Muisti/muistamattomuus

[Hartiapankki]

Oli tarkoitus avata tämä ketju jo aiemmin mutta unohdin.

Minulla on todella huono muisti. Viitteitä tästä on ollut jo pitkän aikaa mutta hätkähdin toden teolla tuossa muutama päivä sitten kun piti muistella kihlattuni syntymäpäivää. Olemme olleet yhdessä kohta neljä vuotta, eikä kyse ole piittaamattomuudesta (no ehkä siinä mielessä että voisihan sen päivän kirjoittaa ylös, olen kuitenkin antanut itseni ymmärtää että tällaiset asiat periaatteessa PITÄISI muistaa muutenkin). Nyt kun jälleen sain sen mutkan kautta selville, yritän betonoida sen mieleeni etten jälleen ensi vuonna ole saman ongelman edessä. Nyt arvelen klaaraavani tilanteen.

Nykyisin olen myös monesti miettinyt kuinka pärjäisin nyt jos lähtisin vielä opiskelemaan. Paperit sain käteen ammattikorkeasta tuossa reilut kolme vuotta sitten, ja sen verran muistan että muistamattomuus alkoi vaivata jo parin viimeisen opiskeluvuoden aikana. Pänttääminen tulisi olemaan helvetillistä, siitä olen varma.

JA:n otteluketjuissa ihailen aina niitä kirjoittajia, jotka kaivavat joitain vuosien takaisten otteluiden tapahtumia esiin muististaan. Itselläni on vaikeuksia muistaa jo minkälaisia tämän kauden alkupään matsit ovat olleet. Joten Sport-ketjujen lukijat, oikokaa vapaasti jos näyttää taas tulevan jotain ihme tekstiä täältä suunnasta. Todennäköisesti se olen minä joka muistaa väärin.

Työkaverit naureskelevat kun kiellän sanoneeni jotain parin päivän takaisia juttuja, vaikka (kuulemma) olen näin tehnyt. Monta naurua ollaan naurettu yhdessä kun joskus pikkuhiljaa palautuu mieleen että näinhän se tosiaan sovittiin.

Ehkä tuossa tuli liian kärjistetty kuvaus muistamattomuudestani. Käyn kuitenkin normaalisti töissä, hoidan asiani omasta mielestäni vastuuntuntoisesti eikä mitään todella katastrofaalista ole päässyt tapahtumaan. Kuitenkin homma on alkanut mietityttämään, minkälainen kasvis olen vaikkapa parinkymmenen vuoden päästä kun nyt jo kolmikymppisenä alkaa muisti pettämään? Hirvittää.

Olen lukenut että muistia voi kehittää. En nyt tarkoita näitä piin-likiarvo-hirmuja, vaan ihan 'normaali' ihminen voi pitää muistinsa kuosissa, en tosin muista minkälaisilla keinoilla. Kai monipuolinen lukeminen ainakin auttaa. Samaten olen huomannut että töissä ei aina kannata tarttua ensimmäisenä laskimeen kun tulee laskemisen tarvetta, vaan koettaa ensin laskea päässä. Kyllä se siitä alkaa raksuttamaan kun ei aina mene helpointa tietä.

Mitenkäs muilla? Oletteko muistihirmuja vai alkaako jo hämärtämään?

 

[avatar]

Itselläni on melko hyvä datanimurointikyky kuulosta ja näöstä. Lukion selvitin ihan kohtuullisilla papereilla lähinnä sillä, että kuuntelin aina tunnilla kaiken mitä opettaja selitti. En juurikaan lukenut kirjoja. En sitten tiedä, että onko minulla mikään kovin hyvä muisti muuten. Tämä lähinnä toimii lähimuistina hyvin ja sillä pärjää aina tuleviin tentteihin hyvin.

Yksi muisti on kyllä ihan susipaska ja se on nimimuisti. Voi olla, että uuteen kouluun vaikka mennessäni voi mennä viikkoja, että kunnolla muistan joidenkin ihmisten nimet. Se vain aiheuttaa joskus vähän päänvaivaa kun tuntuu tosi nololta, jos ei muista jonkun ihmisen nimeä ja pitää sitten mennä koputtamaan olkapäälle. Nykypäivänä tosin olen alkanut uskaltaa ihan julkisesti myöntää ihmisille sitä, että nimimuistini on ihan uskomattoman paska.

Numeromuisti tosin on sitten vastaavasti selvästi paras ja en tiedä, että onko sillä ollut mitään alitajuista ohjaavaa merkitystä siihen, että minusta sitten tulee laskentatoimen ihminen. Tulevissa duuneissa joutuu pyörittelemään paljon numeroita ja oma numeromuistini kyllä tekee siitä hiukan helpompaa vaikka excel nyt onkin keksitty jo aikaa sitten, mutta osa tehtävistä on helpottuu kuitenkin jos pystyy pyörittämään niitä ihan päässäkin.

Eräästä ystävästäni sen verran, että en tiedä onko hänen nuoruusiän aikainen syöpähoitonsa vaikuttanut asiaan, mutta hän on aivan maailman eliittiä hukkaamaan tavaroita. Mies joutui aikanaan Lappeenrannan poliisipäälliön puhutteluun kun oli anomassa passia saman vuoden aikana seitsemättä kertaa. Luulivat oikeasti, että mies myy niitä jonnekin. :) Jotku ovat vain niin huonoja muistamaan tuollaisia. Ei sinänsä kyllä ole naurunasia. Se voi joskus olla todella vituttava juttu varmasti.

 

[Hartiapankki]

Olen muuten unohtanut mihin laitoin auton avaimet. Pitäisi käydä laittamassa ovet lukkoon.

edit. löytyi

 

[stairox]

40 ikävuotta lähenee ja kyllä minä olen oppinut viimeisien vuosien aikana että jos aion saada lupaamiani asioita hoidettua, niin siihen kynä ja paperi on helvetin hyvä keksintö. Varsinkin jos lupaan hoitaa määrätyn asian vasta muutaman päivän päästä.

Nykyään pitää laittaa kännykän kalenterimuistiin kaikki kokoukset, parturiajat, autohuollot jne. ettei ne unohtuisi. Ennen kaikki sovitut kohtaamiset oli ja pysyi päässä.

Sinä päivänä kun unohdan että Sportilla on peli, lupaan hakeutua hoitoon.

 

[Lawless]

Alkaa kyllä hämärtää. Varsinkin baari-illan jälkeen on usein blackout-jaksoja, eli ajankohtia, joilta ei muista mitään.

Muistini on kuitenkin melko valikoiva, rekisterinumerot ja muutkin numerot, päivämäärät jne. pysyvät hyvinkin muistissa. Mutta usein, varsinkin jos on vielä itseäänkin muistuttanut moneen kertaan, että "aamulla hoidat sen asian" tms., niin melko usein unohtuu kuitenkin. Tosinaan sitä tulee tehtyä eri asioita niin "nollat taulussa", ettei mitään muistikuvaa jää aivoihin. Välillä tuntuukin ihan zombiemaiselta.

Sitten vielä se, että on vaikeaa keskittyä moneen asiaan kerrallaan. Joku asia saattaa unohtua, kun tuleekin jotain muuta tekemistä. Lukiossakin oli vaikeaa lukea moneen kokeeseen yhtä aikaa, niinpä lukeminen tulikin usein jätettyä siihen legendaariseen viimeiseen iltaan. :) Jotenkin aivot eivät pysty prosessoimaan täydellä teholla monta asiaa samaan aikaan.

 

[Olkku]

Omalla kohdalla kasvomuisti on aiheuttanut monasti, lähes koomisia tilanteita. En vaan osaa yhdistää näkemääni pärstää, johonkin tilanteeseen, mistä kyseisen naaman pitäisi tuttu olla. Nimimuisti on hyvä, mutta nimienkin yhdistäminen kasvoihin on vaikeaa, ainakin muutoman vuoden takaisissa tapaamisissa. Eräs hiton hyvä esimerkki tulee muutoman vuoden takaa.

Olin eräällä suurehkolla Tamperelaisella tehtaalla lastaamassa rekkaa, kun eräs tehtaan palohenkilökuntaan kuuluva mies tuli luokseni ja sanoi, "moro, mitäs Olkku". Mä katsoin sitä pitkään ja hän huomasi, että en tunnista ja esitteli itsensä, "olen sejase Raumalta muistatko"? Jumaleissoni, kaveri, jonka kanssa olin viettänyt nuoruudestani kymmenkunta vuotta, mutta yhteydenpito katkesi, kun hän muutti Tampereelle ja mä en tunnista, ennen kun esittelee itsensä. Semmonen hävettää. Onko muita kasvomuisti dementikkoja?

 

[Hartiapankki]

Nykyään pitää laittaa kännykän kalenterimuistiin kaikki kokoukset, parturiajat, autohuollot jne. ettei ne unohtuisi. Ennen kaikki sovitut kohtaamiset oli ja pysyi päässä.

Sama juttu, ilman kännykän tehtävälistaa/kalenteria olisin pulassa.

Tosinaan sitä tulee tehtyä eri asioita niin "nollat taulussa", ettei mitään muistikuvaa jää aivoihin. Välillä tuntuukin ihan zombiemaiselta.

Kuin suoraan omasta elämästäni. Varsinkin autolla ajaessa kun miettii jotain asiaa, hätkähtää jonkin ajan päästä että juuri ajetuilta kilometreiltä ei ole mitään muistikuvaa. Pelottava tunne.

 

[stairox]

Yksi muisti on kyllä ihan susipaska ja se on nimimuisti.
*klip*
Numeromuisti tosin on sitten vastaavasti selvästi paras

Aivan sama kuin minulla.

Lisäksi minun kasvomuisti on surkea, välillä ihmisiä tulee juttelemaan kanssani jotka ovat täysin tuntemattomia. Onneksi minulla on kehittynyt suht hyvä taito selvittää keskustelun aikana kenen kanssa juttelen, nolaamatta itseäni ;)

Numerot taas on aina ollut todella hyvin hallussa, muistan esim. melkein kaikkien lapsuuden kavereitteni kotipuhelinnumerot jotka oli käytössä 70-80 -luvulla.

Nimim. "Koulutus: Laskentatoimen merkonomi lukematta kokeisiin, kuuntelemalla tunneilla riitti mainiosti" ;)

 

[Särki]

Käyttäjätunnukset ja salasanat

Näitä yhdistelmiä on käytössä sen verran paljon, että ihan selvän lunttilapun olen joutunut itselle tekemään. Omia tunnus- ja salasanayhdistelmiä olen pyrkinyt yhtenäistämään, mutta noita työssä käytettäviä tunnuksia joutuu pakostakin opettelemaan ulkoa.
Välillä istutaan koneen edessä ja mietitään sopivaa yhdistelmää kulloinkin käytössä olevaan koneeseen/ohjelmaan/palveluun. Näitä tilanteita varten tämä kukkarossa säilytettävä muistilappu auttaa kummasti. (suosittelen jos vain mahdollista)

 

[Olkku]

Näitä yhdistelmiä on käytössä sen verran paljon, että ihan selvän lunttilapun olen joutunut itselle tekemään. Omia tunnus- ja salasanayhdistelmiä olen pyrkinyt yhtenäistämään, mutta noita työssä käytettäviä tunnuksia joutuu pakostakin opettelemaan ulkoa.
Välillä istutaan koneen edessä ja mietitään sopivaa yhdistelmää kulloinkin käytössä olevaan koneeseen/ohjelmaan/palveluun. Näitä tilanteita varten tämä kukkarossa säilytettävä muistilappu auttaa kummasti. (suosittelen jos vain mahdollista)

Noissa ei itsellä ole ongelmaa. Jostain kummallisesta syystä, luvut ja numerot pysyvät muistissa, jopa niin, että muistan millä forumilla, mikäkin salasana on käytössä. Tosin minulla on tietty logiikka noissa salasanoissa ja tunnusluvuissa, sekin auttaa kummasti muistamaan.

Lisäksi minun kasvomuisti on surkea

Tuosta samasta kirjoitin pari viestiä aiemmin.

 

[Hartiapankki]

Noissa ei itsellä ole ongelmaa. Jostain kummallisesta syystä, luvut ja numerot pysyvät muistissa, jopa niin, että muistan millä forumilla, mikäkin salasana on käytössä. Tosin minulla on tietty logiikka noissa salasanoissa ja tunnusluvuissa, sekin auttaa kummasti muistamaan.

Meikäläisellä on tunnukset neljälle tai viidelle kiekkoaiheiselle keskustelupalstalle ja jokaisessa sama salasana..tuota salasanaa ei edes tarvitse enää 'muistaa' vaan se tulee automaattisesti kun vaan alkaa kirjoittamaan. Voisiko tuota sitten sanoa sormimuistiksi.
Eli jokin muisti mullakin pelaa.

 

[pettter]

Mulla on kanssa huono muisti. Esimerkkejä voisi kertoa vaikka kuinka paljon.

Mulla on usein tapana tehdä muistilista, johon kirjoitan asioita mitä esimerkiksi pitää muistaa tehdä. Ja monesti jos ei ole paperilla listaa, niin joudun niitä mielessäni kokoajan hokemaan, ja silloin joskus tuntuu että tulee hulluksi.

 

[Olkku]

Meikäläisellä on tunnukset neljälle tai viidelle kiekkoaiheiselle keskustelupalstalle ja jokaisessa sama salasana..

Itse en käytä missään samaa salasanaa. On erinäisiä nimiä ja lukuja, höystettynä erikoismerkein. Mutta järjästelmä, jonka olen itselle luonut, auttaa muistamaan nuo idiootin varmasti.

 

[hilapiste]

Itse en käytä missään samaa salasanaa. On erinäisiä nimiä ja lukuja, höystettynä erikoismerkein. Mutta järjästelmä, jonka olen itselle luonut, auttaa muistamaan nuo idiootin varmasti.

Itse olen kaikki nettisalasanat ja käyttäjätunnukset kirjannut aina omaan tekstitiedostoon jota aina päivittelen. Muuten en kyllä muistaisi yhtäkään noista tunnuksista. Tunnukset on mulla ihan täysin randomilla haettu eli numeroja ja lukuja sekaisin.
Mulla on muisti sellainen, että syntymäpäivät,muut merkkipäivät, iät sun muut numerot ei pysy muistissa ei niin mitenkään.2 pankkikortin salasana ja oma kännykkänro pysyy muistissa, sen jälkeen tulee ylivuoto... Eli pitkälle listalle nuokin on tallennettu.Muutenkin, mitä enemmän on asioita eri alueilta muistettavana niin kyllä ne johonkin kalenteriin tai muistioon on laitettava, muuten olen hukassa.

 

[sampio]

Edellisiä viestejä lukiessani mietin noita esiin tulleita muistin lajeja, enkä pysty myöntämään minkään olevan erityisen huono. Muistan salasanat, numerosarjat, merkkipäivät, tapaamiset ja nimet melko hyvin, kasvot jäävät ehkä parhaiten mieleeni. Toki unohduksia sattuu, mutta ei niin paljon, että olisin vielä huolestunut, varsinkin kun ne jakautuvat eri osa-alueille ja unohtaminen on niin satunnaista. Jos elämäni on suht vakaata, jää suurinosa datasta päähän, mutta joskus kiireen ja paineen keskellä pienemmät jutut unohtuvat. Unohtelujen vähyyteen vaikuttaa tietenkin se, että menoni ovat aikalailla vakiintuneita, eikä työn puolesta ole neuvotteluja toisen perään. Parturit ja muut perusmenot muistan ilman lappuja.

 

[pettter]

Esimerkiksi, mä olen nyt 25v, eli siitä ei ole loppujenlopuksi kovinkaan kauaa aikaa kun olin peruskoulussa. Kuitenkaan en muista tuolta ajalta paljoakaan, varsinkaan koulujuttuja. Mä en muista että olisin ikinä peruskoulussa (ala- ja yläaste) opiskellut esimerkiksi historiaa tai maantietoa. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä näin on kuitenkin käynyt, mutta en vaan muista että koulussa olisi ikinä käsitelty esimerkiksi Suomen sotia tai katsottu kartalta missä eri maat sijaitsevat.

Nimimuisti mulla kans on huono. Esimerkiksi viime kesänä olin töissä 1.5 kk. Siellä oli noin 15 työntekijää, joista noin puolet samaan aikaan samassa vuorossa paikalla. Kuulin kyllä kaikkien nimet vähintäänkin 2-3 kertaa, mutta työjakson päätyttyä en muistanut kuin 3-4 työkaverin nimet. Nyt, noin 3 kk myöhemmin, ei tuu mieleen noista enää kuin yhden tyypin nimi. Kasvot kyllä muistan kaikilta. Joskus saa hävetä kun ei muista ihmisten nimiä. Muutamankin kerran on käynyt niin, että olen jutellut jonkun tyypin kanssa jo esimerkiksi muutaman päivän ajan, ja vaikka se on kertonut aluksi nimensä, en ole enää silloin myöhemmin sitä muistanut. Siinä vaiheessa ei tietenkään enää ole kehdannut kysyäkkään. Kuitenkin on sitten monta päivää myöhemmin tullut kysyttyä vielä enemmän nolostellen että "mikä se sun nimi olikaan?".

Vasta tuli kaupungilla yks tyttö juttelee. Siis kyllä mä sen kasvoista muistin, mutta koko sen ajan kun juteltiin mietin mielessäni että oonkohan mä pannut sitä joskus. En mä nyt osaa oikein selittää sitä, mutta se oli vähän hassu tilanne mulle.

Ei tää mun huono muisti kuitenkaan mua normaalielämässä erityisemmin haittaa. Hitto vaan kun samalla näkökin on mennyt melko huonoksi ja hampaatkin tippuu jo suusta.

 

[sampio]

Minun muistini on uskomattoman huono. Siis todella. Hukkaan kaiken minkä saan käsiini, ja unohtelen kovasti asioita. Ostan aina kaupasta useita hiuslakka- ja deodoranttipulloja, kampoja kämpässämme on monia kymmeniä, enkä koskaan tarvittaessa niitä löydä.

Hauskaa, tässähän alkaa tuntue itsensä jo yli-ihmiseksi. Minä nimittäin muistan tämänkaltaiset jutut hyvin. Voisin melkein vaimonikin puolesta sanoa, mitkä hiusaineet ja meikit ovat lopussa, ne vain jäävät päähän, kun yhteinen kylppäri kuitenkin on käytössä.

Minulle jää päähän hyvin myös erilaiset tilanteet ja tapahtumat vuosien varrelta, muistan elämyksiä ja tunnelmia lapsuudestani, muistan asioita kerho- ja kouluvuosiltani, samoin lukiosta, intistä ja niin edelleen. Erityisesti lapsuusajan muistoista on ollut paljon hyötyä näin isän roolissa, kun tietää, kuinka tärkeitä pienet asiat voivat olla, oli kysymys sitten positiivisista tai negatiivisista jäljistä. Niin, jotkin asiat unohtaisin mielelläni, mutta harmi vain, että nekin tallentuvat mieleen yhtä hyvin kuin myönteisetkin.

Kun tarkemmin mietin, minun vahvuuteni taitaa olla audiovisuaalisuus. Omat kokemukseni ja elämykseni muistan hyvin, kaveripiiriini verraten ainakin. Muistan myös kasvot hyvin. Opinnoissakin menestyin opettajaa seuraamalla enemmän kuin lukemalla, tämä oli onni meikäläisen kaltaiselle laiskalle opiskelijalle. Lisäksi pärjään vieraissakin kaupungeissa, jos vain saan tuijottaa hetken kaupungin karttaa ja näen kohteet siinä. Tuo alussa mainitsemani kylppäri-efektikin viittaisi meikäläisen hyvään visuaaliseen muistiin. Jes, valaistuin.

 

[pikkukatti]

No on täällä näköjään muitakin huonomuistisia. En oikein taas muista mitä piti kirjoittaa. No nimet ja numerot kyllä muistan aika hyvin. Ulkonäöltä en ihmisiä usein muista. Samoin unohdan yleensä mitä piti tehdä milloinkin. Toivon mukaan muistan huomenna mennä parturiin. Toisinaan tulee totaalisia katkoksia. Esim. joskus penskana sukeltaessa sukelluslasit vuotivat. Olin vielä veden alla ja ajattelin vain että vesi pitää saada pois laseista ja irrotin lasit pois. Ei vaan liiku päässä mitään hetkeen. No onneksi tähän mennessä ei ole mitään vakavampaa tuon takia sattunut.

 

[sampio]

Samoin unohdan yleensä mitä piti tehdä milloinkin. Toivon mukaan muistan huomenna mennä parturiin.

Toivottavasti muistat kuitenkin mennä kampaajalle.

 

[pikkukatti]

Toivottavasti muistat kuitenkin mennä kampaajalle.

Niin, unohdin kasvaako minulla parta vai ei. No joo sitä vaan on tottunut sanomaan parturi. Olen taas tyystin unohtanut, että huomenna olisi kai töitä ja pitäisi mennä nukkumaan. En myöskään koskaan muista mitä sieltä kaupasta piti ostaa. Menen ostamaan esim. vessapaperia, mutta ostan kaikkea muuta kuin sitä. Niin ja en muista tehdä edes muistilappua, tai sitten unohdan sen kotiin.

 

[Rocco]

Meikäläisen nimimuisti on todella surkea. Jos olen tavannut uusia ihmisiä - oli se sitten missä tahansa tai missä mielentilassa tahansa - en muista nimiä... Mutta sitten on joskus joitakin aivan ufotapauksia, että muistan jonkun ihmisen nimen sekunnissa. Useinmiten en muista nimiä monenkaan viikon jälkeen, vaikka olisin samassa työpaikassa.

Itse olen juuri tallainen aiemmin mainittu Sport-fani joka voi muistaa kolmen vuoden takaisesta matsista jonkun tilanteen tms. Sitten muistan aivan käsittämättömästi joitakin NHL-juttuja, juten missä joukkueessa pelaaja X on pelannut, keneen se treidattiin, paljonko tehopisteitä on jossakin joukkueessa jollakin kaudella tehnyt tms.

Ihmismieli on valikoiva.

 

[teemu73]

Minulla on hyvin valikoiva muisti.

Numeromuistini pelaa hyvin, kuten päivämäärät ja jääkiekkotulokset. Esimerkiksi joskus 80-luvulla muistin mm. kaikki Ässien ja Suomen pelien tulokset noin 10 vuoden ajalta, mutta nyt ei enää kaikki etenkään uudemmat tulokset jää mieleen. Myös oma cd-levyhylly on aika hyvin muistissa. Tai en pysty suoraan luettelemaan kaikkia levyjäni, mutta kirppiksiä kiertäessä en ole varmaan koskaan mennyt ostamaan levyä, joka minulla on ennestään. Kaikkia levyjen kappaleita en tosin muista mutta melko monia kuitenkin.

Kasvomuistini on perseestä. Oikein hävettää kun kerta toisensa jälkeen joku vanha tuttu tulee juttelemaan enkä koskaan osaa yhdistää että kuka ja missä on tavattu.

Koulussa kokeisiin lukeminen ei auttanut yhtään, kun en koskaan muistanut mitä luin. Tässä on myös keskittymisellä iso osa. En ole koskaan osannut keskittyä lukemaan sellaista, mikä ei kiinnosta, vaan ajatukset ovat lähteneet jonnekin ihan muualle.

Arkisia kämmejä tulee etenkin sellaisina ajankohtina, kun on paljon töitä ja stressiä, on unohtunut eväät kotiin tai joku tapaaminen on tullut missattua yms.

Muisti on vähän kuin juomalasi. Kahden desin lasiin ei mahdu kolmea desiä vettä. Muistikapasiteettikin on rahallinen, ja se "ylimenevä" osa unohtuu vaikka olisi tarkoitettu muistettavaksi.

 

[bozik]

Olen erittäin huonomuistinen mitä tulee nimiin ja salasanoihin. Tämä on aidosti kiusallinen ja ikävä juttu, salasanojen kanssa menee hermot ja taas nimimuistin heikkous johtaa ikäviin tilanteisiin.

Viimeksi maanantaina oli vaikeuksia työkoneen ensimmäisen salasanan kanssa ja apuahan siinä tarvitsin. Ainakin itselläni salasanoja on yksinkertaisesti liikaa yläkerran kapasiteettiin nähden ja olenkin vastoin kaikkia ohjeita alkanut kirjoittamaan salasanoja muistiin. Huono homma tässä vaan on se, että kun niitä kirjoittaa muistiin, niin ei sitä sentään viitsi kirjoittaa tyyliin "työkoneen ensimmäinen salasana on xxx". Sitten kun kirjoittelee pelkät salasanat muistiin joko vähän muokaten tai ihan sellaisenaan luetteloksi, niin ei millään muista mikä on mihinkin. Perkele, aidosti suurta vitutusta aiheuttava asia.

Huono nimimuisti on sitten toinen ikävä asia. Muistan kyllä kasvot ja senkin missä eri ihmiset olen tavannut, mutta nimiä en muista millään. Näistä onneksi yleensä selviää jotenkin, mutta helpompaahan se olisi, jos suoraan muistaisi jonkun puolitutun tai työkollegan nimen.

 

[Pingu]

Kasvomuisti on osoittautunut melko huonoksi, se on aika noloa jos joku muistaa minut nimeltä mutta itsellä lyö ihan tyhjää eikä kertakaikkiaan minkäänlaista mielikuvaa tule kyseisestä ihmisestä.
Viimeksi muutama kuukausi sitten joku moikkasi ja varmisti nimeni. Ei mitään hajua kuka oli, edes hänen nimi ei saanut mitään ajatusta päähän. Oltiin kuulemma samalla luokalla yläasteella.
Ehkä tuohon liittyy sitten valikoiva muisti, menneet on menneitä, mutta noita on jokunen sattunut että minut tiedetään jopa nimeltä, mutta itselläni ei ole aavistustakaan toisesta ihmisestä.

Mutta valokuvamuisti on hyvä. Suurella todennäköisyydellä pystyn sanomaan mikä valokuva on minun ottama vaikka joku toinen muuta väittäisikin.
Ja valokuvista pystyn muistamaan tapahtumia. Vaikka jotain 7 vuotta vanhaa keikkakuvaa katsellessa voin muistaa kenen kanssa siellä olin, millä kyydillä menin kotiin, mitä biisejä bändi silloin soitti jne.

 

[Lorvi]

Helvetin kännykkät, ennen kännyköitä muisti puh.numerot heittämällä ihan missä vain ja ihan koska vain. Nykyään joskus miettii omaa numeroaan yms paskaa.

Muut muistihommat toimii varsin hyvin mutta numerot eivät enään iskostu päähän, ei sitten millään.