JVG-ketjussa oli puhetta Brunilasta ja satuin kuuntelemaan hänen haastattelunsa Teoston säv.san.sov-podcastista (suositus kyseiselle podcastille - hyvä kattaus erilaisia biisintekijöitä ja artisteja). Kuunnellessani haastattelua tuli kyllä "kylmä" kuva tosta musabisneksestä (siinä ei mitään uutta), mutta myös luovasta työstä.
Lähtökohtana se, että mainstream biisejä tehdään sen mukaan, että saadaan ne mahdollisimman hyvin läpi nykykuuntelijoille, jotka jaksavat kuunnella spotifyssa 8sekuntia alkua ennenkuin vaihtavat seuraavaan biisiin. Tarkoittaa, että ei pitkiä introja, turhaa hölinää vaan koukkua heti kehiin - kaikkimullehetitässäjanyt. Biisinteko päivätyönä zoom calleissa muiden biisintekijöiden/tuottajien kanssa (tavoitteena tehdä se 1-2biisiä per pv tai ainakin saada koukkuja kehitettyjä x määrä) ja biisileirit. Tiktok-aikakausi on vielä kärjistänyt tätä kulttuuria - varmasti useammat tekevät biisejä Tiktok edellä saadakseen lisää huomiota (ABCDEFU taisi olla yksi tällainen esimerkki).
Aina mainitaan, että joku on tehnyt biisin Rihannalle, Selena Gomezille ja on siellä Britneylläkin ollut joku biisi ainakin ehdolla. Ja sitten kun menee katsomaan kyseisten artistien biisintekijöiden listaa niin siellä on ihan jumalaton määrä jengiä taustalla. Se nyt on selvää että kukaan mitään albumeja enää tee, mutta on se huvittavaa, että jonkun Rihannan viimeisellä levyllä 30-40 kirjoittajaa. Tosi ehjä kokonaisuus varmasti.
Sellainen fiilis jäi, että nykyaikana mitään sydänverta vuodateta biisien eteen vaan mennään soundi/koukku edellä - isolla volyymilla kamaa ulos ja toivoo, että jostain löytyy se seuraava hitti. Voiko tuollaisesta sitten syntyä ikivihreitä tai jotain oikeasti uutta ja mullistavaa, tai aidosti koskettavaa? Suomen mittakaavassa varmasti samoja tekijöitä pyörii biisileireillä - tekeekö se radiomusiikista vieläkin geneerisempää? Onko artisteilla, jotka eivät omia biisejään tee, oikeasti oma ääni ja tyyli vai onko kaikki samaa mössöä vähän eri esittäjällä?
Varmasti nämä ilmiöt olleet jo pidempään mukana, mutta tuntuu, että mainstream musa menee vaan huonompaan suuntaan, kun vuodet etenee.