Muistettavia hetkiä Hakametsässä

[Smoerrebroed]

Niin, "kopioinpa" tämän ketjun aiheen tuolta HPK:n ja JYP:in joukkuepalstojen puolelta. Samalla voisi tätäkin puolta herätellä vähän eloon, ettei kaikkea Tappara-aiheista keskustelua käytäisi ainoastaan tuolla Tapparan omalla palstalla, kun sielläkin se taso joskus on vähän mitä on. Elikä, mitä muistettavia tai ikimuistettavia hetkiä sinä olet kokenut Hakametsässä, niin hyviä kuin mahdollisesti huonojakin?

Tästä "lähiajoilta" tulee joitakin itselleni mieleen, vaikka en varmaan pystykään laittamaan näitä numerojärjestykseen:

- Kauden 2002-03 2. finaali Kärppiä vastaan. Aivan uskomaton tunnelma oli hallissa. Kun Bissett teki maalin, joka käytiin tarkistamassa videolta, oli jotenkin vaan kokoajan hirveän epäuskoinen fiilis, että ei se tuomari sitä tule hyväksymään. Pirneksen hieno yksilösuoritus ja muutenkin. Huh huh.
- Kauden 2000-01 2. (?) finaali Tepsiä vastaan. Vaikka silloin sainkin matsiin vain seisomapaikkalipun ja en kerinnyt edes näkemään ensimmäistä maalia, joka taisi tulla jo joskus ~36 sekunnin pelin jälkeen, niin silti silloinkin oli kyllä loistava tunnelma.
- Kauden 2001-02 ja 2002-03 voitot Ilveksestä, joihin satuin paikalle. Siis lähinnä nuo 7-2 ja 6-1 päättyneet pelit. Mieleen muistuu myös kauden 2001-02 eräs peli, joka päättyi 4-1 Tapparalle. Draper oli viimeiseen minuuttiin asti kiinni nollapelissä, mutta Ilvekseltä Pettinen (?) pääsi kuitenkin laittamaan kiekon Draperin selän taakse aivan nollakulmasta
- Kauden 2001-02 peli, joka päättyi Pelicansille jatkoajan jälkeen 2-3. Tappara taisi omien muistikuvieni mukaan mennä pelissä jo 2-0 johtoon, mutta Draperin seikkailujen ansiosta Pelicans tuli tasoihin ja tietysti sitten Pelicans-peluri pääsee läpi jatkoajalla, kun sitä on jäljellä enää 15 sekuntia verran.
- Kauden 2001-02 peli, jonka Ässät voitti 2-3 Tapparan aivan uskomattoman huonon peliesityksen jälkeen. Tämän pelin jälkeen oli kaiketi ensimmäinen TFC:n ja IFC:n kohtaaminen jäällä ja kun tämä peli ei meinannut alkaa ollenkaan, niin moni tuskastui ja lähti pois. Yleisöä olisi muuten varmaan ollut silloin enemmänkin, heh.
- Kauden 2002-03 peli, jossa Barkov ratkaisi sentään jatkoajalla Ilvestä vastaan. Itse pelihän päättyi 2-1. Tasoltaan peli ei hirveästi huimannut, mutta vieressä oli istunut koko pelin ajan joku perhe, joka kannatti Ilvestä ja voitto kyllä lämmitti.
- Kauden 2002-03 peli, jossa nähtiin kunnon maalijuhlat Pelicansia vastaan. Elikä siis tämä 8-3 päättynyt peli. Toinen peli Pelicansia samalla kaudella jäi myös mieleen, kun Tappara voitti erittäin väsyneen peliesityksen jälkeen pelin 4-1 ja kuinka hallissa oli aivan kuollut tunnelma.

Olisihan niitä monia muitakin, kuten tappio Bluesia vastaan kaudella 2002-03 runkosarjassa ekoissa peleissä kevätkaudella ja moni moni muu. Toivottavasti joku muukin jaksaisi tänne kirjoittaa, heh.

Edit: Ai niin, tuli vielä mieleen MM-kisojen peli tältä keväältä Tanskan ja USA:n välillä, joka oli todella ikimuistettava. Hallissa ei ollut "paljoa" yleisöä, mutta se meteli, jonka Tanskan fanit saivat aikaan ja se letka ympäri hallin.

 

[polvipetteri]

Kevät 1988 ja ratkaiseva finaalisarjan ottelu Lukkoa vastaan. Tämä oli vielä sitä aikaa, jolloin pleksien takana oli myös seisomapaikkoja. Itse istuin nykyisessä C-päädyssä, mutta halli oli tupaten täynnä, myös nuo jääntasan paikat.

Tappara meni Janne Ojasen maalilla 1-0 johtoon ja hetkeä myöhemmin taulu loisti jo 2-0 -tilannetta. Mentiin maalin jälkeiseen aloitukseen ja Teppo Numminen sai kiekon, nousi keskiympyrän paremmalle puolelle ja laukoi hirvittävän kudin Jarmo Myllyksen taakse.

Nummisen maalista mentiin hetki ja Tapparan Janne Ojanen joutui jäähypenkille. Kesken Lukon painostuksen Erkki Lehtonen hankki kiekon itselleen oman puolustusalueen vasemmassa laidassa ja lähti nousemaan kohti Lukon maalia. Tutkapari Timo Susi viiletti oikealla. Lukon siniviivan jälkeen Ekku antoi Myllyksen olettaa, että syöttö lähtee Sudelle, mutta vetikin ranteella takayläkulmaan.

Peli päättyi käytännössä tuohon maaliin, vaikka molemmat joukkueet yhden maalin vielä kosmetiikan vuoksi tekivätkin. Tuosta maalista eteenpäin odoteltiin vain sitä, kun kolmantena vuonna peräkkäin Tapparan kapteeni nostaa Kanada-maljan päänsä päälle.

Takaisin kotiin ajettaessa satoi aivan käsittämättömän paljon lunta ja matka eteni todella hitaasti olemattoman näkyvyyden vuoksi, mutta ei haitannut sitten pätkääkään.

 

[Wille]

Viestin lähetti Smoerrebroed
- Kauden 2001-02 peli, jonka Ässät voitti 2-3 Tapparan aivan uskomattoman huonon peliesityksen jälkeen. Tämän pelin jälkeen oli kaiketi ensimmäinen TFC:n ja IFC:n kohtaaminen jäällä ja kun tämä peli ei meinannut alkaa ollenkaan, niin moni tuskastui ja lähti pois. Yleisöä olisi muuten varmaan ollut silloin enemmänkin, heh.

Oli muuten toinen kohtaaminen. Tällä kaudella oli eri meininki :)

Tämän vuotinen faniklubien välinen ottelu alkoi 7.12.2002 kello 19.45 vain 20 minuuttia sen jälkeen kun SM-liigan paikalliskamppailu oli tauonnut.

 

[teemu73]

Tulenpa antamaan yhden oman Tappara-henkisen kokemuksen.

Keväällä 1988 Ässien kausi päättyi runkosarjaan (kuten yleensä aina tuohon aikaan). Ja olin sitten loppupeleissä aina Tapparan puolella ja olin katsomassa Hakametsässä neljättä välieräottelua Tappara-HIFK. Peli kesti todella pitkään, koska ainakin toisesta erästä lähtien kentällä sikailtiin koko ajan. Peli eteni vain muutamia sekunteja kerrallaan ja jäähypenkeillä oli enemmän porukkaa kuin vaihtopenkeillä. Pääasiassa HIFK:lla mopo karkasi käsistä tässä pelissä. Tappara johti 9 sekunnin jälkeen 1-0, ensimmäisen erän jälkeen 3-0 ja voitti koko pelin hurjin luvuin 15-3.

Lisäksi olen nähnyt myös pari Ässien erityisen makeaa voittoa Tapparan vieraana (1985-86 4-5 ja 1991-92 5-6, molemmissa peleissä Arto Heiskanen oli ratkaisijana) sekä 1997 olin todistamassa kun Ässät ryssi 0-5 johtonsa tasapeliksi.

En ole oikeastaan koskaan onnistunut menemään katsomaan tylsää peliä Hakametsään, vaikka siellä on tullut usein vierailtua.

 

[Wille]

Viestin lähetti teemu73
1997 olin todistamassa kun Ässät ryssi 0-5 johtonsa tasapeliksi.

Olin samassa pelissä ja vielä "vieraspäädyssä". 0-5 tilanteessa, oliskohan ollut jotain 30.00 tienoolla, lähdin vaimon kanssa ravintolaan oluselle. Juuri kun oluen sain käteen, niin Tappara kavensi 1-5. Olutta lipitellessä Tappara pisti 2-5 ja taisi vielä ennen erän loppua kaventaa 3-5. Kolmanteen erään pystyi menemään jo paljon rauhallisempana...

Pelissähän tosiaan mentiin jatkoajalle, jossa Ässät tekikin maalin, mutta yliajalla - onneksi.

 

[Ilpo]

Hakametsän hetkistä

Muistan lapsuudesta, kuinka seisoin täpötäyden halllin päädyssä finaalissa TPS:ää vastaan. Marja heitti viivalta löysän Jari Paavolan räpsän kautta sisään. Peli päättyi aika suurinumeroisesti.

Muistoja on kanssa Tapparan rökitys Lukkoa vastaan (18-2 ??) joskus 80-luvun alussa.

Tuoreita hetkiä on keväältä 2002, jolloin Janne nappasi jatkoajalla TPS:ää vastaan Tapparan finaaliin. Halli repesi. Olipahan jännä jatkoaika.

Hyviä oli kanssa tämän kevään trillerit Bluesia, HPK:ta ja Kärppiä vastaan. Parhaiten muistan vihellykset Calounille, huudot Myllykselle ja Puistolan jatkoaikamaalin 4. pelissä HPK:ta vastaan.

 

[Vintsukka]

Hirveän monia pelejä en ole paikan päällä ollut katsomassa, mutta tämä yksi muisto ponnahtaa aina ensimmäisenä mieleen.

Muutama vuosi sitten sain veljeltäni 2 kausikorttia lainaksi Tappara-Jokerit-peliin pari tuntia ennen pelin alkua ja sitten aloin etsiä kaveria joka lähtisi mukaan. Lopulta yksi kaveri lähti, joka ei ollut erityisen kiinnostunut jääkiekosta. Matkalla hallille juteltiin jotain ja kaveri mainitsi telkkarista katselleensa NHL:ää ja niitä tappeluja, johon minä sanoin että "ei täällä SM-liigassa juurikaan tapella, ei niin kuin NHL:ssä".

Itse pelissä Tappara nöyryytti Jokereita kunnolla. Peli päättyi lopulta 5-0 Tapparalle ja kunnon kahakoita oli jäällä niin etten ennen ollut SM-liigassa sellaista nähnyt. Ja kaverista tuli sen pelin aikana Tappara-fani.

 

[1960]

Ilpo: Tuo Tappara-TPS peli mistä kerroit on kevään 1977 kolmas ja ratkaiseva loppuottelu. Peli päättyi Tapparan ylivoimaiseen 9-1 voittoon.

Myös tuo Tappara-Lukko 18-2 on tuttu peli. Siinä pelissä mm. toinen erä päättyi 10-0...

 

[axe]

Muutama erilainen muistokas hetki vuosien varrelta.

Kun Mikko Luoma haki avauspaikkaa. Haki ja haki, ei löytynyt, hakipa pari kertaa uudelleen vauhtia syvemmältä omalta alueelta ja haki ja haki, mutta sopivaa avauspaikkaa ei vain näkynyt. Lopulta kiekko sitten Luoman lavasta lähti... suoraan laitapleksien yli sivukatsomoon.

Kun Vesa Salo tykitti siniviivalta omaan päätyyn. Tilanteessa Vekku vatkasi kiekkoa lavassaan hyökkäyssinisellä, pää tietty pystyssä jotta nopeasti aukeava mahdollinen syöttöpaikka voitaisiin hyödyntää. Syöttöpaikkaa ei kuitenkaan löytynyt, joten Salo päätti ampua itse maalinedusruuhkaan. Sen viimeisen vispauksen aikana kiekko vain pyörähti lavan yli ja juuri mailan taaksevetovaiheessa nojasi sopivasti lavan rystypuoleen ja lensi kaaressa taaksepäin aina omalle alueelle.

Kun Jussi Tarvainen näytti maalintekotaitoa. Oli Jussin eka kausi Tapparassa ja eka matsi Hakametsässä vanhaa tuttua Jyppiä vastaan. Avauserässä joku Parkkovi pelasi Tarvaiselle takatolpalle eteen täysin tyhjän maalin; Jussi ohjasi yhdellä kosketuksella mutta "väärältä" puolelta ohi, siis maalivahdin ja takatolpan välistä vaikka koko maali edessä oli tyhjä. Toisessa erässä sitten Jypin Petr Ton hyökkäsi yksin ja ohjattiin maalin taakse, josta hän sitten heitti toivotaan-toivotaan -syötön maalin eteen. Kiekko napsahti maalin edessä suoraan innokkaasti puolustaneen Tarvaisen lapaan ja pomppasi siitä tietysti omaan verkkoon. Melkein laukaukseksikin sitä voisi väittää. Myöhemmin ne uudet paitojen värit kävi sitten vähän tutummiksi.

Kun Steve Peters tappoi jäähyä. Tappara oli alivoimalla ja hienosti aikaa pelaten hyökkääjä vei kiekon hyökkäysalueelle ja syötti sitten taaksepäin Petersille. Steve peruutteli kiekon kanssa syvemmälle omiin päin houkutellen vastustajan miehitystä ylemmäksi ennen kuin sitten purkaisi taas kiekon vastapäätyyn. Melkein kulmaan asti Peters pudottikin ennen kuin oli aika vetää se raudanluja rannepurku.... ja suoraan ensimmäisen karvaajan lapaan. Maalia ei tullut, mutta Petersin pakkipari joutui kaatamaan vastustajan ja tuloksena kahden miehen av.

Kun Mikko Luoma näytti miten kahvataan. Tom Draper hukkasi mailansa maalin taakse kesken vastustajan hyökkäyksen. Luoma oivalsi nopeasti ja antoi oman mailansa maalivahdille. Tilanteen salliessa Luoma meni maalin taakse hakemaan molarin mailaa ja oli juuri menossa vaihtamaan mailoja Draperin kanssa, kun kiekko tulikin lähellä olleelle vastustajalle. Ei muuta kuin maalivahdin maila kainaloon kaikkien kahvausten isoäitinä. Jäähy tuli, tosin syy oli väärä varuste.

Kun Ari Haanpää teki maalin Jukka Tammelle. Se oli joku niitä Lions Club -hyväntekeväisyysmatseja. Haanpää pääsi tykittämään tuhannen taalan paikasta, läheltä ja kovaa suoraan syötöstä. Varma maali. Vaan ei, Jukka Tammi reagoi hämmästyttävästi ja nappasi kudin hanskaansa. Samaan syssyyn Tammi ajatteli vielä pistää kiekon heti peliin maalin kulmalta nousevalle omalle pakilleen. Luistelupotku sivummalle ja tarkoituksena ravistaa kiekko sinne maalin taakse. Kiekko vain takertui ravistusvaiheessa jotenkin hanskaan kiinni ja lensikin suoraan omaan maaliin. Haanpää siis teki sittenkin paikastaan kassin.

Ja otetaan vielä legendoista legendoin, vaikka se tapahtuikin Porissa eikä Hakametsässä. Timo Jutilan huikea avaus oman maalin takaa omaa maalivahtia päähän. Maalissa oli Jari Halme, jonka maskin sivuun Jutila jotenkin onnistui pitkäksi avaukseksi tarkoittamansa syötön osuttamaan, joten kiekon nousukulma on ollut huikea. Maski lensi Halmeen päästä ja kiekko Ässille, joten peli sai jatkua (kypärän irtoaminen oli Tapparan syytä, kiekko ensin haltuun ennen kuin peli poikki). Pari kutiakin siitä Ässiltä tuli, mutta pakit taisivat heittäytyä molempien eteen ettei Halmeen tarvinnut torjua ilman päätä. Tosin hyvin Hilppa oli tilanteissa mukana pelkäämättä sen kummemmin.

 

[calvin]

Jutilasta ja avauksista tuli mieleen muutama vuosi sitten Hippoksella nähty episodi, jossa Jutilalla oli omassa päässä kiekko ja hän odotti hyvää paikkaa avaukselle. Vielä muutaman sekunnin päästäkin Juti vielä odotti sitä paikkaa ja kun sitä ei alkanut kuulumaan alkoi hän vähän niin kuin virittelemään laukausta, vaikka Jyp ei kummemmin yrittänyt edes karvata kiekkoa pois. Yleisö tietenkin huomasi tämän ja alkoi huutamaan että "Lauo!". Ja Jutihan sitten tietenkin laukoi lämärillä kiekon pitkäksi Jypin päätyyn. Ilmeisesti päässä sen verran sumeni että kun ei heti keksinyt mitä kiekolle oikein pitäisi tehdä niin päätti sitten täysin paineettomassa tilanteessa ampua kiekon lämärillä pitkäksi. Ja yleisöllä oli hauskaa...

 

[U2]

axe pistikin jo muutaman hyvän tutun jutun takavuosilta, mutta pari lisää tuli mieleen.

Kausi 1988-1989(?). Oli muistaakseni kauden ensimmäinen paikallispeli. Joku Tapparalainen, en nyt muista kuka (Kari Heikkinen?), tsuppasi purkukiekonomaisen aika hiljaisen jäänuoliaisen jostain punaviivan paikkeilta kohti Jukka Tammen vartioimaa Ilves-maalia. Tammi luistelee hiukan vastaan ja odottaa lapa jäässä kiekon napsahtamista lapaan. Jäässä on kuitenkin "kökkö" ja kiekko pomppaa juuri ennen Taiston mailaa lavan yli ja liukuu tyhjään maaliin: 1-0 Tapparalle.

Välierät Ilvestä vastaan keväällä 1990. Ilves lyö rännikiekon Tapparan päätyyn. Mike O'Neill luistelee maalin taakse pysäyttämään kiekkoa. Kiekko ponnahtaa kuitenkin jostain "naulankannasta" suoraan maalin eteen, jonne myös Mika Arvaja luistelee ja tekee Ilvekselle 1-0.

Aika karmaiseva muisto jostain 80-luvun alkupuolella pelatusta matsista: Olin siinä seisomokatsomossa, jonka paikalla on nykyään Ylä- ja Alapesä. Kesken pelin kuului katsomon rakenneraudoista aikamoinen kolahdus. Kurkistin penkkien välistä alas ja maassa näkyi miehen jalat! Hän oli kaiketi pudonnut seisomakatsomon ylimmän rivin takaa maahan. Pudotusta oli useampi metri. No sitten huudettiin järkkärille, että soittaa heti ambulanssin paikalle. Valitettavasti en tiedä kuinka kyseiselle miehelle turmassa kävi.

 

[PikkuKasi]

Hieno ketju ja jäänyt arkistoihin mätänemään, keskustelua käyntiin. Omat upeimmat hetkeni:

-2003 viimeinen finaali, kun Pirnes ja Uhlbäck junailivat voittomaalin. Räjähti kyllä kotona olohuone melkoiseen mylvintään. Todellinen unelmien täyttymys!

-Tietenkin jokainen paikallispeli, mutta negatiivisessa mielessä on jäänyt mieleen tämän kauden ensimmäinen paikallinen 1-4 johtoaseman sössimisen kautta. Pari vuotta sitten sain ''ilon'' olla todistamassa Ipan nousua viimeisessä erässä tilanteesta 5-2 aina voittoon asti. No, lisäävätpähän paikallistunnetta!

-Ojasen ''ennätyspeli'' Tepsiä vastaan joulun jälkeen. Rankkaria edeltäneet Janne-huudot meinasivat saada tipan linssiin. Ensi kaudella sitten päätös tälle?

-Koko 2000-luvun alun menestys ja hurmos Hakametsässä.

 

[Kaivanto]

Omat upeimmat hetkeni:

-2003 viimeinen finaali, kun Pirnes ja Uhlbäck junailivat voittomaalin.

Oletko tosissasi?

 

[koo]

-Ojasen ''ennätyspeli'' Tepsiä vastaan joulun jälkeen. Rankkaria edeltäneet Janne-huudot meinasivat saada tipan linssiin.

Minua ei itkettänyt tuossa pelissä Janne-huudot, eikä mikään Janneen liittyvä, mutta itketti kyllä. Muistaisin jopa itkeneeni kotimatkalla, vaikka pyrin keskittymään pelin ainoisiin valopilkkuihin, ässällä alkaviin venäläisiin.

Muzzatin kuviot taitaa olla tuoreimpia huippu-huippu-ilomuistoja Hakametsässä.

Joopa, muokkailen vähän sanomisiani. Harmitti tietenkin Jannen loukkaantuminen, oikein kovastikin. Epäonnistunut rankkari ei niinkään kauheasti, sillä hänhän halusi sen pisteen nimenomaan "pelaamalla". Vaikka onhan rankkarikin peliä, mutta silti. Koko peli oli ihan itkettävän pöö.

Terveisin koo

 

[J.Grönvall]

Näitähän riittää vaikka millä mitalla:

- Sain fanipaidan nuorena poikana ja ensimmäisen kerran pääsin ylpeilemään sen kanssa Tappara-Jokerit-matsiin. Paita oli #7 ja kuului silloin Bedrich Scerbanille, joka tietenkin latasi siniseltä myös maalin siinä pelissä. Niin ja Jokerit voitti 2-3.

- Täälläkin jo mainittu Tappara-Jokerit-matsi kaudelta 2000-2001. Silloin oli vielä sellaista ylimääräistä kihelmöintiä ilmassa aina kun Jokerit saapui Manseen. Pelihän oli sitten hieno kokemus, 5-0-voitto ja Cote-Haakana sekä O'Brien-Törmänen siihen päälle.

- Se TPS-välierä vuonna 2002 kun Janne heilautti yläpesää

- Se Ilves-välierä vuonna 2001 kun Tare heilautti yläpesää, ja etenkin se harhautus jolla Majesky saatiin näyttämään uskomattoman tyhmältä.

- 90-luvun lopun paikallismatsit joissa Ilves voitti käytännössä aina Tapparan. Hyvän ystäväni kanssa näitä käytiin katsomassa, ja joka samperin kerta tuntui että Ilves voitti. Pahin oli kausi 98-99 kun pataan tuli mm. 8-3,5-0,5-0 ja 6-2.

- Kauden 96-97 ensimmäinen paikallismatsi jonka Tappara vei 7-5. Varmaan edelleen paras muisto ikinä Hakametsästä, se lopun nousu 4-5-lukemista parissa minuutissa oli ihan uskomatonta.

- Paikallispeli jolloin pääsin Urheiluruudun haastateltavaksi. Ennen peliä kyseltiin Tapparan taisteluilmettä ja sen jälkeen sitä miten "Tiukka Tappara-fani lohduttautuu?". Ilves voitti 5-2, kausi oli varmaankin 97-98.

- Säkenöivä tunnelma kauden 1999-2000 ekassa pelissä Ässiä vastaan. Hallissa päälle 6 000 katsojaa ja kansa odotti ja odotti, kunnes Meluzin räjäytti riemun. Tottakai Ässät voitti 1-3.

- Tappara-Lukko kaudelta 94-95. Silloinen hyvä ystävä oli kova Lukko-fani ja raumalaiset olivat silloin myös ihan liigan kärkijengejä. Peli oli 0-3 ja 1-4, kunnes alkoi nousu joka huipentui Nikanderin jatkoaikamaaliin. Kivaa oli.

- 2003 2.finaali oli tunnelmaltaan sellainen kokemus, etten ole koskaan Hakametsässä kokenut. Vähän oli heitelty sinioranssi-serpentiiniä sinne tänne ja tuntui, että se oli "meidän" halli. Siihen päälle hieno voitto vielä.

- 2002 1.finaali oli myös hieno. Tappara oli ennakkosuosikki, vastassa vihattu Jokerit ja peli alta aikayksikön 2-0. Sitten mentiinkin 2-2, 4-2, 4-4 ja lopulta Uhlbäck päästi piinasta.

- Tappara-Jokerit-puolivälierät vuosina -97 ja -98. Ensimmäinen päättyi Jokereille 5-6 jatkoajalla, Ipi Kauhanen löi pleksiin halkeaman, Strömbergin (?) jalasta voittomaali, Ville Niemisen kaksi maalia, väsynyt Jarkko Nikander varjosti Janeckya. Seuraavassa kova tunnelataus, vihellyskonserttia, buuausta ja 7-5-voitto.

- Tappara-TPS joskus 2000-luvun taitteessa. Tappara johti 3-1, aalto kiersi hallia ja TPS voitti viime hetkien maaleilla 3-4. Uskomaton vitutus. Josef Boumediennen harhasyöttö ei unohdu koskaan :)

- Toinen Tappara-TPS samoilta ajoilta, matsi päättyi 5-3 ja viimeiset pari minuuttia muistaakseni 4-2.

- Kun Vallu Krykov tasoitti Vesa Toskalan längeistä 15 sekuntia ennen loppua, torjuttuaan sitä ennen Ilveksen yrityksen tyhjiin.

- Joskus muistan jopa kovan kannustuksen paikallispelissä jossa Ilves johti parhaimmillaan 1-6. Nieminen 2-6, Fedotov 3-6 ja Grönvall 4-6, mutta lopulta Ilves vei 4-7. Silloin kuitenkin korvia huumasi kun kiri oli meneillään ja Ipa istui jäähyllä.

- Juha Vuorivirta teki hattutempun SaiPaa vastaan ottelussa joka päättyi 9-5 :). Muistan kuinka kiroilin rajusti kun Tappara hukkasi 8-3-johtonsa lukemiin 8-5.

- Kaikkien aikojen ensimmäiset säälipleijarit, Tappara-Blues ja katsojia komeasti 2 500. Voin kertoa että oli aika tyhjää, D-päädyssä ihan valehtelematta n. 15 katsojaa.

- Jan Calounin pimahtaminen 2002 puolivälierissä

- Tappara-HIFK ja Trevor Gallantin missattu tyhjä maali. Matsi päättyi 2-2 ja Tappara onnellisesti playoffeihin.

- Pasi Petriläisen (?) maali puolesta kentästä paikallismatsissa. Ilves johti ekalla erätauolla 0-2 ja Tappara voitti 5-2. Kehtasi mennä kouluun seuraavana päivänä.

Jne jne jne...

 

[vdx mua zorbas]

- 2003 2.finaali oli tunnelmaltaan sellainen kokemus, etten ole koskaan Hakametsässä kokenut. Vähän oli heitelty sinioranssi-serpentiiniä sinne tänne ja tuntui, että se oli "meidän" halli. Siihen päälle hieno voitto vielä.

Olikohan tämä serpentiini sitä mitä itse muistelen, että olisi ollut sellaista muovista? Oliko se tämä vuosi? Enivei, jonain vuonna halliin oli roudattu jaettavaksi sellaista oranssia tönkköä muovia varmaan satoja metrejä. Ideana vissiin oli, että sitä olisi voinut heiluttaa pään päällä niin kuin änärissä. No, eihän se siihen taipunut kun muovi oli jotenkin niin jäykkää. Hyvä ja hieno idea kuitenkin, vaikkei ihan täysin toiminutkaan. Hallissa oli vielä vuosienkin päästä tuota muovia ympäri hallia (sidottuna katsomoaitojen tankoihin ja hallin kattorakenteisiin).

 

[kalle]

tappara-zska

Pelkkä otsikkokin herättää varmasti ihmetystä varmaan suurimmimmalla osalla.
Mutta, totta se on, Tappara kohtasi 70-luvun lopulla ( en jaksa tarkistaa) maailman parhaan seura/maajoukkuejoukkueen muistaakseni 2 kertaa Hakametsässä.
Kyseessä oli silloinen jonkinlainen Eurooppa-Cup. Tappara pelasi 2 ottelua ZSKA:ta vastaan ja ainakin toisen voitti . Kuten sanottua, muistot ovat jo hiemat hatarat, mutta sitä en ikinä unohda, kun P.Ansakorpi (10) veti rystyltä (polvillaan) ohi Tretjakin ja ainakin ensimmäinen peli voitettiin..
ps. toinen hävittiin rankkareilla 1-2? Viisaammat korjatkaa ja hienoa olisi myös kuula, olinko silloin ainoana paikalla?

 

[Sean #19]

Tappara pelasi 2 ottelua ZSKA:ta vastaan ja ainakin toisen voitti

Jaa, Tappara siis voitti joukkueen, joka pääasiassa muodosti lähes kokonaan Neuvostoliiton maajoukkueen rungon? Kova juttu ollut varmasti tuolloin.

Hajanaisia muistoja Hakametsästä:

- Olikohan 1993-94 ja peli vihattua narrilaumaa vastaan. Tappara voitti 5-1, Jiri Kucera teki selvän paitsiomaalin ja Jokereiden maalilla hörppi Allan "Patrickin pikkuveli" Roy.

- Työsulkukausi 1994-95 ja Theo Fleuryn viimeinen peli Tapparassa ja vastassa HPK. Kyseisen pelin jälkeen alkoi joulutauko. Fleury iski tässäkin pelissä komeat tehot Ojasen ja Apa Kulmalan ketjussa. Viimeinen tyhjiin ja tämäkin peli päättyi muistaakseni 5-1.

- Kevään 97 puolivälieräottelu Hakametsässä ja vastassa tuon ajan dynastia Jokerit. Ville Niemisen maali ja villi tuuletus, Barkovin tehoilta ja tottakai se Strömbergin jalkamaali jatkoajalla. Muistaakseni Jokereiden ensimmäinen maali tuli tilanteesta, jossa Törmänen pääsi yksin läpi kiekon kimmotessa lapaan keskialueella tuomarin luistimesta. Perkele.

- Ennen Tapparaan tuloaan Jypissä pelannut Jussi Tarvainen taklasi puolen kentän vauhdilla selkään Tapparan pakkia (olikohan kyseessä legendaarinen Reid Simonton) ja lensi suihkuun äänekkäiden "SIKA!" - huutojen saattelemana.

- Jason Muzzatin ensimmäinen peli Hakametsässä ottelussa Tappara-Pelicans. Sarjanousijalle ei annettu mahdollisuuksia. Mieleen ovat jääneet Muzzatin ruskeat (Brian´s - merkkiset?) patjat ja Jani Hassisen raju taklaus Pelicans-pakkiin, joka taisi olla V-P Laitinen. Edellisellä kaudella jääpalloilijaa muistuttanut Hassinen veti etenkin tuon kauden syksyllä rajuja pommeja puolen kentän vauhdilla.

- Ylempänä pariin kertaan mainittu Tappara-Jokerit matsi 00-01 kaudelta. Jokerit oli vielä tuolloin melko vihattu seura ja herätti kiinnostusta. 5-0 voitto, Tarvainen teki rangaistuslaukauksesta ja ne pari tappelua. Coté otti rajusti pataan Jokereiden kovanaama Kari Haakanalta. Tämän jälkeisellä pelikatkolla viltissä istunut Sean O´brien kävi ottamassa tuntumaa jäähän parilla kaarreluistelulla. Peli jatkui ja Jokereiden Antti Törmänen kuljetti kiekkoa sisään Tappara-alueelle, kun puolustaja O´brien nakkasi hanskat ja mailan jäähän, ja lähti jahtaamaan Törmästä. Lopputuloksena varsin yksipuolinen nyrkkitappelu. Pelin loppuvaiheessa W&S laittoi jäälle Tomekkia, Saarisen Pasia ym., mutta enempää ei myllyjä nähty, vaikka etenkin Tomek koputteli ahkerasti Reteä polvisuojiin.

- Yksi kausi Luoman Mikko veti Bluesia vastaan komeat jalkakynät ja kiekko reppuun. Taisi olla jalkakynissä hieman tuuria mukana, mutta sitähän hyvillä pelimanneilla usein riittää. Peli oli lauantaina ja kahden erän muniin puhaltelun jälkeen Tappara laittoi isomman vaihteen silmään jyräten jälleen vastuttamattomasti voittoon.

- Kevään -02 ratkaiseva välierä sekä -03 toinen finaali jäänyt mieleen tunnelmaltaan. Muutenkin oli hienoa aikaa koko jakso 99-03!

- Toinen työsulkukausi ja Tapparan nousu Ilvestä vastaan päätöserässä tasoihin ja pilkuilla voitto. Ratkaisevan sisään laittoi Ville Nieminen. Ipan maalissa Toskala.

- Kevään 2010 viimeinen puolivälierä. Huippukauden pelannut Jori Lehterä taisteli isot peliminuutit jälleen urhoollisesti väsyneenä läpi ottelun ja kerta toisensa jälkeen sai pelin painettua KalPan päätyyn. KalPa jatkoon jatkoajalla ja Ojasen Janne pelasi viimeisen pelinsä Tapparassa.

 

[Corkscrew]

- Olikohan 1993-94 ja peli vihattua narrilaumaa vastaan. Tappara voitti 5-1, Jiri Kucera teki selvän paitsiomaalin ja Jokereiden maalilla hörppi Allan "Patrickin pikkuveli" Roy.

Tässä pelissä tuli myös oltua paikalla. Halmeen nollapeli taisi mennä vasta ihan lopussa, joka jäi hyvin pieneksi kauneusvirheeksi muuten täydellisestä pelistä.

- Työsulkukausi 1994-95 ja Theo Fleuryn viimeinen peli Tapparassa ja vastassa HPK. Kyseisen pelin jälkeen alkoi joulutauko. Fleury iski tässäkin pelissä komeat tehot Ojasen ja Apa Kulmalan ketjussa. Viimeinen tyhjiin ja tämäkin peli päättyi muistaakseni 5-1.

Hieno peli. Oli ehkä sen kauden parasta Tapparaa, kun koko joukkue löysi itseluottamuksensa Fleuryn ja valmentajaksi tulleen Matalamäen johdolla. Jos työsulku olisi jatkunut, niin ehkä karsintakurimuksessa alkukauden ollut Tappara olisi noussut jopa playoffeihin asti?

- Kevään 97 puolivälieräottelu Hakametsässä ja vastassa tuon ajan dynastia Jokerit. Ville Niemisen maali ja villi tuuletus, Barkovin tehoilta ja tottakai se Strömbergin jalkamaali jatkoajalla. Muistaakseni Jokereiden ensimmäinen maali tuli tilanteesta, jossa Törmänen pääsi yksin läpi kiekon kimmotessa lapaan keskialueella tuomarin luistimesta. Perkele.

Muistelen että Jokerit olisi tehnyt tuossa pelissä kaksikin jalkamaalia, mutta oliko näin? Tuolloinhan kiekkoa ei saanut edes ohjata jalalla maaliin, mutta videotarkistuksen puuttuessa vaikeitahan ne oli tuomareiden havaita. Oliko tämä se peli jossa Janecky (0+5) ja Barkov (0+4) näyttivät parasta osaamistaan?

- Ylempänä pariin kertaan mainittu Tappara-Jokerit matsi 00-01 kaudelta. Jokerit oli vielä tuolloin melko vihattu seura ja herätti kiinnostusta. 5-0 voitto, Tarvainen teki rangaistuslaukauksesta ja ne pari tappelua. Coté otti rajusti pataan Jokereiden kovanaama Kari Haakanalta.

Coté iski ylivoimamaalin ja lensi sen jälkeen tosiaan suihkuun. Rajusti pataan on aika raju näkemys tappelusta jonka isokokoisempi Haakana vei nimiinsä muttei mitenkään ylivoimaisesti. Coté oli hieno pakki joka osasi avata, ampua ja pelasi isolla tunteella. Tuulahdus 80-lukua konemaisen Tapparan joukkueeseen tuolloin 2001.

- Kevään -02 ratkaiseva välierä sekä -03 toinen finaali jäänyt mieleen tunnelmaltaan. Muutenkin oli hienoa aikaa koko jakso 99-03!

Hienoa aikaa tosiaan. Itselle on ehkä jäänyt parhaiten mieleen -03 toisen finaalin ohella Tarvaisen jatkoaikamaali Ilves-välierissä -01 jolloin Tappara meni ensimmäisen kerran finaaleihin sitten 80-luvun. Ilves johti tuota kolmatta välierää pitkään mutta konemaisesti myllyttänyt Tappara tuli väkisin tasoihin kolmannessa erässä ja jatkoajalla Tarvainen murtautui väkisin keskialueelta läpi ja upotti kiekon ohi Pitkämäen.

 

[Väsyneet Kädet]

..
Muistelen että Jokerit olisi tehnyt tuossa pelissä kaksikin jalkamaalia, mutta oliko näin? Tuolloinhan kiekkoa ei saanut edes ohjata jalalla maaliin, mutta videotarkistuksen puuttuessa vaikeitahan ne oli tuomareiden havaita. Oliko tämä se peli jossa Janecky (0+5) ja Barkov (0+4) näyttivät parasta osaamistaan?

..

Mikäli sama peli kyseessä, niin Jokereiden yksi maali meni Variksen molempien luistinten kautta.

Onhan noita hetkiä Hakametsässä ollut jos jonkinmoisia. Tässä on jo useampia hyviä listattukin. O'Brienin antama selkäsauna Törmäselle oli kyllä huikea!

 

[Sean #19]

Hienoa aikaa tosiaan. Itselle on ehkä jäänyt parhaiten mieleen -03 toisen finaalin ohella Tarvaisen jatkoaikamaali Ilves-välierissä -01 jolloin Tappara meni ensimmäisen kerran finaaleihin sitten 80-luvun. Ilves johti tuota kolmatta välierää pitkään mutta konemaisesti myllyttänyt Tappara tuli väkisin tasoihin kolmannessa erässä ja jatkoajalla Tarvainen murtautui väkisin keskialueelta läpi ja upotti kiekon ohi Pitkämäen.

Unohdin Jussi Tarvaisen hienon soolon. Keskialueella taisi olla J.Ojanen, joka katkaisi Ilveksen hyökkäyksen ja antoi lyhyen syötön Tarvaiselle, joka purjehti Ilves-pakkien välistä maalille ja kiekko yläkulmaan. Ilves maalilla taisi olla Mika Pietilä? Olin muuten tuossa pelissä aivan hirvittävässä krapulassa, vaikka peli oli arkena. Ilves tosiaan johti peliä jo 0-2 kahden erän jälkeen, ja ainakin toisen maaleista teki Vesa Viitakoski läpiajosta. Kolmannessa erässä Tapparan dieselistä löytyi jälleen isompi vaihde ja Ilves oli sillassa koko kolmannen erän.

Coté vs. Haakana lähti siitä, kun Haakana antoi poikittaista mailaa Alainille Jokereiden puolustusalueen kulmassa. Cotélla meni hermot ja hän haastoi Haakanan. Itsellä taas on muistikuva, että Coté lähinnä roikkui Haakanassa kiinni ja oli aivan alkua lukuunottamatta selvästi ottavana osapuolena Haakanan iskiessä pari kolme mojovaa lyöntiä Cotén silmäkulmiin. Coté pysyi kuitenkin koko ajan pystyssä ja sai kunnioitusta, kun uskalsi lähteä Haakanan kanssa nyrkkihippasille. Muuten samaa mieltä Cotésta. Liikkeessä jäi hieman jälkeen, mutta oli hyvä asenteinen ja teknisesti taitava nikkaripuolustaja.

Cotésta vielä. Kauden 00-01 ensimmäinen puolivälierä Lukkoa vastaan. Coté lensi suihkuun heti pelin alussa potkaistuaan Lukon pelaajaa (Jonni Vauhkosta?) nivusille lukkolaisen oltua jäässä istuvassa asennossa. Coté sai 5 ottelun pelikiellon ja palasi vasta ensimmäiseen finaaliin Turkuun. Omaan silmään "potku" näytti lähinnä siltä, että Alain yritti riuhtoa itseään vapaaksi lukkolaisesta. Tuossakin pelissä Tappara muuten oli 0-2 tappiolla, mutta nousu alkoi "jo" toisessa erässä Niki Sirenin tökättyä kiekon sisään maaliviivalta. Apina tippui selästä ja kolmannessa erässä Tarvainen teki voittomaalin 3-2 onetimerilla yv:llä.

 

[J.Grönvall]

Unohdin Jussi Tarvaisen hienon soolon. Keskialueella taisi olla J.Ojanen, joka katkaisi Ilveksen hyökkäyksen ja antoi lyhyen syötön Tarvaiselle, joka purjehti Ilves-pakkien välistä maalille ja kiekko yläkulmaan. Ilves maalilla taisi olla Mika Pietilä? Olin muuten tuossa pelissä aivan hirvittävässä krapulassa, vaikka peli oli arkena. Ilves tosiaan johti peliä jo 0-2 kahden erän jälkeen, ja ainakin toisen maaleista teki Vesa Viitakoski läpiajosta. Kolmannessa erässä Tapparan dieselistä löytyi jälleen isompi vaihde ja Ilves oli sillassa koko kolmannen erän.

Jotenkin muistelen, että tuon matsin viimeinen kymppi oli varsinkin sellaista vyörytystä, että liekö Tapparan peleissä sen jälkeen nähty. Ainakaan ei Ilvestä vastaan. Tappara tuli yksinkertaisesti väkisin ohi, vieläkin on mukava joskus katsella Youtubesta tuota lopun nousua.

 

[Keyman]

Jotenkin muistelen, että tuon matsin viimeinen kymppi oli varsinkin sellaista vyörytystä, että liekö Tapparan peleissä sen jälkeen nähty.

Oli todellakin melkoista pommitusta. 1-2 minuutin mylläköitä jatkuvasti Ilveksen maalin ympärillä. Tappara teki väkisin maalit lähietäisyydeltä paluukiekoista. Ensin Vertala ja sitten Hassinen. Jatkoajalla Ivan Majeskylla oli parikin paikkaa niitata voitto Ilvekselle, mutta lopulta Tarvaisen huikea soolo ratkaisi. Hallissa oli kolmannessa erässä ja jatkoajalla infernaalinen meteli.

Vastaavaan meteliin yllettiin seuraavalla kaudella, kun Ojanen pommitti lämärin TPS-veskari Norrenan olkapään yli kolmannen välierän jatkoerässä. Yhtä kovaan meteliin päästiin myös sitä seuraavana keväänä, kun Tarvainen ja Pirnes osuivat toisen finaalin kolmannessa erässä.

Sen jälkeen onkin ollut vähän hiljaisempaa...

 

[Luke72]

Paljon tullut jo muistoja jotka itellä samoja, Joku hajamuisto tarttee lisäksi laittaa. Löki Laksola oli kyllä värikäs seppä. Joskus kiersi omaa maalia muutamankin kerran karvaaja perässä. Kerran Tammelta putosi räpylä ja tottakai Löki yritti räpsän puolelle kiekkoa mutta tais mennä yli. Tammi kävi kuumana.
Lökin näin myös ensimmäisenä hierovan hanskalla vastustajan naamaa. Miehen ylivoimalla mailan taivuttelut oli taidetta.

Tampere Cupista on paljon pikkumuistoja, Magnitogorskin kentältä poistuminen ja USA n olympiajoukkueen vierailu turnauksessa. Myös muutamana vuonna pelattu A-junnujen kans välinen turnaus oli makee. Oliko Ted Nolan joka toi ne puoli intiaanit sinne jotka pelas niin kovaa että olivat Ilvestä vastaan yli puolet pelistä alivoimalla. Muistan kun ilves pelasi jonkun 3-4 minuuttia 6-3 yv: tä ja nää jannut taisteli kuin jellonat.
TampereCupista tietty Malkin ja Gomoljakov jääneet mieleen kuten Juri Babenkokin joka pisteli Santeri Heiskasta kolmessa sekunnissa nenään niin että Santeri putos polvilleen. Babenkohan pelas Hersheyssä Villen aikana.

Sillon muuten kun Tarvainen teki sen JA maalin Pietilälle niin istuin Mikko Peltolan (Pelicans) vieressä ja mies hyppäsi kädet pystyssä ylös spontaanisti kun maali tuli.

Tappara-HPK tässä muutama vuosi sitten oli mukava, nimittäin oli aika absurdi näky kun taululla luki 10-0 Janne Ojanen. Tuli otettua kuva valotaulusta.
1999-2003 oli usein todella hyvä tunnelma hallissa. Voittoja tuli ja lippuja meni.

Burke Henry kyllä sytytti hakametsän sen yhden kerran. Oli uskomaton juttu se.

Janne Pesonen myös Kärpistä sai aika hyvän metelin aikaan.

 

[Nännimäinen]

Pari erikoisempaa.

- Juha Nurmen tuplamaali Kiekko-Reipasta (vaimikäsenytoli) vastaan. Pinka ampui puolittaisesta läpiajosta kiekon reppuun, mutta tuomari huomasi limpun menneen sisään tolpan väärältä puolelta, sivuverkossa olleesta normaalia suuremmasta reiästä. Kiekko b-pisteelle, aloitus ja Juha Nurmen maali.

- Tekikö Löki Laksola joskus oman maalin avaamalla Jari Halmeen pohkeeseen/berberiin ja siitä maaliin?

Ja sitten noita perinteisempiä. Kuceran rankkarit IFK:ta vastaan, viime hetken nousu ja jatkoaikavoitto TPS-pelissä (joskus 2000-l.), Ville Niemisen ensiesiintyminen jenkkejä vastaan Tre-Cupissa, 80-l. monet finaalit, Fleury jne. jne.