Montrealin esitys Pittsburghin isäntänä ei ollut kauden huonoimmasta päästä. Esim. Crosbyn kenttä puolustettiin ihanteellisesti pois ottelusta, vaikka hän pääsikin iskemään jatkoajan väärän vaihdon takia tulleesta ylivoimasta. Vaikka Penguins vei ottelun toista puoliskoa, niin Habsilläkin oli ensimmäisen 30 minuutin aikana riittävästi paikkoja voittaa ottelu. Laadukasta vastustajaa vastaan peli ei näytä aina niin loistavalta ja piste on ihan ok tulos.
Isossa kuvassa joukkueella on kuitenkin ollut ongelmia hyökkäämisen kanssa jo monen viikon ajan. Onneksi puolustus on toiminut selvästi alkukautta paremmin ja Price on ollut maaginen aina tarvittaessa. Tästä syystä ei ole mikään ihme, että jotain muutoksia haetaan. Pacioretty ja Plekanec ovat olleet joukkueen 2 parasta kenttäpelaajaa koko kauden ajan (ainoat joita olisi voinut harkita Pricen ohella All Stars-matsiin), joten on ihan järkeenkäyvää kokeilla heitä samassa ketjussa. Ainakin ensimmäisessä matsissa he saivat hyvän myllyn pyörimään käytännössä joka kerta kun tulivat jäälle. Galchenyukia tuplattiin välillä kakkosen ohella nelosen keskellä. Vaikka Malhotrallakin oli yksi tekopaikka, niin parhaat pyöritykset tulivat neloskentälle juuri Alexin ollessa vitjan johtajana.
Itse Columbus-ottelu oli kokonaisuudessaan turhauttavaa katseltavaa. Montreal sai kerrankin jalat liikkeelle ja kotijoukkue pelasi samalla aika kurittoman ja heikon ottelun, silti ottelusta olisi voinut tulla jopa nolla pistettä. Bobrovsky piti käytännössä Columbusta pystyssä ensimmäiset 40 minuuttia, viimeisessä erässä kotijoukkue puolusti sen verran paremmin, ettei Canadiens saanut enää tilanteita tasavoimin. Ensimmäiset 4 ylivoimaa olivat surkuhupaista katseltavaa, Columbuksella oli niissä parhaat paikat. 2 erään oli itse asiassa aika hyvä määrä tilanteita siihen nähden, että ne tulivat järjestään tasavoimin. Myös kotijoukkue sai joitakin paikkoja omilla pistohyökkäyksillään. Ottelu ei ollut Pricelle juurikaan helpompi kuin edelliset vierasvoitot, monessa ottelussa on tullut toki paljon torjuntoja, mutta helppojakin vetoja on ollut seassa iso pino.
Columbus tyytyi ottelussa lähinnä puolustamaan ja luottamaan Bobrovskyn varmoihin otteisiin. He ottivat myös todella paljon typeriä rangaistuksia, ainakin puolet olisi ollut vältettävissä pienellä maltilla. Onneksi noita rangaistuksia vihellettiin loppuun asti, eikä sorruttu tämän kauden perinteiseen ”pilli taskuun”-linjaan, jossa molemmille joukkueille annetaan 2 rangaistusta ja loppuottelu mennään ilman sääntöjä. Noiden surkeiden ylivoimien jälkeen pakkopeli klikkasi todella yllättäen ja 3 erässä mentiinkin 100 % tehokkuudella. Toivottavasti seuraavaa yli 1 yv-maalin iltaa ei tarvitse odottaa taas montaa viikkoa, pisteiden ottaminen ei olisi silloin niin hikistä.
Ottelu olisi voinut saada erilaisen kuvan, jos kotijoukkue ei olisi päässyt ilmaiseksi johtoon matsin alussa. En usko, että he olisivat olleet ihan noin puolustavia tasatilanteessa. Avausmaali oli jo toinen kerta kuukauden sisään kun vastustaja seisoo selvästi Pricen alueella jo ennen laukauksen lähtemistä, eikä maalin hylkäämisestä edes keskusteltu. Sinisellä alueella ei tee maalin edessä yhtään mitään, jos sitä ei kunnioiteta edes maalitilanteissa. Kaupan päälle vielä Montrealin hylätty maali, joka oli ainakin huono laatuisen yläkameran mukaan sisällä. Onneksi nämä tilanteet eivät kuitenkaan lopulta ratkaisseet mitään.
Seuraavaksi Ottawa, jos otteet pysyvät lähestulkoon yhtä liukkaina, niin Senatorsinkin pakistolla pitäisi olla kiire. Sinitakit kyllästyivät ainakin Habsin perässä luisteluun ja alkoivat koukkimaan ja estämään kiekottomia. PA Parenteau on palannut lyhyeltä sairaslomaltaan takaisin askiin. Hän ei ole suht terävän alkukauden jälkeen esittänyt oikeastaan yhtään mitään mieleen painuvaa, seuraavien viikkojen aikana soisi hänellekin vähän onnistumisia.