisen 18 minuutin erätauon jälkeen todettiin lakonisesti, että seuraava kaljatauko onkin sitten vähän pidempi, peräti 6 kuukautta. Niin paljon oli luottoa kotijoukkueeseen. Eikä suotta. Ilveksellä oli jo pelihuumori kateissa ja omassa päässä avoimet ovet. Valkopaitaista ritaria tunki vauhdilla vähän joka suunnasta. Viimeinen erä menikin läpihuutojuttuna Kerholle, kruununa Vujtekin todella nöyryyttävä 1-6 maali. Kyllä maalinteko on helppoa, kun sen osaa.

Yhteenvetona voitaneen todeta, että Kerho ja heidän huikea Jamppansa pääsi luvattoman helpolla. Kuten Sulkukin (?) Tulosruudussa totesi, illan helppous tuli yllätyksenä heillekin. Ilveksestä ei ollut kunnon vastusta. Oli kuin olisi katsonut ottelua amatöörit vastaan ammattilaiset. Pelin päätyttyä suurin kysymys oli, koska se PELI alkaa. Alkulämmittelyn oloisen parituntisen voittivat ritaripaidat 1-6.

Ilveksellä petti kaikki. Puolustus oli karmeasti kuutamolla, hyökkäyksestä puuttuivat vain vauhti, rohkeus ja taito. Kaikenlisäksi voittava maalivahti, jonka tosifanit uskoivat ja lupasivat olevan kevään ratkaisupeleissä huippukunnossa, ei pystynyt yhtään auttamaan joukkuettaan voittamaan. Olisko asia sittenkin vaan niin, että kisun masu tuli jo täyteen, kun pitkä paineenalainen kamppailu pääsystä pudotuskierroksille ratkesi kisujen eduksi. Tätä menoa pudotaan jos nyt ei korkealta niin kumminkin kovaa. Jo huomenna. Maailmanluokan ihme on kyseessä, jos Ilveksellä on kautta jäljellä yhtä ottelua enemmän.

 

[Ghost]

Kyllä taas nähtiin missä on joukkueiden ero: maalipaikkoihin pääsemisessä ja niiden hyödyntämisessä. Kahden ensimmäisen erän laukaukset taisivat molemmat mennä yhden erolla Kerholle, mutta silti tilanne näiden erien jälkeen oli 1-4. Tosin Racerillakaan ei ollut paras päivä.

Kärjistäen ajatellen ottelun voisi sanoa olleen ohi ajassa 0.46 kun kiekko oli ensimmäistä kertaa Ilves-maalissa. Itse en nähnyt paikaltani millainen maski tilanteessa oli, mutta kovin heppoinen veto ainakin oli. Tämän jälkeen Kerho rokotti vielä kahdesti. Toista maalia en tässä vaiheessa päivää edes muista. Ilmeisesti muistikapasiteetti riittää vain viiteen vierasmaaliin. Kolmas jokatapauksessa oli järkyttävä merkkausvirhe. Kuinka on mahdollista, että yhden miehen alivoimalla viivamies jää noin vapaaksi? Neljä miestä painimassa kulmassa. Ei hyvä.

Toisessa erässä Mika Nieminen näytti mihin on tällä kaudella parhaimmillaan pystynyt. Hieno kiekon ylöstuonti ja syöttö Ville Hirvoselle, joka jatkoi avopaikasta vielä Kalle Mattilalle, joka ohitti Puurulan. Toistaiseksi ainoa Ilveksen Puurulan taakse tekemä maali.

Kuinka ollakaan Ilves saa otteen tämän jälkeen, mutta jotenkin taas onnistutaan tyrimään. Alivoimamaali. Kaikesta huomasi muuten, että Kerho tietää miten Racinea vastaan pitää läpiajoissa pelata. Racer kun menee kyljelleen metrin päässä maaliviivassa ja on avuton kuin hylje keskellä moottoritietä. Toimii silloin kun vastustaja ei tiedä mitä Bruce tekee ja temppu yllättää. Jos taas vastustaja tietää on tulos helppo veskarin kierto ja kiekko jäitä pitkin börsään.

Kun Kerho sitten vielä iski maalin kolmannen erän alkuun alkoi Hakametsäkin vähitellen tyhjetä.

Racer kävi kolmannessa erässä kuumana. Osittain varmasti turhautumista huonoon peliin, mutta eipä ollut tuomarikaan ajan tasalla. Racine sai kiekon maskiinsa ja kopsahdus kuului E-katsomoon asti. Peliä ei kuitenkaan pistetty poikki, kuten olisi pitänyt. Tosin koomista on se, että Ilves hyötyi tilanteesta enemmän kun peliä ei pistetty poikki. Kiekko nimittäin ei jäänyt omalle alueelle, kun taas aloituksessa ilmeisesti olisi jäänyt. Racinen kympin jälkeen yksi Brucen purkukiekkokin osui tuomariin, jolle Racer kävi kuumana. Vahinko vai ei? Siinäpä kysymys, johon vastauksen taitaa tietää vain Bruce Racine.

 

[Saarinen]

Onneksi Ilves pitää sentään perinteistään kiinni. Eli siis häviää edelleen legendaarisemmin kuin muut voittavat. Kauden huipennus käsillä ja äijät pelaavat kuin peliä vasta opettelevat F-juniorit. Parhaat joukkueet eivät varmasti tule tekemään koko play-offin aikana yhtä paljon kardinaalimunauksia kuin mitä Ilves teki eilisen ottelun aikana.

Pelkoni Racinesta on osoittautunut oikeaksi. Ei kukaan maalivahti pelaa vahingossa 2 kuukautta katastrofimaisen huonosti. Ei todellakaan huvittaisi nähdä miestä ensi vuoden joukkueessa. Eniten tässä ottaa päähän se, että mielestäni erään Ilveksen kaikkien aikojen lupaavimman maalivahdin eli Juha Pitkämäken kehitys pysäytetään, kun miestä ei peluuteta ollenkaan. Racine sai kauden aika tuhria vaikka 5 peliä putkeen eikä Pitkämäkeä silti viitsitty kokeilla maalin suulla. Mahtaa miestä turhauttaa. Pitkämäen itsensä kannalta voi vain toivoa, että hän älyää lähteä kauden jälkeen hakemaan peliaikaa jostain muualta. Suurin häviäjä on Ilves, mutta tällä maalivahtipeluutuksella ei Pitkämäen ole mitään järkeä uhrata itsensä vaihtoluukun avaajaksi. Kukaanhan ei voi vielä tietää varmasti minkälainen maalivahti Pitkämäestä kehittyy. Sen vähän mitä hänen otteitaan olen nähnyt on kuitenkin vakuuttanut ainakin minut. Pitkämäki on juuri sellainen rauhallinen, peittävä maalivahti, jollaista olen aina Ilves-maalille halunnutkin. Pitkämäki on nyt kaksi vuotta pelannut vähintäänkin samalla tasolla kuin ykkösmolari, muttei silti ole saanut yhtään kunnon tilaisuutta näyttää osaamistaan. Onkohan Pitkämäellä yhtään kahta peräkkäistä ottelua tilillään?
Ilves ei ole edes halunnut katsoa olisiko Pitkämäestä tulevaisuuden luottomaalivahdiksi.

Mitä tekee Matt Smith pelaavassa kokoonpanossa? Kanukki on pelaamassa itseään muiden Ilveksen ulkomaalaislegendojen kuten esim. Viktor Glusenkovin ja Igor Vjazmikin joukkoon. Smith oli jo viime kaudella heikko, mutta tällä kaudella mies on ollut vielä pari pykälää surkeampi. Koistinen heitettiin huonojen pelien jälkeen pysyvästi villaan, joten miksi ihmeessä Smith kuuluu Selinin luottomiehiin ottelusta toiseen?

Sitten tilitykseni viimeiseen kohtaan eli David Nemirovskyyn. Kiitän Nemirovskya niistä huikeista hetkistä, joita hän on tulonsa jälkeen Ilves-faneille tarjonnut. Hyökkäyspäässä Ilveksellä ei ehkä koskaan ole ollut yhtä loistavaa ulkomaalaisvahvistusta. Nemirovsky on taitavampi ja monipuolisempi hyökkääjä kuin esim. Tenkrat ja Burakowsky, jotka olivat puhtaita maalintekijöitä. Nemirovsky pystyy maalinteon lisäksi luomaan itse tekopaikkansa ja tarjoamaan niitä myös ketjukavereilleen.
MUTTA: Miehen asenne JOUKKUEPELISSÄ on ollut alusta saakka välinpitämätön. Minulle tuli heti ensimmäisten ottelujen jälkeen sellainen kuva miehen otteista, että hän on pienellä projektilla Tampereella ja tarkoituksena on vain kerätä komeat pörssipisteet. Joukkueen menestys ei tunnu Davidia juurikaan kiinnostavan. Puolustusasenne on täysi nolla. Nemirovskyn palkkapyyntö on todennäköisesti aikamoinen ja vaikka mies aivan maaginen hyökkäyspäässä onkin niin ei hän palkkansa arvoinen tulisi ensi kaudella olemaan. Ei muuta kuin kiitos ja Bye, Bye.

Eiköhän tämä riitä tällä erää. Lisää luvassa kauden päätyttyä. Usko ei nimittäin vielä ole täysin kadonnut. Ei Ilves varmastikaan pysty kolmea kertaa HPK:ta kaatamaan, mutta ei kausi välttämättä vielä tänään pääty. Ilves pelaa usein juuri päinvastoin kuin etukäteen voisi luulla. Tänään saattaisi siis olla sen positiivisen yllätyksen vuoro.

 

[Bone]

Olipa ottelu. Alku piti ottaa tarkasti ja painostaa. 46 sekunnin jälkeen kiekko oli jo omissa ja peli oli lähes käytännössä pelattu. Ilveksen tunnetaso on tällä hetkellä sellaisella tasolla, että ensimmäinen maali pitäisi tehdä ennen vastustajaa. Silloin tulee pään sisään tunne, että sinne vastustajan kassarin taakse saa maaleja.
Nyt Kerho löi kolme maalia täydellisistä Ilveksen virheistä.
Ekassa maalissa sai Sulku ampua rauhassa. Toisessa maalissa puolustajat peruuttivat ja katselivat kun hyökkääjät vyöryttävät hyökkäystään. Todellisesti ei puolustettu.
Kolmannessa maalissa neljä (4) Ilveksen alivoimapelaajaa painivat kahden (2) Kerhon pelaajan kanssa laidassa. Sicak pääsi rauhassa nousemaan ja ampumaan kiekon sisään. Ottelu oli ratkaistu viimeistään silloin.

Ilves löi päätänsä koko pelin ajan HPK:n puolustusrintamaan. Kerho puolusti erittäin hyvin viidellä miehellä koko ajan eikä Ilves päässyt vetopaikkoihin.
Miettisen ketju oli yössä, Viitakoskikaan ei päässyt hänelle tyypillisiin nousuihin samalla tavalla kuin runkosarjassa. Nemirovsky oli todella näkymätön ja en minäkään häntä isolla palkalla pitäisi Ilveksessä enää. Mihin miehet tehot nyt häipyivät? Taitava kanukki on, siitä ei pääse mihinkään. Vai oliko HPK niin dominoiva, että Nemikään ei onnistunut missään. Snellman sai puhtaat paperit, eikä se paljon parjattu Mattilakaan mikään huono ollut päästessään jäälle.

Racine ei mikään erikoinen ollut maalinsa suulla. Mulla on vähän sellainen tunne, että Pitkämäki voisi päästä tänään jäälle. Se vois olla ihan hyväkin vaihtoehto.
Saarisen huolet lienevät ehkä ohi. Pitkämäki siirtynee vuokralle toiseen seuraan ja saa peliaikaa siellä enemmän kuin Tampereella. Vuoden jälkeen takas Ilvekseen ykköseksi. Toivottavasti skenaario menisi näin.

Noh, katsotaan mielenkiinnolla tänään peliä töllöä ja toivotaan parasta.

 

[Saarinen]

HN: En minä toki niin sokea ole, että laittaisin Racinen piikkiin yhtäkään pudotuspelien tappioista. Olisi ollut aivan sama kuka siellä maalin suulla olisi seisonut eivätkä 3-0 otteluvoitot olisi mihinkään muuttuneet. Racine oli kuitenkin suunnilleen yhtä heikko kuin kenttäpelaajatkin. Hyvä maalivahti olisi paikannut edes osan kenttäpelaajien virheistä. Racinen arvosteluni ei edes johdu pääosin play-offeista. Hyvästä runkosarjan lopusta huolimatta mies vain ei onnistunut vakuuttamaan minua. Koko kautta silmällä pitäen Racine ei missään nimessä pelannut paremmin kuin Pietilä. Toskalan jälkeen Ilveksessä ei kieltämättä ole ollut yhtään todellista huippumaalivahtia. Valitettavasti vain myöskään Racine ei ole sellainen.