Mua kusettaa

[Reverent]

Edelleen Ruisrockissa, mutta tämä tapahtui Metallican soittaessa, eli ehkä n. 4-5 vuotta sitten. Halusimme kaverini kanssa mahdollisimman hyvät paikat Metallicaa varten, joten aloimme jo hyvissä ajoissa paikkojen metsästyksen. En tarkkaan muista, kumman kuningasidea tämä oli, mutta sillä hetkellä idea tuntui suorastaan loistavalta ja ei muuta kuin toteuttamaan.

Eli suoraan lavan edessä n. 150 metrin päässä oli rivistö makkarakojuina tai muina vastaavina toimivia asuntovaunuja. Kovalla punnertamisella ja yrityksellä onnistuimme hilaamaan itsemme lisäksi yhden vaunun katolle muutamat tuopilliset olutta, jotka olimme salakuljettaneet kaljateltasta mukaamme.

No, kaikki näytti hyvältä. Loistava näkyvyys, olutta oli ja vielä ainakin noin tunti H-hetkeen. Sitten jysähti se kusihätä. Omistan muutenkin huonon rakon, joten tilanne kävi hetki hetkeltä akuutimmaksi. Ylöskiipeäminen oli sen verran hankala ja koko vaunua keinuttava operaatio, että katolta poistuminen oli pois suljettu vaihtoehto. Pikaisen neuvonpidon tuloksena kaveri piteli tyhjentynyttä tuoppia paikoillaan, johon yritin kyljelläni maaten sihdata. Ja kyllähän sitä osuikin, ainakin päätellen nopeudesta, millä puolen litran tuoppi täyttyi. Tuopin täytyttyä kaverini tyhjensi sen viskaamalla sisällön kylmästi alapuolella vellovan festivaalikansan niskaan, mitä itsekin kovasti paheksuin. Koska hätä oli melkoisen kova, 4-5 tuopillista lämmintä kusta päätyi yleisön joukkoon.

Sanomattakin lienee selvää, että lähtö tuli vaunun katolta, mutta kuin ihmeen kaupalla meitä ei poistettu alueelta, vaan Metallicakin tuli nähtyä, vaikkakaan ei niin hyviltä paikoilta kuin aluksi piti.

 

[kakkonen]

Kun hätä yllättää niin siinähän ei kysellä. Loistava ketju!

 

[SpaidAce]

että näin

Oltiin Pori Jazzeilla viime vuonna Kanye Westin konsertissa. Kavereiden kanssa helvetin hyvillä paikoilla(niin hyvillä et kateelliset kävi melkeen kimppuunkin)melko edessä. Koko päivä hoidettu nesteytyspuolta hyvin. Siinä sitten n1,5 h pidätellyt lähes läpitunkevaa kusta...Viime hetkilä syntyi kuningas idea: Sadeviitta+tyhjiä siideripulloja...useampia pulloja meni...priceless.

 

[Hazardipakki]

Ajankohtainen ketju, sillä tämmöisinä hellepäivänä kuseminen on melkein tarpeetonta. Ihan sama miten monta (kymmentä) litraa juo vettä ja muita nesteitä päivässä, niin silti kusettaa vaan aamuisin.

Ja itsehän olen kenties maailman paras kusenpidättäjä. Joskus tulee pidätettyä ihan vaan sen takia, ettei viitsi poistua Football Managerin äärestä hetkeksikään.

 

[Seppis]

Ässien ja Tapparan puolivälierissä oltiin kaljakatsomon ylärivillä eikä sieltä voinut lähteä ulos kuselle kun poke sanoi että paikkoja ei varailla. No, ainoa mahdollisuus oli juoda olut pois ja kusta tuoppiin, skipata se sinne johonkin selän taakse välikatolle. Eikä hätä mahtunut yhteen tuoppiin vaan piti pistää "hana" sulkuun ja vaihtaa uusi astia alle. Ei se kai sitten sieltä alas asti tullut, kunnei mitään haloota noussut.

 

[teemu73]

Vappuna 1985 mummo oli tehnyt niin hyvää simaa että vedin sitä litrakaupalla ja ravasin vessassa yhtenään vaan eipä se auttanut. Kotimatkalla (60 km) oli jo 10 kilsan kohdalla kupla otsassa ja 20 kilsan jälkeen pääsin ruiskimaan sellaiset 2 ja puoli minuuttia.

2004 täytyi mökille mennessä stopata bussipysäkille keskelle taajamaa lorottamaan.

Nuo siis selvästä päästä. Kännikusia on tullut heiteltyä nuoruudessa milloin minnekin, mutta ei niistä sen enempää.

EDIT. Nyt täytyy muuten just mennä heittämään kepillinen

 

[Milhouse Nixon]

Suomi-Hollanti stadikalla vuonna miekka ja kivi. Vettä satoi ja oli kylmä. Olin n. 10-vuotias ja jostain syystä pidättelin koko matsin ajan hirveää kusihätää. En muista, miten tilanne laukesi, mutta lopulta ilmeisen onnellisesti.

 

[Troy]

Pari kertomusta kusesta.

Ensimmäinen on tässäkin ketjussa jo esiintynyt "ohhoh, pussissa onkin reikä" -tyyppinen tarina. Eli pelibussissa kahdella kaverilla kauhia kusihätä, johon ratkaisuna äärimmäisen pidättelyn jälkeen ensimmäisellä kuseminen pulloon pienen ujopissimietinnän jälkeen. No toinen kaveri ei pysty enää pidättelemään ollenkaan huomatessaan ensimmäisen helpotuksen. Pulloja ei ollut siinä vaiheessa jostain syystä enää tarjolla, oli varmaankin menomatka. Kaveri keksii sitten muovibussin ja alkaa lorottamaan sitten siihen. Lähes saman tien alkaa kusi virrata ainakin muutamasta eri reiästä bussin lattialle ja siitä kohti bussin etuosaa. Seuraavat vuodet kaveri saikin sitten kuulla suurinpiirtein jokaisella bussimatkalla kevyttä huulenheittoa aiheeseen liittyen.

Toisessa tarinassa esiintyy pari kaverusta, joita en itse tunne sen paremmin. Satuin törmäämään heihin kerran kaverini kautta. Jannut olivat aika viinaan meneviä kavereita ja olivat milloin missäkin päin Suomea lempiharrastuksensa parissa. He olivat tehneet jonkin älynväläyksen tuloksena sopimuksen, että aina kun alkaa kusettaa, pitää kusta juuri siihen paikkaan ja siinä asennossa missä sattuu olemaan. Todistin itse kun toinen kusi baaritiskille samaan aikaan kun osti kaljaa. Myyjä ei huomannut mitään, koska kyseessä oli sellainen korkea tiski. Tämä tapahtui hiljaisessa kulmapubissa päiväsaikaan. Toisen kerran toinen näistä kusi istualtaan puistonpenkiltä kavereiden istuessa siinä vieressä pussikaljalla. En tiedä kuinka kauan tai orjallisesti kaverukset sääntöä noudattivat.

Nämä nyt eivät liittyneet ketjun otsikkoon, mutta kuseen kuitenkin.

 

[Killeri]

Suomi-Englanti pelistä tultiin junalla Tampereelle päin ja ravintolavaunu oli täynnä kuin turusen pyssy, eikä vessaan päässyt vaikka haluakin olisi ollut. kaveri sitten kaivoi pelin esiin kun ei enää pidätteleen pystynyt ja päästi roskikseen mikä oli pöytään ruuvattu kiinni, eikä todellakaan ollut tiivis, joten sieltähän se sitten alkoi iloisesti valumaan lattialle.

 

[Hartiapankki]

Saakelin pissapojat. Ylpeilette täällä minuutteja kestävillä suihkuilla, kun toiset ei meinaa saada aikaan edes kymmentä sekuntia yhtämittaista virt(s)aa.

Puhun nyt siis eturauhasvaivoista, joista kärsin vaikka nuorehko mies olenkin. Eli kusella joutuu hyppäämään päivän aikana monta kertaa, mikä ei sinänsä olisi mikään kovin suuri ongelma JOS vain saisi kerralla rakon tyhjäksi. Mutta kun ei. Jää vain tuo ärsyttävä tunne, että vielä kyllä tulisi mutta minkäs teet kun lyö venttiilin kiinni.

Keväällä homma äityi lopulta sen verran ärsyttäväksi, että oli pakko soittaa lekurille ja tilata aika tutkimuksiin. Mielessä pyöri se pahin, eli kasvain, mutta onneksi pelko oli aiheeton. Eturauhanen tosin oli kuulemma normaalia isompikokoinen, mutta mistään varsinaisesta liikakasvusta ei ollut kyse. Siis ainakaan pahanlaatuisesta.

Parin viikon lääkekuurin sain, ja joitain sinkkitabletteja popsin sitten lisäksi. Hieman sujuu kuseminenkin jo paremmin, mutta ei vaan tyhjene kerralla. Tämän kanssa pitää vaan oppia elämään.

ps. Eturauhastutkimus sinänsä olisi jo oman ketjun arvoinen, mutta tyydyn toteamaan jotta perseestähän se on.

 

[Leba95]

Milloin on kusettanut niin vitusti, että oikein sattuu?

Nyt ei tule yhtään omakohtaista tapausta mieleen, vaikka kusella käydessäni yritin miettiä. Onhan niitäkin varmaan ollut. Sen sijaan kaverin kusihädälle tuli kerran naurettua urakalla, ja onhan kyseistä reissua muisteltu myöhemminkin.

Matkaa 150km, neljä sankaria autossa ja asuntovaunu perässä. Ajovuorot ratkesivat pitkälti sillä, että vain yhdellä sankareista lisäkseni oli ajokortissa riittävästi virtaa kyseiseen yhdistelmään. Sovittiin niin että minä ajan takaisinpäin. Siitä innostuneena esitin takapenkkiläisille silmää vinkaten "vissypullon" hakua lähtöpisteen kaupasta. Ehdotus luonnollisesti hyväksyttiin. Kuljettajan odottaessa haettiin muovikassillinen olutta ja kuljettajalle tilattu vissy.

Autoon palattuamme kuljettajan ilme ei kaljakassin kilinästä huolimatta värähtänytkään. Meitä hyvä idea matkan jouduttamisesta ruskealla herkulla hieman hihitytti. Kun vauhtia oli saatu turvallisesti nostettua sadan kilometrin tuntinopeuden paikkeille, kuljettaja ilmoitti edelleen pokerinaamalla ettei kusitaukoja tällaisilla pikku siirtymillä tunneta. Me matkustajat tämän tietenkin mukisematta hyväksyimme, eihän kellään ollut edes orastavaa hätää.

Noin viidentoista kilometrin matkan jälkeen ensimmäinen takapenkkiläinen hieman naureskellen ilmoitti että "Jumalauta jätkät, mulla alkaa kusihätä nostaa päätään". Vähän vajaata tuntia myöhemmin kaveri alkoi sitten kysellä josko kusitauko järjestyisi. Kuljettaja pysyi kuitenkin tiukasti kannassaan ja matka jatkui.

Kun matkaa oli taitettu about 120 km alkoi takapenkkiläisen vaikerrus pikkuhiljaa hellyttämään jo meitä muita oluenjuojia, vaikka tilanne hieman koominen olikin. Sitten alkoi kuljettajan ajanpeluu: "Tuolla on pysäkki, mutta eihän tällä yhdistelmällä ylämäkeen parkeerata" ja "Oho, tuossahan hyvä pysähdyspaikka olisi ollut, harmi kun oli sen verran vauhtia" jne. Kymmenen kilometriä ennen määränpäätä sitten kurvattiin sivuun kun takapenkillä aikuinen mies lähes itkien yritti kurottaa vehkeellään avoimesta ikkunasta ulos. Kaverin kanssa jälkeenpäin keskustellessa olen vakuuttunut, että tuollon kusihätä sattui.

Käytiin muuten muutkin helpottamassa kun kerran pysähdyttiin.

 

[greatLeo]

Mitä vitun meininkiä semmonen on, ettei muka voi pariksi minuutiksi pysähtyä, jos kavereilla on hätä?

Entäs mitä vitun meininkiä on sellainen, että kun on sovittu jaettavasta ajovastuusta, niin muut kuskit dokaavat itsensä ajokunnottomiksi?

Itse ymmärrän hyvin tuollaisen koston, riittävästi festarireissujen kuskinakkien salaryyppäämällä skippaamisesta kuultuani.

 

[sampio]

Kovin pahoja tilanteita mulla ei ole ollut kusihädän kanssa, jos puhutaan ihan silkasta kivusta. Sen sijaan ylioppilaskirjoituksissa en ottanut huomioon sitä, että valvoja saattaa vessaan saakka ja jää pälyilemään ovelle, jottei nuoriso lunttaa. Arvatkaapa, tuliko kusemisesta mitään, kun viereisen seinän peilistä pystyi sivusilmällä näkemään ovella seisovan opettajan hahmon. Ei tullut. Pikkuveitikka vetäytyi tuppeensa aivan täysin, ja mulle iski paniikki ensinnäkin siitä syystä, että miten selviän loppuajan tehtävien parissa ja toisekseen, että nyt ne pahimmassa tapauksessa epäilee vielä lunttauksesta, kun ei multa mitään tullut laariin. No, yritin aikani, mutta kun ei tullut mitään, huuhtelin pisuaarin, pesin käteni ja menin takaisin. Ainetta en muista, mutta kaikki menivät läpi, joten ei se hätä lopulta ratkaissut mitään.

 

[Cactus]

Tämä tilanne tapahtui kesän alussa -06. Olimme matkalla Hyrylästä Lohtajalle loppusotaan.


Matka oli edennyt tunnin verran eli olimme suurinpiirtein Hämeenlinnan kohdalla kun tunsin että pian on päästävä nopeasti tarpeille. Mietin onko dösässä vessaa ollenkaan ja olihan siinä, joskin ei käytössä. Noh ajattelin että tunnin päästä pysähdytään Pirkkalan lennostoon syömään lounasta joten käyn siellä tyhjentämässä rakon.


Meni puolituntia ja paine alkoi olemaan karmea. Lisäksi soppari kersanttimme ilmoitti ettei pysähdytäkään Pirkkalassa vaan vasta 5TUNNIN päästä Kauhavan lentosotakoululla. Ajatus oli hirveä, kupla otsassa odotusta vielä 5tuntia.


Matka taittui ja alkoi hätä jo olemaan kivulias ja alaselässä tuntui jo ikävältä. Yritin nukkua ajankuluksi, mutta mitäs siitä nyt mitään tullut kun oli niin kova hätä!! Yritin mennä mahdollisimman makaavaan asentoon ja saada oloa helpommaksi, turhaan.


Eipä siinä sitten ollut vaihtoehtoa kuin äijänä ja sotilaana odottaminen. Kun vihdoin pääsimme Kauhavalle niin juoksin ensimmäisenä bussista ulos enkä kuunnellut missä ruokala on. Kysyin nopeasti Lentosotamiehiltä vessaa, eikä se onneksi kaukana ollutkaan. Voi elämä sitä fiilistä mikä tuli lasketellessa 5,5h odotuksen jälkeen!! Tämän jälkeen edes ajatus loppusodasta ei tuntunut inhottavalta, päinvastoin, hymyssä suin jatkoin matkaa kohti Lohtajaa. :)


-Cactus-

 

[Mats Bedö]

Muistan kerran kun istuttiin kaverin autossa keskella Pariisia matkalla Champs Elysees:lta Louvren suuntaan. Liikenne oli aivan tukossa ja meikalainen istui autossa rakko paassa. Paniikki alkoi iskemaan paalle kun ei mihinkaan oikeen paassyt kuselle. Noh, loppujen lopuksi kun hata oli vimosen paalle kova, niin tempastiin Louvren eteen parkkihalliin, jossa oli vessa. Hyva, etta paasin autosta ylos ja kun kusi lahti tulemaan niin takahampaissa oikein tuntui!

Toinen muisto tulee noin 21 vuoden takaa kun Rajamaelta otettiin dosa Stadiin dokaamaan. Pohjia oli otettu jo ennen matkaa ja matkalla jatkettiin hyvaan tahtiin. Dosa pysahtyi jossain Klaukkalan takamailla hetkeksi, jolloin paasimme porukalla kusemaan pysakin taakse. Siita matkaa jatkamaan ja hetken kuluttua ystavamme Sami ilmoittaa, etta kusettaa taas niin vitusti, mutta kuski ei enaa suostunut pysahtymaan kusitauolle. Oltiin jo esikaupunkialueella. Sami alkoi jo ulvoa jokaista pikku dosan keinahdustakin kunnes vihdoinkin paastiin Hesperiankatujen kohdalle, jossa paatimme jaada veke (Bottalle oltiin muistaakseni menossa). Noh, Sami oli jo niin pahassa kusikunnossa, etta se raukka piti kanta sielta veke, kun jalat ei enaa pitaneet. Ulos kun paastiin, niin vetskari akkia auki ja siihen pysakin takana olevan puskan juureen se lasetteli useamman minuutin ajan. Oli kuulemma sattunut jo ihan vitusti.

 

[Jukan takahiukset]

Itse reissasin niinkin eksoottista väliä kuin Rauma - Pori (50km) tuossa vuosituhannen vaihteen tienoilla. Olin menossa Jazzeille ottamaan kuppia ja pitihän niitä pohjia vetää jo linja-autossa. Kolme pulloa tempaisin ennen Eurajoen (Raumalta 15km porriin päin) keskustaa ja kusihätä alkoi pukata päälle. Ajattelin sen takia juoda nopeasti, koska Ärrältä ostamani oluet olivat vielä aivan kylmiä.

Eurajoen keskusta sivuutettiin vielä ihan hyvässä hengessä, mutta Irjanteella alkoi tuntua jo aika pahalta. Luvialla tilanne oli jo sietämätön. Kipu alkoi tuntua alaselässä ja nivusissa. Eihän SL:n busseissa mitään vessoja ainakaan silloin ollut. Auto oli täynnä Jazz-kansaa, joten kuseminen pulloon/roskikseen ei tullut kysymykseenkään. Vieressäkin istui nuori neitonen, vaikka lerssin olisi kyllä hänen nähden voinut ottaa esiin jossain muussa tilanteessa ihan mielellään.

Saavuimme hiljaisen sadattelun saattamana vihdoin Poriin. Jokainen pienikin töyssy aiheutti itkun kaltaisia oireita. Kun auto pysähtyi, säntäsin suoraan aseman pubin vessaan. Onneksi kusilaari oli vapaa, joten ilon kyyneleet alkoivat valua pitkin poskiani. Ilon kyyneleet vaihtuivat kuitenkin tuskan kyyneleiksi huomattuani, ettei pissa tulekaan ponnistuksista huolimatta. Jokainen ponnistus aiheutti suurta tuskaa ja kipua.

Vihdoin ja viimeinen minuuttien lerssin venyttämisen/maanittelun jälkeen alkoi kultainen neste pikkuhiljaa valua pois rakosta. Painetta ei ollut nimeksikään ja ensimmäiset tipat menivät suoraan uusille shortseilleni. Se oli kuitenkin huolista pienin. Kusi ei sittenkään tullut. Lopulta sain väännettyä itseni pienelle mutkalle joka auttoi sen verran, että kusi hiljalleen tippui pisuaariin.

Kaverit odottivat kärsivällisesti ulkona noin 10min kusihetken ajan. Oli pakko lähteä vessasta pois jo muidenkin takia. Kusihätä oli vieläkin melkoinen, mutta kun ei tullut enempää niin ei tullut enempää. Siinä sitten 100 metrin välein yritin kusta sinne tänne ja sainkin outoja katseita ja epäilyjä itseni suhteen. Selitettyäni tilanteen sain osakseni myötätuntoa. Noin parin tunnin päästä tilanne normalisoitui ja kuseminen oli taas yhtä juhlaa. Kipua ei tuntunut enää paljon, mutta koko illan sattui vähän. Aika vaarallista siis pidättää kusta liian kauan.

Samalla reissulla hajosi myös uudenkarheahko puhelin ja yritin iskeä seuraavana päivänä uskovaista tyttöä tuhannen päissäni. Sain häneltä jonkinlaisen rukouskasetin mukaani, jota en ole koskaan kuunnellut. Mitähän siinä mahtoi olla? Rukouksia sitten kai...

 

[Leba95]

Hieman off topic, mutta kyllähän sellaista kuskia, joka ei suostu kusitaukoja pitämään, kuuluu vetää lujaa turpaan. Mitä vitun meininkiä semmonen on, ettei muka voi pariksi minuutiksi pysähtyä, jos kavereilla on hätä? Nauttiiko se saatanan parka siitä, että porukka vääntelehtii tuskissaan takapenkillä? Näitä juttuja lukiessa saa sellaisen käsityksen, että moinen ääliömäisyys on melko yleistäkin. Ei pysty käsittämään...

Alunperin sopimusta ajovuoroista oli rakennettu siiinä hengessä että kun kuljettaja joutuu kuivin suin olemaan niin muut kärvistelevät myötätunnosta mukana. Eli kuljettaja antoi mahdollisuuden valita, juodako olutta vai ei. Jos ei olutta olisi kitattu, olisi tarpeelliset tauot toki mukisematta pidetty. Eräänlainen sopimusrikosta syntynyt sanktio siis kyseessä. Ja kuten tarinasta kävi ilmi, kusitauko toki pidettiin ennen housupyykkiä. Oman ajovuoroni hoidin siis vasta seuraavana päivänä. Silloinkin pysähdyttiin kuselle.

 

[teemu73]

Niin mahtaako tuommoinen kova kusihätä, jota ei pääse laukaisemaan, olla kovinkaan terveellistä elimistölle?

Joskus pieninä poikina juotiin vettä pullotolkulla ja oikein kisailtiin siitä, kuka kestää kauimmin kusematta. Mitähän järkeä siinäkin oli?

 

[Sistis]

Niin mahtaako tuommoinen kova kusihätä, jota ei pääse laukaisemaan, olla kovinkaan terveellistä elimistölle?

Joku aika sitten oli jossain uutisissa maininta Kaliforniassa (tms.) tapahtuneesta kuolemantapauksesta jonkun radiokanavan järjestämässä pidätyskilpailussa. Ilmeisesti siinä kuolemaa ei aiheuttanut rakon räjähtäminen tai muutenkaan kusen liiallinen erittyminen, vaan elimistön nestetasapainon järkkyminen. Joka tapauksessa järjen köyhyyttä. Olisiko pääpalkintona ollut joku kannettava tietokone tai jotain...

Muistelen myös jonkun lääkärin joskus sanoneen, että olisi huomattavasti terveellisempää kusta vaikka housuun siinä vaiheessa kun kusihätä alkaa jo tuntua munuaisten kipuna, eli ei kai se pidättelykään mitään terveellistä ole. Eri asia on sitten, että onko se häpeään kuoleminen miellyttävämpää kuin munuaisten räjähtäminen urean ylipaineessa...

 

[Mustis]

Pakko laittaa oma, karmaiseva, virtsaamistarinani tähän ketjuun. Tarina sijoittuu omaan varusmiespalvelukseeni syksyllä 2002. Olimme lähdössä noin puolentoista tunnin pituiselle moottorimarssille ja poikain kanssa valmistelimme lähtöä. Kaikki alkoi olla omalta osaltani valmiina ja onnettomana lesepussina ajattelin, että eipä tuota tarvitse vessaan mennä,vaikka pienta orastavaa virtsaamisen tarvetta tunsinkin.

Matkaa taitettiin perinteisesti auton katetulla lavalla ahtaasti istuen. Noin puolen tunnin istumisen jälkeen alkoi jo tuntua kohtuullista kusihätää ja tilanne paheni jatkuvasti. Lopulta tilanne oli todella paha, matkaa jäljella reilut 30min ja meikäläisen alavatsa tulessa ihan järjettömän kusihädän takia. Tilannetta ei helpottanut ahtaan lavan ahdas tunnelma, ja muiden jätkien naureskelu tilanteelle. Meikäläinen oli jo valmis kusemaan lavalta, mutta takana ajavan yliluutnantin käsimerkit, meikäläisen kuikuillessa lavalta, eivät rohkaisseet tähän ratkaisuun. Käsissäni pyöri myös pakkipussi, juomapullo ja pakki, joihin olin valmis turvautumaan.

Pelastuksekseni koitui autojen pysähtyminen leirialueen porteille, jolloin hyppäsin viereiseen pusikkoon. Ai että teki gutaa, vieläkin muistan sen helpotuksen tunteen.

 

[moby]

Puhun nyt siis eturauhasvaivoista, joista kärsin vaikka nuorehko mies olenkin. Eli kusella joutuu hyppäämään päivän aikana monta kertaa, mikä ei sinänsä olisi mikään kovin suuri ongelma JOS vain saisi kerralla rakon tyhjäksi. Mutta kun ei. Jää vain tuo ärsyttävä tunne, että vielä kyllä tulisi mutta minkäs teet kun lyö venttiilin kiinni.

Parin viikon lääkekuurin sain, ja joitain sinkkitabletteja popsin sitten lisäksi. Hieman sujuu kuseminenkin jo paremmin, mutta ei vaan tyhjene kerralla. Tämän kanssa pitää vaan oppia elämään.

ps. Eturauhastutkimus sinänsä olisi jo oman ketjun arvoinen, mutta tyydyn toteamaan jotta perseestähän se on.

Minulla oli samanlaista vaivaa tuossa talvella. Istuminenkin oli vaikeaa, kun tuntui ettei voi olla hetkeäkään paikallaan. Sain sormea perseeseen mutta mitään poikkeavaa ei löydetty. Epäilivät että oli kylmyys päässyt salakavalasti rauhasen kimppuun. Äijäthän eivät mamiksia käytä.

Hoito-ohjeeksi lääkäri antoi särkylääkkeitä ja mahdollisimman paljon seksiä, sillä siemensyöksyt kuulemma auttavat vaivaan - mitä useammin, sen parempi. Melko voittaja-olo oli kun menin uutisten kanssa emännän puheille...

 

[Jet Pilot]

Hieman off topic, mutta kyllähän sellaista kuskia, joka ei suostu kusitaukoja pitämään, kuuluu vetää lujaa turpaan. Mitä vitun meininkiä semmonen on, ettei muka voi pariksi minuutiksi pysähtyä, jos kavereilla on hätä? Nauttiiko se saatanan parka siitä, että porukka vääntelehtii tuskissaan takapenkillä? Näitä juttuja lukiessa saa sellaisen käsityksen, että moinen ääliömäisyys on melko yleistäkin. Ei pysty käsittämään...

Tokihan kuskin velvollisuuksiin kuuluu kusitaukojen pitäminen, sehän on selvä. Mutta se vasta vituttaakin kun kyydissäsi on kolme-neljä juoppoa, joille tulee vuorotellen kusihätä. Silloin jos rupeaa kyytiläisten pillin tahdissa tanssimaan, saa pysähtyä kuselle viiden minuutin välein. Kuskin roolissa on parasta pakottaa kaikki kerralla tien pientareelle kuseksimaan, ja painottaa että seuraava kusitauko on aikaisintaan puolentunnin kuluttua.

 

[pikkukatti]

Juoppokuskina olo pidemmillä matkoilla ei tosiaan ole niitä mukavimpia juttuja. Joku aika sitten olin kuskina ja matkassa pari kaljaa kittaavaa mieshenkilöä. Oli tarkoituksena pysähtyä puolivälissä (n. 50-60km) paikkeilla. No varmaan 5-10km ennen määränpäätä molemmat alkaa valittaa kovaa hätäänsä ja että olisi pysähdyttävä. Koitin sanoa jos millään voisivat pidätellä. No pysäkin ohi ajettua kuului kysymys miksei pysähdytty. No en ehtinyt. Sama juttu toisen pysäkin kohdalla. Sitten tuli levike vastaan mutta en viitsinyt pysähtyä, siinä kun oli joku ryhmä turisteja. Seuraavalla pysäkillä sitten piti pysähtyä.

Omakohtaisia kokemuksia ei juurikaan ole kovasta hädästä. Toissa vuonna mentiin Jyväskylään ralleihin ja jossain tienlaidassa sitten pysähdyttiin ja oli se itsekin käytävä tyhjentämässä, juomaa kun oli mennyt alas sen verran. Naisena tosin ei voi ihan missä tahansa käydä pissillä. Joten kivaa rämpiä sinne metsän siimekseen. Sama juttu jossain rallin EK pätkällä. Kaveri ei tosin välittänyt asiasta puskan valitessaan. Tai siitä että vieressä on joku italialaisten asuntoauto. Siinä italiaanot vähän katsoivat kun suomalaisneito kyykkii vieressä. No Bratislavassa oli ryömittävä sellaiseen isoon pusikkoon lähes keskellä kaupunkia. Oltiin menossa yöllä bussilla Prahaan ja oli vähän hätä, kun oltiin siinä tietenkin nautiskeltu vodkaa ym. Arvelin ettei bussissa vessaa ole kuitenkaan. Eikä ollutkaan. Ja yhtään auki olevaa baaria ei myöskään löytynyt. Joten kaveri totesi että tuolla on pusikko. No ei kun sinne vaan. Mutta se olikin ihan täysin suojassa katseilta.

 

[Kalmari]

Itselläkin on kokemusta kuskina olemisesta, kun matkasimme viikonlopuksi Himokselle Eurasta. Mulla oli kauhea vitutus päällänsä, kun koulupäivän jälkeen heti neljän aikaa oli tarkoitus lähteä (olimme tuolloin lukiossa viimeistä vuotta). No, eräs kaverimme ei ole niin tarkka aikataulujen suhteen ja matkaan päästiin vasta seitsemän jälkeen, eli silloin kuin oli tarkoitus jo ottaa kuppia Himoksella. Automatka oli muuten huvittava kavereiden pöhnäisiä juttuja kuunnellessa, mutta taukoja oli tosiaan pidettävä melkein vartin välein. Jopa 5km ennen määränpäätä yksi kavereistamme olisi halunnut vielä kusta ikkunastakin, kun en suostunut pysähtymään.

Mutta itse omaan kokemukseen; 2005 keväällä olimme intistä matkalla Rova-leirille ja auton lavalla matkasimme. Onneksi ei tarvinnut pienessä kyykyssä kykkiä, vaan makuupussit oli mukana ja saimme nukkua lavalla. En nyt tarkkaan muista, olinko nukkunut yhden pysähdyksen ohi, mutta havahduin jumalattomaan hätään. Katsoin kelloa, ja seuraavaan pysähdykseen olisi ainakin tunti aikaa. Pidättelin reilun tunnin, auto jatkoi edelleen matkaansa, jolloin en vaan jaksanut enää. Sanoin muille kyydissä oleville, että nyt on pakko helpottaa oloaan. Pari-kolme pakkiapussia pistin päällekkäin, ettei varmasti lavalle vuoda, jos joku pusseista on rikki. Kaiken huipuksi kärsin tästä "ujokusesta", että meni pari minuuttia, ennenkuin mitään tuli. Koko hätää en kerralla saanut pois, mutta suurimmat tuskat sain helpotettua. Noin 10 minuuttia tästä auto jo pysähtyikin, saman tien puskan juurelle ja loput nesteet pois. Taitaa vielä olla jossain digikameralla otettu kuvakin tallella tästä legendaarisesta pussista.

 

[Flou]

Pahin kusihätä ikinä koskaan sattui moottorimarssilla ties mistä krh-harjoituksesta kasarmille. Ties minkä nakkihomman takia en ehtinyt käydä kusella ennen lähtöä. Matkaa oli jotain 90km, muutenhan tuo olisi sujunut ihan ok, mutta eräs jääkäri tuvastani tuskaili niin jumalattomasti omaa kusihätäänsä.
Tuota tuskailua seurattaessa oma kusihätä paheni pahenimistaan. Lopulta tämä toinen kaveri kävi mallailemassa miten onnistuisi kusemaan kuorman auton lavalta liikkeessä, mutta päätyi sitten kusemaan juomapulloonsa (josta myöhemmin sai aika paljon kuittia).

Itse pidättelin vielä tuosta noin 20 minuutin verran ja kyllähän tuo jo pikkuhiljaa alkoi sattumaan. Kassulle päästessä meinasi jo revetä perse, kun luutnantit pitivät ties mitä "muistakaa peseytyä" -puheitaan pihassa. Lopulta kuselle päästyä tulikin loroteltua aika iloisesti ja pitkään :)