Myrkky – vessahuumoria parhaimmillaan

[JustinCase]

Huomasin tuossa, että Lucky Lukesta oli avattu ketju, joten itselleni tuli muistoja mieleen ja samalla näin sieluni silmin pitkästä aikaa edessäni omia teinivuosiani rikastuttaneen sarjakuvalehti Myrkyn.

Myrkky ei välttämättä ole aina noussut Suuren Kansan tietoisuuteen, mutta on kuitenkin tavallaan luonut oman genren roisilla alapäähuumorillaan ja siveettömyydellään. Toisia se vihastuttaa ja toisia se ihastuttaa.

Itse "löysin" kyseisen loistokkaan sarjakuvalehden joskus teinivuosieni kynnyksellä ja sen jälkeen sitä tuli luettua ahkerasti aina irtonumeroja ostellen. Vieläkin kaveriporukassa joskus muistellaan mm. Palle Runqvistin, Myyntimies Mynttisen, Kokonaisen ja Puolikkaan, Adolf-koiran sekä Rhesus Minuksen tempauksia.

Lehtiä löytyy itseltäni hyllystä muutama kymmenen ja siellä ne tulevat arvokkaasti vanhenemaan vielä pitkään. Tuskin tulen koskaan niistä luopumaan. Aika on vaan ajanut jotenkin ohi ja nykyään jos lehtiä joskus kerran vuodessa katselen, niin sitä vaan ihmettelee, että on sitä nuorempana ollut hauskaa lukea vieno hymy naamassa lehtiä läpi.

Mitä teille Myrkky-lehti tuo mieleen? Perverssiä toimintaa, joka on täydellisen sopimatonta lasten silmille? Loistokasta huumoria tosimiehen makuun? Turhaa paperintuhlausta? Itse kuulisin mielelläni ajatuksia Myrkyn tiimoilta ja sitä, että mihin suuntaan lehti on nykyään muuttunut vai onko ollenkaan. Itse en ole lehteä lukenut varmaan 6 vuoteen. Ah, niitä aikoja...

 

[Sistis]

Itse muistan kyseisestä lehdestä ikuisesti erään Aku Ankka -parodian. Kyseisessä sarjakuvassa Aku ja pojat kävivät melko järeää lumisotaa. Jossain vaiheessa Tupu, Hupu ja Lupu linnoittautuivat lumilinnaansa ja ottivat jotain todella tehokasta sisältäneen laatikon esiin. Laatikon kannessa luki: "Pikku ankoille Saddam-sedältä".

Se oli hauska ja vieläkin ajankohtainen.

 

[lintu]

Myrkky on ihan jees vessahuumoria, mutta Pahkasian voittanutta ei yksinkertaisesti ole.

Aika huonoja ja mauttomia juttuja, nuorempana diggasin enemmän.

 

[Ted Raikas]

No kyllä Myrkyn parissa varmasti sellaiset halvat naurahdukset voi joskus päästä, mutta huumori totta vie on sellaista perinteistä ja hienostumatonta, jota periaatteessa kuka tahansa teini-ikään päässyt julli voisi viljellä. Hienoa tietysti jos pääsee julkaisemaan alapäävitsejään ja tienaa vielä niillä rahaa. Kadehdittavaa, ehkä... tai sitten ei?

Täällä jo mainittu Pahkasika edustaa sitten jo sellaista huumoria jossa löytyy särmää, kipeätä asennetta ja joka vaatii hieman hoksottimiakin. Mieluummin myös MAD:ia lueskelisin kuin Myrkkyä, vaikka se ei suomalainen julkaisu pääpiirteissään olekaan.

 

[Bone]

Aah...tämä nimi tuo muistoja mieleen.
Itseltä löytyy kaikki ilmestyneet lehdet ihkaensimmäisestä tuonne vuoteen 2000 tai 2001. Sitten katsoin, että ei varmaan enää kiinnosta lukea. Aika ajoi ohi.

Monet naurut on noista lehdistä saatu. Pera Pervo oli ehdoton suosikkini, ja hänen jutuissa oli kyllä todellakin ne pervoimmat, ja eniten alapäähuumoriin viittaavat jututkin.

Noita lehtiä en tule mihinkään kärräämään. Odottelevat uusintakierrosta jossain vaiheessa..

 

[CuJo#31]

Perkele! Olin tekemässä tälle teiniaikojen paskahuumorin sanansaattajalle todella eeppistä avausta. Sitten ajattelin kokeilla hakutoimintoa ja tadaa - ketju olikin jo olemassa. Jos esimerkiksi nimet Pera Pervo, Palle Runqvist, Wunder-Vepa tai Myyntimies Mynttinen väräyttävät viisaria, olet oikeassa paikassa.

Vajaan kahden vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen on aika nostaa tämä ketju ansaitsemalleen paikalle - huipulle!

Kaikki alkoi siitä, kun internetin syövereistä tuli vastaan muutaman vuoden takainen ansiokas Ylen laaja juttu Myrkystä (1989-2009). Vanhat tukahdutetut muistot ja arpeutuneet haavat aukesivat. Tuli lämmin olo (eikä siis housuun paskomisen tai kusemisen vuoksi!). Kaivoin pitkästä aikaa omat arkistoni esille kaappien kätköistä. Kokoelmani käsittää edelleen n. 100-120 lehteä (irtonumeroita ja spesiaaleja). Myös ensimmäinen ilmestynyt lehti (Fatman) löytyy. Myrkky oli itselleni kenties se tärkein sarjakuvalehti suunnilleen aikahaarukassa 1993-2000.

Pahoittelut sekavasta ajatusten virrasta. Toivottavasti palstalla on muitakin Myrkyn ammoisia tai miksei nykyisiäkin suurkuluttajia. Tämä on meidän (90-luvun nuorten) sukupolven Pahkasika!

Se Ylen juttu:

”Myrkky avasi alkukantaisimmat saastan portit” – 1990-luvun likaisin nuortenlehti sisälsi aitoa virtsaa ja rasvaisia seksikohtauksia

Myrkky-lehti on sekä lapsellinen että lapsille sopimaton.

yle.fi

Wikipedian artikkeli:

Myrkky (lehti) – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Kiksaus kuksaus!

 

[RexHex]

No kyllähän Myrkky oli sukupolvi tahi sukupuolikysymys kaikkineensa. Oman aikansa tuote ja rakensi oman ihmiskuvan juurikin nuoruusvuosina.

Itseltäni löytynee tuolta vintiltä kaikki julkaisut vuosilta 89-00 tms.

Aikalaiskokemuksena muistan kun äitimuori ei enää suostunut tilaamaan lehteä minulle, joskus 96 (olin silloin sen 13v tms.) Perustelut olivat jotain tyyliin, "eipä näytä järkevältä tuokaan lehti".

Noh, jatkossa ostettiin lehteä kioskilta ja eipä se äitimuori lie väärässä ollut.

 

[FASlapsi]

Yläasteella pojat voitiin jakaa kahteen kastiin: Myrkky- ja MAD-lehti porukoihin. Myrkky-lehteä preferoivat olivat enemmän tai vähemmän dillejä, jotka menivät yläasteen jälkeen amikseen tai suoraan töihin, tai ajautuivat rikollisiksi ja/tai päihdeongelmaisiksi. Me MAD-lehden kannattajat ja viisaat, tervehenkiset ja huumorintajuiset nuoret miehenalut taas menimme lukioon, ja sitä kautta yliopiston tai ammattikorkeakoulun kautta hyväpalkkaisiin töihin tai perustamaan menestyviä yrityksiä. Osa meistä pääsi Mensa-kerhoonkin, ja joistain tuli jopa viisinkertaisia Vuoden Jatkoaikalaisia. Myrkyn lukijoista ei ole tällaisia tullut ainuttakaan!

Silti, kyllä minäkin välillä Myrkkyä lueskelin, Myyntimies Mynttisen muistan sieltä eniten omaa huumorintajuani kutitelleen. Mutta olihan ne jutut vähän semmosta pissakakkapippelitissi-meininkiä, MAD-lehdessä oli paljon hienostuneempaa huumoria. Pahkasika meni jotenkin ihan paitsiossa, sen löysin vasta paljon vanhempana ja siellä oli kyllä vielä MAD-lehteäkin parempaa kamaa.

 

[CuJo#31]

@FASlapsi
Mistä tunnistaa kasvissyöjän tai MADin lukijan?

Spoileri

Hän kyllä kertoo sen vaikka kukaan ei kysyisikään.

Jatketaan siis pieruhuumorin merkeissä tässä ketjussa!

 

[eriatarka]

"Orvokin sini, ruusun puna, olen päissäni, silti seisoo muna."
Wunder Vepa runoili pokatessaan muijaa (olisiko syyskuun -94 lehdessä).

 

[marse]

Myrkky ei itseäni oikein säväyttänyt, ostin 90-luvun puolivälin tienoilla vain pari irtonumeroa. Vaikka oikeat sarjakuvasnobitkin kyllä aikanaan sanoivat, että esimerkiksi Firkin on hyvä. En kuitenkaan oikein tykännyt itse.

Yksi asia kuitenkin veti lehteä selailemaan aina kun sellaisen sai käsiinsä. Nimittäin sarjakuva luokanvalvojista Risto Rääkky sekä Natsi ja olikos yhden opettajan nimi Kimmo. Kyseinen sarjakuva pohjautui minun yläasteeseeni. Natsi ja tämä Kimmo olivat minun opettajiani, Risto Rääkky piti majaa Natsin naapuriluokassa. Olin totaalisen järkyttynyt, kun minulle kerrottiin tämän sarjakuvan olemassaolosta, mutta asiassa ei ollut epäselvyyksiä. Erityisesti tämä Kimmo-hahmo oli tosielämässä vielä tuhat kertaa omituisempi kaveri, mutta kuitenkin kovin harmiton ja sympaattinen, jopa mukava. Pidin varsin uskomattomana, että kyseinen sarjakuva oli olemassa. Alkuperää ei myöskään yritetty piilottaa mitenkään, sarjakuvassa välillä näkynyt koulurakennus ulkoapäin oli myös meidän koulumme kopio. Nimeäminen ei myöskään ollut kovin luovaa, Natsin lempinimi oli oikeastikin Natsi.

 

[CuJo#31]

Yksi asia kuitenkin veti lehteä selailemaan aina kun sellaisen sai käsiinsä. Nimittäin sarjakuva luokanvalvojista Risto Rääkky sekä Natsi ja olikos yhden opettajan nimi Kimmo. Kyseinen sarjakuva pohjautui minun yläasteeseeni. Natsi ja tämä Kimmo olivat minun opettajiani, Risto Rääkky piti majaa Natsin naapuriluokassa. Olin totaalisen järkyttynyt, kun minulle kerrottiin tämän sarjakuvan olemassaolosta, mutta asiassa ei ollut epäselvyyksiä. Erityisesti tämä Kimmo-hahmo oli tosielämässä vielä tuhat kertaa omituisempi kaveri, mutta kuitenkin kovin harmiton ja sympaattinen, jopa mukava. Pidin varsin uskomattomana, että kyseinen sarjakuva oli olemassa. Alkuperää ei myöskään yritetty piilottaa mitenkään, sarjakuvassa välillä näkynyt koulurakennus ulkoapäin oli myös meidän koulumme kopio. Nimeäminen ei myöskään ollut kovin luovaa, Natsin lempinimi oli oikeastikin Natsi.

Tämäpä mielenkiintoista ja itselleni täysin uusi asia. Sarjassahan seikkailevat myös mm. oppilaat Aronen ja Mutantti sekä naisopettaja Ritva. Mahtavatko hekin perustua todellisiin esikuviin? Ja sattuneesta syystä varsinkin tuo ensin mainittu?

 

[marse]

Tämäpä mielenkiintoista ja itselleni täysin uusi asia. Sarjassahan seikkailevat myös mm. oppilaat Aronen ja Mutantti sekä naisopettaja Ritva. Mahtavatko hekin perustua todellisiin esikuviin? Ja sattuneesta syystä varsinkin tuo ensin mainittu?

Ritvaa en nyt muista, joten en voi siihen sanoa. Arosen itsensä on pakko olla ollut koulun oppilas (siis piirtäjän), sillä hahmot ovat niin osuvia, että kokemuspohjan on pakko olla vahvasti läsnä. Itse menin yläasteelle syksyllä -93 ja tuolloin sarjakuva kai oli jo ilmestynyt jonkin aikaa, joten Arosen on oltava ollut koulussa minua ennen, joten en tunne häntäkään.

 

[CuJo#31]

Ritvaa en nyt muista, joten en voi siihen sanoa. Arosen itsensä on pakko olla ollut koulun oppilas (siis piirtäjän), sillä hahmot ovat niin osuvia, että kokemuspohjan on pakko olla vahvasti läsnä. Itse menin yläasteelle syksyllä -93 ja tuolloin sarjakuva kai oli jo ilmestynyt jonkin aikaa, joten Arosen on oltava ollut koulussa minua ennen, joten en tunne häntäkään.

Muistelisin, että ensimmäiset Myrkyssä julkaistut Risto Rääkyt on piirretty vuonna 1989 (Arosella oli tapana kirjoittaa vähintään vuosiluku mukaan strippiin). Olivatko muuten opettajat itse tietoisia noista sarjakuvista? Lienevätkö he vielä elävien kirjoissa?

 

[marse]

Muistelisin, että ensimmäiset Myrkyssä julkaistut Risto Rääkyt on piirretty vuonna 1989 (Arosella oli tapana kirjoittaa vähintään vuosiluku mukaan strippiin). Olivatko muuten opettajat itse tietoisia noista sarjakuvista? Lienevätkö he vielä elävien kirjoissa?

Tämä tietoisuus on askarruttanut minua vuosia. Voin kertoa, että ei ollut terveellinen idea kysyä Natsilta, että tiedätkö olevasi Natsi, joten ei tullut otettua puheeksi. En ole asunut Turussa vuosikausiin, joten en tiedä nykyvaiheista. Risto Rääkyn esikuvaan kuitenkin olen törmännyt tänä vuonna, muista ei ole havaintoa.

edit: no ei tuo törmääminenkään aivan sataprosenttisen varma tunnistus ollut itse asiassa, mutta erittäin korkean todennäköisyyden kuitenkin.

 

[CuJo#31]

@JustinCase
Miten muuten tämän ansiokkaan ketjun avaajan laita? Vieläkö Myrkyt kuuluvat aktiivisesti (vessa)lukemistoon lähes 20 vuotta ketjun avaamisen jälkeen?

 

[Sistis]

Myrkystä tuli mieleen eräs tapaus ehkä noin 30 vuoden takaa. Olin silloin ala-asteella. Kaverini ehdotuksesta ostimme tuon kyseisen lehden irtonumeron kaupasta. Kaverini oli sitä mieltä, että se on niin rajua alapäähuumoria, ettei sitä voi kumpikaan viedä kotiinsa, joten menimme läheiselle harjulle sitä lukemaan. Hauskaa oli. Kaverini ehdotuksesta sitten laitoimme tuon lehden muovipussiin ja hautasimme sen maahan ajatuksena se, että tulisimme taas joskus sitä lukemaan. On jäänyt tekemättä, mutta voisihan sitä harkita joku kerta, jos osumme samaan aikaan lapsuuden maisemiin.

Jälkikäteen tuo huvittaa. Mitä omia vanhempiani mietin, niin enpä usko, että tuosta olisi sanomista tullut, vaikka kyseinen aviisi olisi lojunut ihan avoimesti huoneen pöydällä, ja eivät nuo kaverinkaan vanhemmat mitään tiukkapipoja olleet.

Ja ehkä tuossa tuli syyllistyttyä ympäristörikokseen. Myrkyn hautaaminen maaperään, ja mahdollisesti vielä pohjavesialueella, ei kai ole ihan pykälien mukaista toimintaa... Mutta rikos lienee vanhentunut ja olin sen aikana alaikäinen, joten uskallan tämän jo tunnustaa.

 

[Tombe76]

Sotaväessä tähän tuli tutustuttua. + moneen muuhun materiaaliin, joista ei sen enempää ja josta en niin itse edes ollut innostunut. Mutta olisiko se ollut kokelas- ja alikessutupiin mihin näitä joku kantoi. Ja sitten niitä tuli itsekin lueskeltua, varsinkin ginesviikonloppuisin linnakkeella. Melko sekopäisiä juttuja, varsinkin jos ajattelee ilmapiiriä nyt v.2024.

Sen verran kovassa huudossa kuitenkin oli Myrkky että alijohtajisto teetti kotiutuspaidatkin teeman mukaan. Etupuolella oli se isomunainen jantteri (jonka nimen jo unohtanut) ja puhekupla:" heippa hanit, konsta tarjoaa" tai jotain sinnepäin. Tuolla se paita on 28v takaa vaatekaapissa, en jaksa kaivaa ja tarkastaa. Takana sitten OHI ON 330.

Paidat päällä painettiin ensiksi Hangon satamaravintelin terassille ja siitä junalla Helsinkiin, jossa tappiin asti. Käytiin välissä yhdellä inttikaverissa juomassa pohjia ja ostamassa Leppävaaran Maxista (Sellon Prisma kai nykyään?) mm. grilli, kun makkarat piti paistaa (parvekkeella). Tuolta reissulta muistan kun ko. kaupan tavaratonjohtaja käveli ryhmäämme vastaan ja jäin "Purtsin" kanssa jutulle. Oli ollut sitä ennen oman lukioaikaisen duunini tavaratalonjohtaja, ja olin pelannut mm. futista hänen kanssaan stadin yritys-puulaakisarjaa. Naureskeli vaan, että on pojilla paidat ja toivotti hyvät jatkot.

Aamuyöstä ekalla lähijunalla kotiin. Sen muistan, että vientiä ei juurikaan sinä yönä ollut, mutta hauskaa oli. En pakannut paitaa mukaan, kun päivää myöhemmin lähdettiin Tukholmaan ja takaisin. Enkä sen jälkeen kertaakaan olie pitänyt päällä julkisesti. Joskus jollekin kotona näyttänyt että tällainen oli.

Tämä siis kesäkuussa v.1996.

 

[JustinCase]

@JustinCase
Miten muuten tämän ansiokkaan ketjun avaajan laita? Vieläkö Myrkyt kuuluvat aktiivisesti (vessa)lukemistoon lähes 20 vuotta ketjun avaamisen jälkeen?

Kiitos kysymästä @CuJo#31 ! Olen aktiivinen Jatkoajan lukija edelleen, vaikka en täällä muuten niin paljon näy (kommentit/viestit).

Myrkyt ovat poistuneet vessasta varaston laatikoihin. Perheessä nykyään kolme ala-aste ikäistä lasta. Vanhin alkaa olemaan teini-iän kynnyksellä, joten eiköhän pian päästä jakamaan tätä taideteosta myös hänelle. Äidiltä ei kysytä.

Viimeksi lehtiä selasin pikaisesti joulukuussa kun muuttokuorma siirtyi uuteen kotiin. Olihan se jälleen yksi vuoden sykähdyttävimmistä hetkistä. Hienoa kamaa - edelleen.

 

[Gotterdam]

Myrkkyä ei tohtinut kotiin viedä, mutta kavereilla käydessä tuli lehti tutuksi. MADia luin enemmän.