Muukalaislegioona

[Sumu]

Riitti kuulemma ennen että hakeutui Ranskassa Santarmin juttusille ja sitten sai lähteä legioonaan...
...kuulopuheita...

 

[Fade to Black]

Viestin lähetti Kidd
Suomesta löytyy ainakin yksi kappale aitoja legioonalaisia joka on kokemuksistaan myöskin väsännyt kirjan. Kirjan on kirjoittanut Petri Sarjanen ja kirjan nimi on "Sahara". Siitä voi lukaista legioonan "ihanuudesta", tosin itse Sahara (miehen kutsumanimi) palveli legioonassa jo 50-60 -luvuilla, ja senkin jälkeen mm. palkkasotilaana erilaisissa ryhmissä sekä myöskin Espanjan muukalaislegioonasta.
Kirjaa lukemalla kyllä pahimmat romantiikan rippeetkin karisevat.


Menee pikkaisen aiheesta ohi mutta tämä kyseinen Sahara kävi morjestamassa tuttuani Espanjassa joskus 90-luvun puolivälissä.Matkan sinne hän teki polkupyörällä.Moniko meistä jaksaisi polkea espanjaan jollain tavallisella pyörällä(hän jätti pyörän matkamuistoksi espanjalaiselle baarimikolle).Tämä Sahara ei ollut mikään nuori mies enää silloin.Hänellä on muistaakseni tatuoituna toiseen jalkaan "olen väsynyt" ja toiseen "minä myös".

 

[JanJ]

Olen sillä tavalla sairas, että mua on aina kiehtonut legioonalaisuus. Olen pienenä tavannut vanhoja legioonalaisia (isoisäni kavereita, hän oli merimies ja keskitysleiriltä selvinnyt) ja heissä oli jotain erikoista. He kuuluivat yhteen, ja heitä seurasi joku ihme sädekehä tms. Heille ei vittuiltu, koska heitä kunnioitettiin. Ehkä jossain jopa pelättiin. Mutta pääsääntöisesti tiedettiin, että heille ei vittuilla eikä heille kannata vittuilla.

Armeijan ollessa loppusuoralla, eli alle kuukausi aikaa, tuli joku alle kolmekymppinen kolli kyselemään legioonakiinnostusta sekä jakoi jotain lappuja. silloin olin jo lähes lähdössä. En lähtenyt, ja mietein sitä vuosia, olisiko kannattanut.

Tämä tietenkin sotii täysin sitä vastaan, että armeijassa viettämäni aika oli mielestäni elämäni turhinta aikaa, vaikka sieltä saikin elinikäisiä ystäviä. Ja että lähes halveksin kaikkia militantti-natsi-isänmaallisyyshöpöttäjiä.
Mutta eihän legioona ole armeija.
Se on.. no, legioona. Yhteisö.
Sellaiseksi minä sen miellän, vanhojen patujen (jo kuolleiden) juttujen perusteella.

 

[palle fontän]

Re: Eipä tuo hääppöinen palkka ole

Viestin lähetti jussi_j
[clip]Starting pay : 1.006 €/ month , including free bed and board

After three years : 1.524,49 €/month for a Sergeant 2° REP (2nd Foreign Paratroop [/clip]

lähde: viralliset legioonan sivut: http://www.br-legion.com/ang/salaires.htm

Tuo palkka koskee siis aikaa, joka vietetään Ranskassa omassa yksikössä. Ulkomaille lähdettäessä palkka nousee huomattavasti, ja tähän tulee mahdollisesti vielä vaaran lisää, jos ollaan oikeasti sotimassa.

 

[Punalippu]

Viestin lähetti Fade to Black

Viestin lähetti Kidd
Suomesta löytyy ainakin yksi kappale aitoja legioonalaisia joka on kokemuksistaan myöskin väsännyt kirjan. Kirjan on kirjoittanut Petri Sarjanen ja kirjan nimi on "Sahara". Siitä voi lukaista legioonan "ihanuudesta", tosin itse Sahara (miehen kutsumanimi) palveli legioonassa jo 50-60 -luvuilla, ja senkin jälkeen mm. palkkasotilaana erilaisissa ryhmissä sekä myöskin Espanjan muukalaislegioonasta.
Kirjaa lukemalla kyllä pahimmat romantiikan rippeetkin karisevat.


Menee pikkaisen aiheesta ohi mutta tämä kyseinen Sahara kävi morjestamassa tuttuani Espanjassa joskus 90-luvun puolivälissä.Matkan sinne hän teki polkupyörällä.Moniko meistä jaksaisi polkea espanjaan jollain tavallisella pyörällä(hän jätti pyörän matkamuistoksi espanjalaiselle baarimikolle).Tämä Sahara ei ollut mikään nuori mies enää silloin.Hänellä on muistaakseni tatuoituna toiseen jalkaan "olen väsynyt" ja toiseen "minä myös".

- Juu ohi aiheen menee tämäkin. Aikoinaan kuulin paljonko tämä Sahara (muistaakseni sama jannu) kyykkää yhdellä jalalla, kiloja en muista;) mutta sen muistan että tulos teki vaikutuksen. Eikös tämä Sahara ollut legioonan kapakkatappelumestari ja aika kova jannu potkunyrkkeilijänä ja taisi olla jollain MM-hopea (taas muistaakseni;)) kaverilla sparrarina?

 

[Sumu]

Luin tuossa hetki sitten kirjan Valkoinen Kuolema tarkka-ampuja Simo Häyhästä. Siinä eräs upseeri(oliko nyt joukkueenjohtaja) oli ollut legioonassa ja häntä kutsuttiin Saharan Kauhuksi! Oli aika reipas isäntä muutenkin rintamalla kirjan mukaan!

 

[werther]

Viestin lähetti Sumu
Luin tuossa hetki sitten kirjan Valkoinen Kuolema tarkka-ampuja Simo Häyhästä. Siinä eräs upseeri(oliko nyt joukkueenjohtaja) oli ollut legioonassa ja häntä kutsuttiin Saharan Kauhuksi! Oli aika reipas isäntä muutenkin rintamalla kirjan mukaan!

Marokon Kauhu. Kapteeni Juutilaisesta on kyse.

 

[JanJ]

Viestin lähetti Kidd
Suomesta löytyy ainakin yksi kappale aitoja legioonalaisia joka on kokemuksistaan myöskin väsännyt kirjan. Kirjan on kirjoittanut Petri Sarjanen ja kirjan nimi on "Sahara". Siitä voi lukaista legioonan "ihanuudesta", tosin itse Sahara (miehen kutsumanimi) palveli legioonassa jo 50-60 -luvuilla, ja senkin jälkeen mm. palkkasotilaana erilaisissa ryhmissä sekä myöskin Espanjan muukalaislegioonasta.
Kirjaa lukemalla kyllä pahimmat romantiikan rippeetkin karisevat.
.

Kävin hakemassa kirjan ja luin sen.
Petyin hieman.
Sehän oli melkein enemmän aikaa vankilassa kuin sodassa.
Karkas melkein joka armeijasta missä oli.
Mutta muuten ihan mielenkiintoinen kertomus siitä, millaista elämä voi olla.

 

[varjo]

"Marokon Kauhu. Kapteeni Juutilaisesta on kyse."

Jep, on muuten tuo Juutilaisten suku aika kovaa porukkaa kun myös tuon vanhemman Juutilaisen pikkuveli Ilmari onnistui varsin hyvin ilmasodankäynnissä.

 

[Kossu]

Re: Re: Eipä tuo hääppöinen palkka ole

Viestin lähetti sopuli


Tuo palkka koskee siis aikaa, joka vietetään Ranskassa omassa yksikössä. Ulkomaille lähdettäessä palkka nousee huomattavasti, ja tähän tulee mahdollisesti vielä vaaran lisää, jos ollaan oikeasti sotimassa.

Aika hiljaista on ollut legioonan pojilla nuo sotimiset viime aikoina. Laskuvarjojääkärit ovat vartioineet mm. Mitrovican siltaa Kosovossa ja taitavat tätä nykyään tehdä samaa vartiointiliikkeen hommaa eräässä Afrikan maassa Ranskan armeijan vanhojen hangaarien suhteen. Kun tähän lisää ne eri mahdollisuudet, jotka eivät yllä 2Repin tasolle (sotkulähettinä Ranskassa, rauhanturvaajana rauhoittuneella Balkanilla, pykäläkoneena Väli-Amerikassa...) niin "hohto/sädekehä" himmenee. Työtä se lienee siinä missä mikä muukin.

 

[Paitselo]

Re: Re: Re: Eipä tuo hääppöinen palkka ole

Viestin lähetti Kossu
Aika hiljaista on ollut legioonan pojilla nuo sotimiset viime aikoina.

STT:n tämän päivän uutisten mukaan Legioonan poijjaat ovat "kunnostautuneet" nyt vaihteeksi Ranskan mantereella.
Lomalla olleet legioonalaiset panivat viime yönä säpäleiksi yökerhon Marseillesissa. Mainittakoon, että paikallinen poliisilaitos kieltäytyi tulemasta paikalle, kun heille selvisi KETKÄ a.o. kapakassa riehuvat. Ranskalaisella poliisilla on siis itsesuojeluvaisto?

Merde!

 

[dude]

Re: Re: Re: Re: Eipä tuo hääppöinen palkka ole

Viestin lähetti Predator
STT:n tämän päivän uutisten mukaan Legioonan poijjaat ovat "kunnostautuneet" nyt vaihteeksi Ranskan mantereella.
Lomalla olleet legioonalaiset panivat viime yönä säpäleiksi yökerhon Marseillesissa. Mainittakoon, että paikallinen poliisilaitos kieltäytyi tulemasta paikalle, kun heille selvisi KETKÄ a.o. kapakassa riehuvat. Ranskalaisella poliisilla on siis itsesuojeluvaisto?

Merde!

Legioonallahan on sotilaspoliisit, jotka varuskuntakaupungeissa kiertävät vahtimassa ryyppääviä legioonalaisia ja ajavat karkureita takaa.

Yhden tällaisen sotilaspoliisin tarina on Kyösti ja Petri Pietiläisen kirja Legioonalainen Peters. Pietiläisestä tuli 70-luvun alussa Karl Peters, joka yleni muistaakseni ylikersantiksi nimenomaan laskuvarjomiehenä ja sotilaspoliisina. Kävi kähisemässä Afrikassa useampaan kertaan ja Sarajevossa. Jossain vaiheessa piti jossain näistä kapungeista (Beirut?) myös legioonan bordellia.

 

[-OO-]

Legioonaa aina pidetään "Kovien äijjien juttuna" ja jotenkin hienona mutta ainakaan Jani Anttola kirjassaan Mustat lesket ei hirveästi löydä positiivista kerrottavaa Legioonan touhuista. Anttolahan karkasi Legioonasta reilun parin vuoden jälkeen kun häntä alkoi vituttaa se kaikki turha pullistelu ja vähäinen toiminta, ja liittyi samantien Bosnian muslimiarmeijaan taistelemaan serbejä vastaan.

Anttolan kertomuksista saa sellaisen kuvan että Legioona on joskus ollutkin ehkä tuon myytin veroinen armeija mutta nykyisellään siellä on vaan jotain "wannabe-Ramboja" jotka pitävät räkäpäiden ampumista jossain Djiboutin aavikolla hienona. Anttola muistaakseni kutsuukin legioonalaisia "baarisotilaiksi" ja "paraatisotilaiksi" tms. jotka esittävät baareissa "tosisotilaita", ripustelevat tyhjästä saatuja mitaleitaan rintapieliinsä ja kutsuvat oikeita sotilaita "sotilaiden irvikuvaksi" kun päällä ei olekaan sitä kiiltävää uniformua vaan likainen ja rähjäinen maastopuku. Myöskään kouluttajat eivät saa itse todellisen sodan kokeneelta mieheltä kovin paljoa kiitosta.

Tiedä sitten mikä on totuus, onko Anttolalta kenties jäänyt jotain hampaankoloon Legioonasta ja siksi haluaa vähätellä sitä mutta ihan mielenkiintoista luettavaa oli tällainenkin näkökulma tästä "eliittijoukosta", yleensä kun Legioonasta puhuttaessa on aina sellainen vähän ihannoiva sävy.

 

[Palstalegenda]

Tuli tuossa luettua Kyösti Pietiläisestä kertova kirja Suomalaisen palkkasoturin muistelmat. Aivan huikea lukuelämys ja luenpa vielä nuo loputkin Pietiläisen kirjat.

Tässä Wikipedian artikkelissa perustietoa Pietiläisestä. Voima-lehtikin on joskus tehnyt jutun Pietiläisestä. Hesari myös. Arto Nybergin ohjelmassakin Pietiläinen on käynyt kertomassa 28 vuodestaan Muukalaislegioonassa.

Jos siisti sisätyö tuntuu kuolettavan tylsältä, niin passaa sitten lähteä vaikka Muukalaislegioonaan, siellä ei ole kuolettavan tylsää. Minä en kylläkään ole aikeissa lähteä mutta jos tuo pakollinen kaikille olisi, vaikkapa kahden vuoden ajan, niin ihan mielenkiinto korkealla tulevaa kokemusta kohtaan olisin. Ehkä sitten ensimmäisenä iltana itkisin sikiöasennossa legioonan punkassa ja katselisin kuvia äidistäni.