Murteet

[M@rko77]

Täytyy myöntää, että ennen minua "häiritsi" murteilla puhuvat ihmiset (ei heistä tahtonut saada selvää). Nyt tutustuttuani eri murteilla puhuviin ihmisiin harmittelen, miksei minulla ole/miksen osaa puhua murteella. Tampereen murre kuulostaa mielestäni ihanalta (pitäisiköhän opetella, että pärjää Mansen karuil) ja Raumankin murteesta saan selvää.

Olen kotoisin Lahden seudulta, eikä täällä puhuta murteella; täällä vain kuuloo savvoo..:D

Mitä mieltä JA:laiset ovat murteesta ja miten te suhtaudutte murtesiin/murteella puhuviin ihmisiin? Sen ainakin voin kuvitella, että Turun murre on ärsyttävää (sitä se vähän vielä onkin ;)).

 

[vilpertti]

Hyvinkään murre koostuu seuraavista elementeistä: normaalia suht murtumatonta puhekieltä, jossa kuka -sana on korvattu ketä -sanalla ja "taakse":n tilalla käytetään sanaa "taakke"...

Ei murteissa ole mitään vikaa, kyllä ihmiset puhuu epäselvästi kaikkialla...

 

[TwilightZone]

Kato kylä tää o nääs torella hianoh homma tää Mansem murre :)

Murteet ovat todella tärkeä osa suomen kieltä . Kultuurillisesti ja muutenkin.

Mikä on yleisin Tamperelais-vitsi ?

Mikä on bussi Tampereella ? No Nysse tietenkin ! ( Nysse tulee)

Entäs mikä on bussikuski ?
Myyrä ! ( "Oisko sulla mulle lippua myyrä ?" )

 

[salla]

Meillä murteettomilla on kyllä selvä uhka murteellisten seurassa, sen olen viime vuosien aikana huomannut sen verran selkeästi. Ympäristöstähän tulee otettua vaikutteita, ja jostakin kumman syystä meikunkin suuhun on eksynyt niin turkua, tamperetta, länsi-suomea, kuopiota kuin ouluakin. Pelottavaa...

 

[fiftyeight]

Murteet ovat yksi erittäin hieno suomen kieltä rikastuttava ja ehdottomasti vaalittava alue.

Itse kun en ole mistään kotoisin, niin on tullut opittua matkan varrella turun-, pohjanmaan-, keski-Suomen-, stadin- ja savon murteet. On pakko sanoa, että ilman näitä murteita olisi elo paljon tylsempää.

Se, että nykyään pääkaupunkiseudulla kulkiessa kuulee murteellista puhetta, aiheuttaa yleensä jonkinlaisen hyvän olon tunteen. Meitähän on olemassa monenlaisia, monen näköisiä ja eri kulttuuriperinnön omaavia ihmisiä. Siitähän pittää naattia.

 

[Eino_Mies]

Mielenkiintoinen aihe

Suomen kielen murteiden kirjo on mielenkiintoinen keskustelun aihe. Eri murteet luovat tietynlaisen mielikuvan puhujasta ja alueen ihmisten mentaliteetista noin yleisellä tasolla.

Täällä Raumalla aniharvat puhuvat tätä Nortamon aitoa "Rauman kieltä". Toisaalta itäisemmässä Suomessa on joskus kysytty meikäläisiltä että oletteko Turusta, koska murteemme muistuttaa hieman Aurajoen rannan asukkien puhetta. Mutta turkulaisen puheessa on selvästi erilainen "nuotti" kuin raumalaisen, vaikka sanoja lyhennelläänkin vähän saman kaavan mukaisesti.

Hämeen murteet ovat ainakin minun korvalleni jollain tapaa miellytäviä, koska niistä huokuu tietty leppoisuus ja rento meininki. Tosin Hoki Naitin "Juti-talk" menee joskus vähän liiankin rennoksi retosteluksi, nääs. :)

PK-seudulta oleva henkilö paljastaa alkuperänsä puhuessaan lauseita joissa vilisee runsaasti S-kirjaimia. S kuuluu usein läpi terävänä ja puheen nuotti luo väkisin mielikuvan jonkilaisesta ylimielisyydestä ja töykeydestä.

Pohjoisen naapurikaupunkimme asukin ei tarvitse lausua paria sanaa enempää, kun jo pystyn melkoisella varmuudella arvaamaan hänen alkuperänsä. Porin murre on sanalla sanoen ärsyttävää kuultavaa, riippumatta siitä, onko tätä puhuva henkilö miten fiksu tahansa. Tiäksää!!

Aikoinaan Haminassa armeijassa oli kanssani samassa tuvassa jätkiä mm Nokialta, Pieksämäeltä, Kotkasta, Paimiosta ja taisi olla Raahestakin. Siinä oli murteiden sekamelskaa kerrakseen ja monta hauskaa hetkeä koettiin vain suomen kielen monimuotoisuuden takia.

:D

Täältä tähän!
E-M

 

[Lapa]

"Taasha myö tavattii, tuutha sie vastakkii!":D

Siinä murre, mitä puhutaan Lappeenrannassa, tosin itse en puhu muuta kuin mie ja sie murretta.

 

[äijä]

Murre on koiran nimi...

no joo, vitsi vitsi!!!
Mikään murre ei ole ärsyttävää mielestäni kunhan se vain on aitoa.
Erilaisuus on rikkaus!
Itseasiassa on melko hauskaa kuunnella erilaisia murteita ja sanontoja omassa elinpiirissään, sillä siten oppii lisää tästä maasta ja "painotuksista".
Täältähän kuitenkin niin harvoin tulee lähdettyä minnekään...
Eino Mies: oltiin tossa eukon kanssa 1997 kesällä Suomen kiertomatkalla kaksi viikkoa, ja tultiin sitten Turkuun yhdistetylle hotelli- ja Ruisrocksessioille, niin sitten illalla tullessamme raflasta taksilla, oli kyyppari raumalainen, jonka murteesta ei TODELLAKAAN ymmärtännyt kuin sanan sieltä ja toisen täältä...

 

[M@rko77]

Joo..

Viestin lähetti salla
Meillä murteettomilla on kyllä selvä uhka murteellisten seurassa, sen olen viime vuosien aikana huomannut sen verran selkeästi. Ympäristöstähän tulee otettua vaikutteita, ja jostakin kumman syystä meikunkin suuhun on eksynyt niin turkua, tamperetta, länsi-suomea, kuopiota kuin ouluakin. Pelottavaa...

Sama vika eli murteet eksyvät sekä puheeseen että paperille. Täytyy tenttipaperia täytettäessä varoa, ettei kirjoittele turkkuu sun muuta, ettei kuulustelija saa hepulia..:D

 

[Sistis]

Joopa... mutta meikäläinen oppi Tampereelle muutettuani puhumaan Kainuun murretta.... uskomatonta kuin se onkin. Noh... itse olen Hämeestä ja oma murteettomuuteni oli kuitenkin niin lähellä Tampereen murretta, että muutamalta kajaanilaiselta kaverilta tulikin sitten helposti omaksuttua hemmetisti sanoja omaan puheeseen.

 

[Abu]

Itse puhun pohjois-karjalan murretta kun täällä olen lähes koko ikäni asunut. Täytyy kyllä tunnustaa, että lapin murre on vähän kauniimpaa, mutta pohjois-karjalan murre sitten hyvänä kakkosena. Ne kaksi erottuvat.

Typerimmät murteet ovat turun, rauman, porin ja stadin murteet. Johtunee siitä, että meikäläisen on hankala ymmärtää noita murteita. Suurista kaupungeista Tampereella sentään puhutaan ihan mukavan kuuloista murretta. Muista murteista savon murre menettelee eikä pohjalaisetkaan puhu ärsyttävästi.

 

[Andrej]

Pari vuotta eräässä kansanopistossa antoi aika hyvän valmiuden ymmärtää lähes mitä tahansa suomenkielen murretta. Oikeastaan savolaiset ovat ainoita, joista ei vieläkään oikein meinaa saada tolkkua. Tämä taas johtuu enemmän kyseisen kansanosan luonteesta kuin itse murteen vaikeudesta. Itse asiassa pystyin toisen vuoden lopulla jo itsekin auttavasti viäntämään, mutta en todellakaan oppinut sitä käsittämättömän sumeaa logiikkaa, jota tarvitaan aidon savon murteen tuottamiseen.

Oma murteeni taas näyttää herättävän ajoittaista hilpeyttä täällä vokaalinvenyttäjien seudulla. Vaikka olen asunut enemmän tai vähemmän vakituisesti Jyväskylän seudulla yli kuusi vuotta, eivät mie ja sie ole vieläkään muuttuneet muotoon mää ja sää. Tosin lappeenrantalaiset kaverini taas väittävät että höpinöistäni saa nykyään vielä vähemmän tolkkua kuin aiemmin.

 

[Patarouva]

Eläköön kaunis kielemme!

Typeriä murteita ei olekaan. Kaikki murteet ovat hemmetin hienoja ja niitä pitää vaalia. On mukavaa, kun jonkun ihmisen puheesta voi tunnistaa hänen juurensa. Toivottavasti murteet säilyvät ja ihmisten erilaisuutta osataan pitää yllä ja sitä osataan myös arvostaa. Kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia. Onneksi! Erilaisuus on rikkaus.

Perinteisimpiä murreoppaita ovat mm. Martti Rapolan Johdatus Suomen murteisiin ja Lauri Kettusen Murrekartasto. Murteet muuttuvat toki ajan myötä, mutta näistä saa edelleen hyvän pohjan kunkin murteen ymmärtämiselle.

 

[Demon Allbran]

Turussa asuttu 12 vuotta, eikä murteeseen ole vieläkään turtunut. :) Eikä se, luojan kiitos, ole myöskään tarttunut. Suosikkimurteeni on varmaankin Etelä-Pohjanmaan murre, joka kuulostaa hauskalta ja jota olen saanut elämäni aikana kuulla paljonkin. Ja kyllä suurin osa muistakin murteista kuulostaa ihan kivalta korvissa, onhan Jutiakin ilo kuunnella. :)

 

[jepujee]

Synnyin Turussa, jossa opin myös paikallisella nuotilla puhumaan. Vieläkin alkaa posket punottaa ja näppylöitä muodostua, kun silloin tällöin kuuntelen kasetille nauhoitettuja höpinöitäni.
Ensikertalaisena ja hyvällä käytöksellä selvisin kuitenkin Turun kakustani seitsemällä ja puolella vuodella, ja ylimääräiset äät (mää vai sää?) jäivät Helsingissä nopeasti pois. Toisaalta, kun harvoin Turussa käyn, alkaa se ylimääräinen ää hiipiä jostain ytimen perukoilta esiin melko nopeasti, ei kai siitä koskaan täysin eroon pääse.
Oma suosikkimurteeni on tuo leppoisa mie-sie, jota kesäisin tulee kuunneltua Lappeenrannassa.

 

[äijä]

Patadaami,

sä oot bjuuttifijul...

 

[filmirulla]

Mihinä sää olet ollu?

Juu murteet on tosi jees. Itse olen Etelä Pohjanmaalla opiskellut pari vuotta ja seurustellut pohoojalaasen tytöön kanssa joten kyllä sitä muutamat lauseet on muistiin jäänyt. tyttöystävälläni oli oikein hauskaa, kun koitin pohojalaasittain lausua joitain sanoja sille. Sen mielestä kulosti erittäin hauskalta, kun Helsinkiläinen puhui pohjanmaan murretta.

No sitten on hiukan kokemuksia tuosta tampereen murteestakin. No arvasitte oikein entinen tyttöystävä asui tampereella ja siellä tuli sattuneesta syystä vierailtua melko usein niin jotainhan sieltäkin jäi mieleen. Lähinnä jäi kuitenki se jos joku puhui oikein vimesen päälle mansesteria niin se ärrän painotus siinä oli jotain samalla tosi ärsyttävää ja makeeta. Varmaan mua ärsytti omanikäset ja nuoremmat tyypit jotka puhui samalla tavalla, kun isänsä tai vaarinsa. Näille vanhemmille se puhe sopi kuin nenä päähän.

Sit vielä yksi muistutus, kun lähdette kadulle kävelemään! Varokaa ettette kompastu rotvallinreunaan!

 

[jta]

Kyllä niitä murteita löytyy täältä Lahden seudultakin, murteen puhujia tosin valitettavasti vähemmän. Puhdas Hollolan murre on nimittäin nykyisen yleiskielen käyttäjälle äkkiseltään kuultuna melkoisen oudon oloista kieltä.

Omaan taustaani kuuluvat tämän päijät-hämäläisen puhetavan lisäksi keskisuomalainen puheenparsi sekä eteläpohojalaanen komian sointunen murre. Sukulaisten kautta on lisäksi tullut tutuksi Salon ja Karjaan ympäristöjen murre, joka myös on sointuvaa ja mukavaa kuunneltavaa.

 

[Ramchester]

Viestin lähetti M@rko77
Olen kotoisin Lahden seudulta, eikä täällä puhuta murteella; täällä vain kuuloo savvoo..:D

Olet jo toinen lahtelainen, joka väittää ettei lahtelaisilla ole murretta - bullshit!

Lahtelaisten murre ei ole vaan niin selkeästi osoitettavissa tiettyyn paikkaan, kuin esim, Turku, Savo, Karjala, mutta kyllä sieltäkin oma murteensa löytyy.

Kasvatus on ainoa tapa kitkeä murteet. Kirjakielinen kasvatus saa ihmisestä, murteen kuin murteen kaikkoamaan:D

 

[Paitselo]

Viestin lähetti TwilightZone
Kato kylä tää o nääs torella hianoh homma tää Mansem murre :)

Murteet ovat todella tärkeä osa suomen kieltä . Kultuurillisesti ja muutenkin.

Mikä on yleisin Tamperelais-vitsi ?

Mikä on bussi Tampereella ? No Nysse tietenkin ! ( Nysse tulee)

Entäs mikä on bussikuski ?
Myyrä ! ( "Oisko sulla mulle lippua myyrä ?" )

>>> Vielä yksi: Mitä tamperelainen sanoo, kun siltä kysyy että paljonko kello on? - Jaa, nyvvai?

 

[Annuli]

Täytyy myöntää, että turkulaisena oli aluksi aivan hillittömän vaikea ymmärtää porilaisia. Toinen seikka oli pokan pitäminen, kun joku alkoi selittää tosissaan, et tieksää tua noin... nykyään sen vain enää huomaa. Hassua on myös se, että vaikka itse kuvittelin puhuvani ei-turkulaisella nuotilla, huomasivat porilaiset heti, että en ole täältä päin. Ehkä hyvä huomio... toisaalta rentoutuivat huomattavasti, kun sanoin olevani Turusta. Taisivat luulla, että olen Raumalta... Kyllä sitä vieläkin huomaa tuon nuotin ainakin innostuessaan ja puhuessaan muiden turkulaisten kanssa. Työssä tosin joudun käyttämään kirjakieltä... Onneksi ei sentään et tua ole vielä tarttunut.

Itseltäni saa polvet veltoksi lappalaiset. Ehkä se johtuu sukujuurista, joita jänkhältä löytyy. Ei tartte kuin kuulla muutama lause, niin olen sulaa vahaa... Samoin itäsuomalaiset mie ja sie tyypit ovat aika sulattajia. Sukujuuria sielläkin... hesalainen s on aivan järkyttävä ja saa kaikki karvat pystyyn. Turun murre saa vain lämpimän olon. Tampereen nääs-jutuille lapsetkin nauravat aivan kippurassa.

Eli murteet lisäävät iloa elämään ja rikastuttavat päivää. Taidankin tänään olla oikein kunnon turkulainen ja unohdan kirjakielen.

 

[Paitselo]

Murteet on ihan jees...

Meikis on budjannu hela elämän Stadin Krunikassa. Gongeis tulee paljo vastaan vanhoi starbui, jotka puhuu vanhaa slangii. Nykyään siellä bongaa kyl paljo landelta muutaneita nurmivasaroita, mutt se on ihan jees. Kyl sopu sijaa antaa. Harmi vaan, ett Krunikasta alkaa sellaset snadit putiikit loppua. Siitä huolimatta meikäläisen daijuun ei mene, ett popula rynnii landelle johonki Buliin Fibluun ostoksille. Meikis just ja just viittii förata johonki Itikseen tarjousten perässä, jos muija vaatii...

 

[sampio]

Murteet ovat hieno asia niin kauan, kun keskustelu niistä pysyy asiallisella tasolla. Parin pohojalaasen kaverin taholta vain tulee välillä sellaista avautumista, että meinaa suvaitsevaisuus unohtua...

Lapsuuden vietin Länsi-Savossa ja Keski-Suomessa. Niillä seuduilla murre ainakin kaupunkilaisten keskuudessa oli melko neutraalia, joten oma puhe on melko tasapaksua puuroa lukuunottamatta joitain savolaisia sanan taivutuksia. Iisalmen ja Kuopion savo on paljon paksumpaa viäntämistä kuin meillä, ja Etelä- ja Itä-Savossa on taas vaikutteita karjalan murteista. Ystävien joukossa on syntyperäisiä pohjalaisia, tamperelaisia, helsinkiläisiä, turkulaisia, porilaisia, karjalaisia, kemiläisiä, lahtelaisia jne, joten murteiden kirjo on kyllä melkoinen, kun kaikki muutaman kerran vuodessa pakkautuvat samaan tilaan. Lohjan murre on hauska sekoitus yleistä puhekieltä ja turkua/saloa.

 

[Patarouva]

Viestin lähetti Annuli
Täytyy myöntää, että turkulaisena oli aluksi aivan hillittömän vaikea ymmärtää porilaisia. Toinen seikka oli pokan pitäminen, kun joku alkoi selittää tosissaan, et tieksää tua noin... nykyään sen vain enää huomaa. Hassua on myös se, että vaikka itse kuvittelin puhuvani ei-turkulaisella nuotilla, huomasivat porilaiset heti, että en ole täältä päin. Ehkä hyvä huomio... toisaalta rentoutuivat huomattavasti, kun sanoin olevani Turusta. Taisivat luulla, että olen Raumalta... Kyllä sitä vieläkin huomaa tuon nuotin ainakin innostuessaan ja puhuessaan muiden turkulaisten kanssa.

Nimenomaan.

Omasta puheestaan ei näitä nuotteja ja muita vivahteita kovin helposti huomaa. Toisten puheesta ne havaitsee helpommin.

Eri ihmisten kanssa puhuu eri tavoin paljolti tiedostamattaan. Kummasti esim. murrepiirteet voimistuvat puheessa, kun puhutaan sellaisten ihmisten kanssa, jotka puhuvat samaa murretta.

Kaikki eivät kiinnitä näihin asioihin oikeastaan ollenkaan huomiota. Kun joku mainitsi meteorologi Terhi Nikkasen "Turun nuotista", eräs turkulaisittain puhuva ihmetteli asiaa. Hän ei ollut huomannut koko nuottia.

Ehkä jotkut tosiaan luulivat turkulaista raumalaiseksi, mutta kyllä ero turkulaisten ja raumalaisten puheessa on varsin selvä kuten Eino_Mies jo huomauttikin.

 

[Suomi-Salama]

Kyllä, murteet ovat rikkaus! Hienoa, että viime vuosina niitä on jälleen alettu arvostamaan nimenomaan nuorison keskuudessa. Itse en osaa puhua luonnollisesti mitään murretta, koska on tullut asuttua vähän siellä täällä ja puhekieleni on sitä kautta melkoisen neutraalia. Jyväskylässä asuminenkin sitä edesauttaa, täällä kun ei oikein selvää murretta edes ole. Usein tulee kuitenkin pelleiltyä ja puhuttua esim. savoa taí oulua kavereiden kanssa, jotka noilta alueilta ovat kotoisin.

Yksi hienoimmista murteista on mielestäni Kymenlaakson puheenparsi. Kuunnelkaapa esimerkiksi Hyypiää. Oma muijani on Haminasta ja sitä kautta kuulen tuota murretta paljonkin. Mielenkiintoisia ilmauksia, kuten mennä "jonnee tai minnee", "miä en tapaa noin ylös", jne. Tuossa murteessa on sellainen rauhoittava sointi ja olo tulee suorastaan levolliseksi, kun kymenlaaksolaista kuuntelee.