MM-kisojen pelikirjakeskustelu

[sventur]

Jääkiekon osalta pelikirjakeskustelu on vielä Suomessa aivan liian vähäistä, mutta hyvään alkuun on päästy. Huomenna taas peli näyttää kaiken.

Minua on häirinnyt tämä jo pidempään, kun "pelikirja-keskustelussa" kerrotaan pelin näyttävän kaiken. Jos peli kerta näyttää kaiken, miksi siinä keskitytään vain niin pieneen pelin osa-alueeseen. Vai olenko ymmärtänyt tämän kaiken väärin, mitä se peli teille nyt näyttää? Jos peli näyttää kaiken, miksei koskaan puhuta vastustajan pelitilanne reagoinnista, vaihtojen oikea-aikaisuudesta tai käsien jäätymisestä tyhjän maalin ammottaessa edessä. Eilen jos Granlundin MAALI (pelikirja-maali?) olisi epäonnistunut ja Venäjä olisikin saanut seuraavasta tilanteesta maalin, näyttäisikö peli silti kaiken? Puhuttaisiinko sillä hetkellä kuinka kiekkokontrolli ei olekaan avain onneen ja Venäjän "katastrofi-kiekko" (© sventur) olisi 2010-luvun uusi kultainen keskitie?

Minua on myös häirinnyt tämä, kuinka nyt finaaleihin on päässyt pelkästään kiekkokontrolli-joukkueita. Tarkoittaako tämä sitä, jos Saksa tai Norja olisi pelannut kiekkokontrollia puolivälierissä, olivat nämä maat Suomen ja Ruotsin sijaan kentien finaalissa? Vai olisko kuitenkin maailman seitsemän kärkimaan pelaajamateriaali kuitenkin sen verran parempi, että esimerkiksi Venäjäkin pystyi pelkkien yksilöiden avulla pääsemään neljän parhaan joukkoon ilman pelikirjaa, ilman pelisuunnitelmaa, ilman järjen häivää.

Tässä vain muutamia asioita mitkä ovat minua viime aikoina häirinneet, muut häiritsevät asiat eivät varmaan tänne pelikirjakeskusteluun kuulu...

 

[Wäinö#16]

Huominen peli on mielenkiintoinen siinäkin mielessä, että lähtökohtaisesti molemmat joukkueet pelaavat varsin samanlaisella pelityylillä. Kun pelifilosofia on samankaltainen, niin ratkaisevassa asemassa on entistä enemmän se, kumpi joukkue tekee jääkiekon aivan perusasiat paremmin eli pelaa maalin edessä terävämmin, kääntää peliä tehokkaammin ja toki jälleen kerran erikoistilanteet ja maalivahtipeli.

Aravirralta oli myös mielenkiintoinen kommentti, kun hän aavisteli, että Ruotsi pelaisi aktiivisella karvauksella ja näin pyrkisi estämään Suomen rauhallisen pelinrakentelun omalla alueella. Mielenkiintoista nähdä kuinka Suomen pakit pärjäävät kovemman karvauksen alla. Tähän mennessä oikeastaan vain Tsekki on osannut karvata järkevästi prässäten.

 

[lindros]

Minua on myös häirinnyt tämä, kuinka nyt finaaleihin on päässyt pelkästään kiekkokontrolli-joukkueita. Tarkoittaako tämä sitä, jos Saksa tai Norja olisi pelannut kiekkokontrollia puolivälierissä, olivat nämä maat Suomen ja Ruotsin sijaan kentien finaalissa? Vai olisko kuitenkin maailman seitsemän kärkimaan pelaajamateriaali kuitenkin sen verran parempi, että esimerkiksi Venäjäkin pystyi pelkkien yksilöiden avulla pääsemään neljän parhaan joukkoon ilman pelikirjaa, ilman pelisuunnitelmaa, ilman järjen häivää.

Niin. Jos paperilla joukkueita lähdettäisiin vertaamaan, niin ei Ruotsin ja Suomen pitäisi pelata finaalissa. Nimilistoja vertaamalla Venäjän olisin pitänyt olla ylivoimainen näissä kisoissa ja on yhteistyöjääkiekon voitto, että epäpeliä pelaava Venäjä taistelee himmeämmistä mitaleista. Mielestäni se on hyvin järkeenkäypää, että materiaaliylivoimalla, ilman yhteisesti toimivaa pelisuunnitelaam pärjää johonkin asti. Ja kääntäen hieman heikommalla materiaalilla (Saksa/Norja), mutta toimivalla pelisuunnitelmalla voidaan pärjätä tiettyyn pisteeseen saakka. Näkihän se jo sokea erkkikin, että Venäjä ei pelannut turnauksessa yhtään sen taitojen mukaista kiekkoa. Ferrarilla pelattiin Minardi-tason peliä ja Kanada-ottelukin oli pelinä yhtä hutuntuttua.

Nytkin ihmetellään esim. missä on Suomen pakiston perinteiset kardinaamunaukset, joita joka kisoissa sattuu siellä täällä. Näistä meidän puukätisistä ja kiekollisesti keskikertaisista pakeista on tullut samettikäsiä nimenomaan sen turvin, että siellä joka ukko tietää tarkallaan mitä kiekon kanssa milläkin hetkellä tehdä. Milloin pelata viivettä, milloin puolinopeaa ja milloin palautetaan ja hidastellaan. Myös pelinavauksessa nähtiin eilen muuta aivan brilijantti keskustahaku Venäjän kovan paineen ja varsinkin Mikko Koivu ajoittaa hienosti nuo haut. Nuo keskelle syöttämisen kovan paineen alla näyttää usein hurjan rohkealta katsomoon, mutta kun pelirohkeutta ja usko pelitapaan löytyy, niin ossiväänäsistäkin kasvaa samettikäsiä.

 

[siffa]

Minua on häirinnyt tämä jo pidempään, kun "pelikirja-keskustelussa" kerrotaan pelin näyttävän kaiken. Jos peli kerta näyttää kaiken, miksi siinä keskitytään vain niin pieneen pelin osa-alueeseen.

Pelikirjoja olen avannut tänne JA:n keskusteluihin useampia, mutta lyhyt kertaus ei liene pahaksi. Jos keskitytään joukkueiden puolustus-, hyökkäys-ja erikoistilannepeleihin, niin ne voidaan jakaa seuraavasti (Jukka Jalonen "Pelitavan rakentaminen ja kehittäminen":

A. Hyökkäysalueen puolustuspeli
-> agressiivinen karvauspeli
-> ohjauspeli
B. Keskialueen puolustuspeli
-> agressiivinen karvaus
-> ohjauspeli
C. Puolustusalueen puolustuspeli
-> mies-mies-puolustus
-> aluepuolustus
-> edellisten yhdistelmä

D. Puolustusalueen hyökkäyspeli
-> avaus agressiivisen karvauksen alta
-> avaus paineettomasti
-> vastahyökkäys organisoimatonta puolustusta vastaan
-> kontrolloitu hyökkäys organisoitua puolustusta vastaan
E. Keskialueen hyökkäyspeli
->vastahyökkäys
-> kontrolloitu hyökkäys
F. Hyökkäysalueen hyökkäyspeli
-> suora hyökkäys (ylivoima, tasavoima, alivoima)
-> päätypeli

G. Erikoistilanteet
- alivoimapeli, ylivoimapeli. aloitukset, ilman maalivahtia

Minä olen keskittynyt, niinkuin kirjoitat, pieneen osa-alueeseen. Minua on kiinnostanut se, miten joukkueet lähtevät hyökkäyksiin omalta puolustusalueelta ja tehnyt HVP-tilastointia, missä eivät ole mukana nopeat ja puolinopeat (pakki-pakki) hyökkäyksiinlähdöt, joita jokaisella joukkueella on eniten oman pään hyökkäyksiinlähdöistä. Se on minun osuus pelikirjakeskusteluun ollut noin vuoden verran. Teen sitä jääkiekon seuraajana täältä Seinäjoen sivuraiteelta ja se on antanut minulle paljon lisätietoa siitä, miten eri maiden kulloisetkin maajoukkueet ja seurajoukkueet pelaavat tuon pelin tärkeän osa-alueen. Olen tehnyt sen havainnon, että tästä pelin osa-alueesta keskustelu on lisääntynyt huomattavasti eri medioissa. Juuri äsken MTV3:n kisastudiossa Hannu Aravirta veikkasi, että Ruotsi ei anna Suomelle mahdollisuutta niin lukuisiin kiekkokontrollilähtöihin omista kuin mitä on nähty, vaan Ruotsin kova päätykarvaus tulee vähentämään sitä. Se jää nähtäväksi huomisessa pelissä, koska vasta peli näyttää kaiken tältäkin pelin osa-alueelta.

Toistan sinullekin sen saman, että, jos haluaa kattavampaa seurantaa, niin senkun aloittaa tekemään sitä. Seurattavaa ja tilastoivaa riittää jääkiekossa.

Minua on myös häirinnyt tämä, kuinka nyt finaaleihin on päässyt pelkästään kiekkokontrolli-joukkueita. Tarkoittaako tämä sitä, jos Saksa tai Norja olisi pelannut kiekkokontrollia puolivälierissä, olivat nämä maat Suomen ja Ruotsin sijaan kentien finaalissa?

Mikä siinä sinua häiritsevää? Suomi, Ruotsi, Tshekki, Venäjä, USA ja Slovakia ovat rytmittäneet oman puolustusalueen hyökkäyksiinlähtöjä kiekkokontrollihyökkäyksillä. Kanada, Saksa, Norja, Tanska, Latvia ja Slovenia pelasivat nopeaa pystysuunnan jääkiekkoa näissä MM-kisoissa omasta päästä lähdettäessä hyökkäyksiin. Sveitsiä, Ranskaa, Itävaltaa ja V-Venäjää en seurannut tarkemmin tältä osin.

 

[wazuke]

Suomen "pelikirja" on ainakin toistaiseksi toiminut vain puolustuspäässä mikä sinänsä on ihan järkevää kun pidetään kiekkoa hallussa ja yritetään välttää vastaiskumahdollisuudet. Hyökkäyspäässä taas luotetaan että maalit tehdään joko huikeilla yksilösuorituksilla tai onnenkantamoisilla. Pitkät kulmapelit mahdollistaisi myös jäähyjen hankkimisen mutta tuomarien paskuuden takia tästä ei ole ainakaan liikaa kostuttu. Erikoistilannepelaaminen ja maalivahtipeli on edelleen pääroolissa miten leijonat pärjää koska on valittu näinkin puolustusvoittoinen pelitapa. Rehellisyyden nimissä toivoisin että suomi voittaisi mestaruuden jonka jälkeen Jaloselle potkut ja viivelähdöt banniin ja pelattaisiin sitte tutumpaa, hyökkäävämpää, aggressiivisempaa ja viihdyttävämpää leijonakiekkoa - meni se sitten syteen tai saveen. Todellisuudessahan Jukka saa kyllä näyttää viel ensikisoissakin josko olisi uusia temppuja hihanvarressa.

Itse finaalissahan taas Ruotsi tulee ottamaan ohjat haltuunsa jotta "meidän pelistä" tehtäisiin "heidän peli". Pelkään pahoin näin tulevan myös käymään. Suomen pelaajilla on aivan kauhean kova urakka edessään ja venymistä vaaditaan joka jätkältä. Jännä nähdä mitä tapahtuu jos Ruotsi hallitsee peliä että luottaako Jalosen Suomi edelleen siihen omaan peliin.

 

[siffa]

Itse finaalissahan taas Ruotsi tulee ottamaan ohjat haltuunsa jotta "meidän pelistä" tehtäisiin "heidän peli". Pelkään pahoin näin tulevan myös käymään. Suomen pelaajilla on aivan kauhean kova urakka edessään ja venymistä vaaditaan joka jätkältä. Jännä nähdä mitä tapahtuu jos Ruotsi hallitsee peliä että luottaako Jalosen Suomi edelleen siihen omaan peliin.

Pian se nähdään, pystyykö Suomi pelaamaan omaa pelisysteemiään Ruotsia vastaan. Venäjää vastaan se onnistui hyvin. Mielenkiintoista on nähdä, miten Suomi pääsee omalta puolustusalueelta kontrolloituihin hyökkäyksiin. Ruotsi antaa painetta koko kentän alueella ja varsinkin hyökkäyspäätyynsä, joten Suomen puolustajat joutunevat nyt kisojen kovimpaan testiin. Hyökkääjien on tarjottava aktiivisesti syöttöpaikkoja puolustajille. Seuraan jälleen molempien joukkueiden hyökkäyksiinlähtöjä omalta puolustusalueelta. Ruotsi ei ole ollut niin nopeasti ylöspäin pelaava joukkue, kuin mitä mm. kisastudiossa on siitä ennakkoon kerrottu Per Mårtsin uutena pelitapana. Ruotsi on palautellut vanhaan malliin kiekkoa kaarrellen omiin päin tai taaksepäin syöttäen. Ruotsin väitetään pelaavan enemmän suoraan maalille kuin ennen. Mielenkiintoinen pelikirjapeli on tulossa. Kaksi pelin kehittäjää, Per Mårts ja Jukka Jalonen, ovat joukkueineen taistelemassa MM-kultamitalista.

 

[siffa]

Ruotsi ei ole ollut niin nopeasti ylöspäin pelaava joukkue, kuin mitä mm. kisastudiossa on siitä ennakkoon kerrottu Per Mårtsin uutena pelitapana. Ruotsi on palautellut vanhaan malliin kiekkoa kaarrellen omiin päin tai taaksepäin syöttäen. Ruotsin väitetään pelaavan enemmän suoraan maalille kuin ennen. Mielenkiintoinen pelikirjapeli on tulossa. Kaksi pelin kehittäjää, Per Mårts ja Jukka Jalonen, ovat joukkueineen taistelemassa MM-kultamitalista.

Per Mårts ei peluuttanut Ruotsia näissä kisoissa niinkuin siitä kisojen aikana raportoitiin mm. tv-studiossa. Ruotsi palautti finaalissa niinkuin koko kisojen ajan vanhaan malliin. Väärä asiatuntijoiden viesti oli tavoittanut myös Antsa Mertarannan, joka vielä finaaliottelun aikana kertoi, että Ruotsi ei Mårtsin uudessa pelisysteemissä palauttele enää kiekkoa taaksepäin. Ruotsi oli jo tuolloin palautellut kaarrellen kiekon kanssa tai syöttäen taaksepäin useita kertoja. Ruotsi ei pelannut suoraan maalille vaan pyöritti kulmapeliä huomattavasti Suomea enemmän hyökkäyksien päätteeksi. Jukka Jalosen kärsivällinen pelitavan noudattaminen väsytti isot Ruotsin puolustajat, kun taas Suomen kevyempijalkaiset pakit jaksoivat puolustaa Ruotsin paineessa hyvin pelin loppuun saakka.

 

[Lead Fossil]

Osaako joku fiksumpi sanoa, miksi Suomi heitti kiekkoa varsinkin ensimmäisessä erässä hyökkäyssiniseltä päätyyn - minusta jopa normaalia enemmän. En pysty muistamaan millaisissa tilanteissa tätä esiintyi mutta mun Karjalalippiksen alla syntyi tällainen havainto.

 

[finnjewel]

Ruotsi näytti kotiedun turvin peluuttavan kentällisiään epäsäännöllisellä kierrolla ja saikin sillä pari erää sotkettua Suomen peliä. Samalla taisivat Ruotsin avainpelaajat kuitenkin väsähtää, ja lopputulos on kaikkien tiedossa..

 

[Wäinö#16]

Pelitapamielessä Ruotsi oli tehnyt mielestäni läksynsä todella hyvin, eikä antanut Suomen rauhassa rakennella hyökkäyksiään juuri ollenkaan ottelun kahdessa ensimmäisessä erässä. Voisi melkein sanoa, että pelattiin Ruotsin pillin mukaan, vaikka toki Suomikin muutaman hyvän paikan ja ylivoiman sai, kuten aina jääkiekossa kun tasaiset joukkueet kohtaavat. Lisäksi Ruotsi antoi mielestäni myrskyvaroituksen, kun se pystyi pitämään erittäin kovaa tempoa ja lyhytsyttöpeliä keskialueella noin nuorella joukkueella

Ottelu ratkesi mielestäni lopulta henkisiin asioihin Immosen laukauksen jälkeen. Maali tuli juuri ennen erätaukoa ja Suomi sai hyvän henkisen vireen erätauolle. Kolmas erä olikin sitten täysin Suomen. Nokelaisen ja Kapasen maalien jälkeen Ruotsi ei saanut enää oikeastaan mitään aikaan. Ja toisaalta Suomella oli loistava taisteluvire ja todella aktiivinen ote, jossa karvaus pidettiin todella korkealla.

Nuoressa Ruotsin joukkueessa puuttui johtajuutta ja kokemusta tilanteessa, jossa Suomi tuli rinnalle ja ohi. Omaa tasoa ei enää löydetty. Ruotsin tilanne on siinä mielessä kuitenkin erinomainen, että joukkueessa oli niin paljon nuoria ja jatkossa heistä kasvaa tulevaisuuden vastuunkantajia ja johtajia. Vielä ei ollut heidän aikansa. Tästä syystä Suomessakaan ei saada jäädä yhtään laakereille lepäämään, vaan omaa pelitapaa täytyy kehittää, jotta pystytään muille vastaamaan tulevaisuudessakin.

Millä perusteella Ruotsi muuten oli kotijoukkue finaalisssa?

 

[Kiekoton]

Millä perusteella Ruotsi muuten oli kotijoukkue finaalisssa?

Olisikohan ollut välisarjan (tasapisteissä) parempi maaliero.

 

[-One-]

Olisikohan ollut välisarjan (tasapisteissä) parempi maaliero.

Tai, mikäli maaliero ei ole kelvollinen tie-breaker koska joukkueet pelasivat eri lohkoissa, IIHF ranking. IIHF:n sivuilta en löytänyt tietoa, miten kotijoukkue tällaisessa tapauksessa ratkaistaan.

 

[Ramchester]

Suomen puolustuspelaamisessa sattui silmään, että Suomi heitti purkukiekon aina tulosuuntaan sen sijaan, että olisi yrittänyt purkaa sen painottomalta puolelta laidan kautta. Välillä näytti pään hakkaamiselta seinään, mutta ilmeisesti oli laskettu suuremmaksi riskiksi se, että Ruotsi pysäyttäisi kiekon hyökkyssinisellä ja pääsisi näin suoraan maalintekotilanteeseen.

Mielestäni tämä muutos tuli vasta finaaliotteluun?

 

[eagle]

Osaako joku fiksumpi sanoa, miksi Suomi heitti kiekkoa varsinkin ensimmäisessä erässä hyökkäyssiniseltä päätyyn - minusta jopa normaalia enemmän. En pysty muistamaan millaisissa tilanteissa tätä esiintyi mutta mun Karjalalippiksen alla syntyi tällainen havainto.

Voisin veikata että seuraavat asiat vaikuttivat:

-Ruotsi pelasi joukkueena selvästi paremmin kuin suurin osa Suomen vastustajista samalla sisältäen hyvin liikkuvia ja peliä lukevia isoja kavereita
-Ruotsin puolustus ei ollut hyökkäyksen tasoa liikkeessä(pl. OEL ja 1-2 poikkeusta)
-Ei tahdottu antaa kiekkoa liian ylhäällä(siis Ruotsin kannalta) Ruotsille
-Pelattiin finaalia

 

[Vaughan]

Täällä kun on paljon puhuttu hitaan ja nopean hyökkäämisen suhteesta, niin mielestäni kannattaa huomata, että finaalissa neljä tai viisi Suomen maaleista tuli omalta alueelta lähteneen enempi vähempi hitaan hyökkäyksen seurauksena. No, loppupään maaleja voi selitellä Ruotsin katkenneella selkärangalla, mutta varsinkin voittomaali syntyi vielä molempien pelatessa "tosissaan". Ja se oli - sattuumaa tai ei - täysin "pelikirjamaali":

Tilanne alkoi jo omasta päästä, josta lähdettiin syöttökuviolla keskustan kautta. Kiekko kuitenkin menetettiin keskialueella, mutta siitä seurasi heti täydellinen paikka kiekonriistoon. Suomi siis menetti kiekon tilanteessa, jossa oma viisikko oli jo lähes valmiiksi karvauskuviossa - painollisen puolen laita kiinni ja keskikaistalta välitön paine kiekolliseen ruotsalaiseen. Ruotsalainen joutui epätoivoisesti yrittämään purkua, mikä jäi karvaavan suomalaisen varusteisiin. Siitä nopea vastahyökkäys ja maali.

Eli maali näytti syntyneen vastahyökkäyspelin seurauksena, mutta tosiasiassa tilanne kiekonriistoon ja vastahyökkäykseen syntyi pelikirjan mukaisesta "hitaasta" rintamahyökkäyksestä.

En väitä, että Suomen pelikirjaan kuuluu menettää kiekko keskialueella. Eiköhän ensisijaisesti kuitenkin pyritä maalipaikkaan. Mutta ymmärrykseni mukaan pelikirjaan kyllä kuuluu, että kiekonmenetykset ovat "turvallisempia", jos oma hyökkäys on toteuttettu rakenteellisesti oikein. Ja parhaassa tapauksessa - kuten Suomen toisessa maalissa - se mahdollistaa myös kiekonriistot ja vastahyökkäykset. Oikenlaisesta hyökkäyksestä seuraa oikeanlainen puolustus, josta seuraa taas oikeanlainen hyökkäys - mikä riitti tässä tapauksessa MM-finaalin voittomaaliin.

 

[Johannes]

Per Mårts ei peluuttanut Ruotsia näissä kisoissa niinkuin siitä kisojen aikana raportoitiin mm. tv-studiossa. Ruotsi palautti finaalissa niinkuin koko kisojen ajan vanhaan malliin.

Juu, kommentoidaan, että Ruotsi pelasi niin kuin päävalmentaja Mårts oli suunnitellut, perinteistä ruotsalaista lätkää, jossa terävöitettään mm. maalinedustojen peliä ym. pikkujuttuja, joita Mårts lainasi ja lainaa lähinnä kanadalaisesta kiekosta, mutta peruspelitapa on wanhaa kunnon Ruotsia.

 

[siffa]

Juu, kommentoidaan, että Ruotsi pelasi niin kuin päävalmentaja Mårts oli suunnitellut, perinteistä ruotsalaista lätkää, jossa terävöitettään mm. maalinedustojen peliä ym. pikkujuttuja, joita Mårts lainasi ja lainaa lähinnä kanadalaisesta kiekosta, mutta peruspelitapa on wanhaa kunnon Ruotsia.

Juuri noin se pelasi vanhaa kunnon ruotsalaista kiekkokontrollijääkiekkoa. Per Mårtsin väitettiin poistaneen Ruotsin pelistä mm. palautukset=P omalle puolustusalueelle tai palautukset omalla puolustusalueella joko alaspäin syöttäen tai taaksepäin luistelun avulla. Ruotsin P-lukemat olivat MM-kisajoukkueiden suurimmat. Finaaliottelussa pelkästään P-lukemat olivat Ruotsilla erittäin 8+5+12 ja Suomella 3+7+5 eli molempien joukkueiden pelitapoihin kuuluivat palautukset olennaisena osana peliä. Nopeasti ja puolinopeasti aina ylöspäin pelaavat joukkueet eivät palauttele koskaan taaksepäin muuten kuin täysin poikkeuksellisissa tapauksissa. Hyökkäyspäässä ruotsalaiset pyörittivät peliään juuri samaan tapaan kuin NHL:n parhaat joukkueet pyörittävät sitä juuri nyt käynnissä olevissa konferenssien finaaliotteluissa. Niinhän ruotsalaiset ovat pelanneet aina, joten siinäkään en nähnyt Mårtsin tekemiä pelitapamuutoksia.

 

[eh]

Minusta finaalin mielenkiintoisin jääšakki-ilmiö liittyi Ruotsin karvauspeliin. Aiemmissa peleissä Ruotsi "ajoi" kiekollisen puolustajan pois maalin takaa, mutta Suomea vastaan kärkikarvaaja jäikin maalin eteen tai kulmalle kyttäämään.

Ottelun ensimmäisessä erässä Suomi oli tämän muutoksen kanssa pulassa. Kiekollinen pakki ei oikein tiennyt mitä tehdä, mikä johti useaan väärin ajoitettuun syöttöön tai turhaan kuskaamiseen. Erätauolla asiaan oli selvästi kiinnitetty huomiota, sillä heti toisen erän alussa Suomi purki tuon Ruotsin karvauksen useampaan kertaan tyylipuhtaasti. Seurauksena oli tosin joka kerta vain 3-3-hyökkäys, mutta yksi niistä johti Krügerin jäähyyn.

 

[Jyrla]

Per Mårts ei peluuttanut Ruotsia näissä kisoissa niinkuin siitä kisojen aikana raportoitiin mm. tv-studiossa. Ruotsi palautti finaalissa niinkuin koko kisojen ajan vanhaan malliin.

Sinulla on tästä varmaankin mustaa valkoisella. Mikä oli nopeiden ja puolinopeiden lähtöjen suhde sinun tilastoimiisi V+H+P-lähtöihin Mårtsin joukkueella ja mikä BÅG:n joukkueella?

Sitä onko Ruotsi muokannut pelikirjaansa ei voida yksiselitteisesti todeta sillä, miten joukkue pelaa Mårtsin alaisuudessa.

Otetaan käsittelyyn vaikkapa ne ottelut jotka on pelattu play-off systeemillä. Mårtsilta 2011 mm-kisojen puolivälierä, välierä ja finaali sekä BÅG:lta kevään 2010 mm-kisojen puolivälierä, välierä sekä pronssiottelu. Kumpikin kolmen ottelun sarja sisältää kaksi voittoa ja yhden tappion.

Eli kysymys kuuluu, rytmittikö Ruotsi peliään samalla tavalla keväällä 2011 Mårtsin alaisuudessa kuin mitä se teki keväällä 2010 BÅG alaisuudessa.

Eli kyse ei ole siitä, palauttiko Mårtsin Ruotsi vaiko ei, vaan siitä, oliko pelikirjaa muutettu nopeampaan suuntaan vaiko ei.

 

[siffa]

Eli kyse ei ole siitä, palauttiko Mårtsin Ruotsi vaiko ei, vaan siitä, oliko pelikirjaa muutettu nopeampaan suuntaan vaiko ei.

Kyse oli palauttamisesta. TV-studiossa Toni Söderholm kertoi pariin otteeseen Mårtsin uudesta pelisysteemistä mm. sen, että nyt Ruotsi ei enää palauttele taaksepäin. Saman toisti sitten Antsa Mertaranta pelin selostajana. Seurasin Ruotsin pelejä ja kirjoitin sitten tänne, että Ruotsi palautteli kisoissa eniten, jopa Suomeakin enemmän. Totesin, että tässä suhteessa Ruotsi pelasi vanhaan malliin eikä pelikirjaa oltu muutettu nopeammaksi.

 

[Jyrla]

Kyse oli palauttamisesta. TV-studiossa Toni Söderholm kertoi pariin otteeseen Mårtsin uudesta pelisysteemistä mm. sen, että nyt Ruotsi ei enää palauttele taaksepäin. Saman toisti sitten Antsa Mertaranta pelin selostajana. Seurasin Ruotsin pelejä ja kirjoitin sitten tänne, että Ruotsi palautteli kisoissa eniten, jopa Suomeakin enemmän. Totesin, että tässä suhteessa Ruotsi pelasi vanhaan malliin eikä pelikirjaa oltu muutettu nopeammaksi.

Jos luit viestini, niin huomasit, että minun kysymyksessäni ei ollut kyse palauttamisesta, vaan siitä, oliko Ruotsi muuttanut pelikirjaansa nopeammaksi, kuin mitä se on edellisen päävalmentajan aikana ollut.

Kyse ei ollut palauttamisesta, vaan nopeiden ja puolinopeiden lähtöjen suhteesta V+H+P-lähtöihin.

Kysymys ei koske sitä palauttiko Ruotsi enemmän kuin Suomi, eikä siitäkään, mitä Antero Mertaranta kenties sanoi tai ei sanonut.
Kysymys ei myöskään koske kommentatttori Söderholmin sanomisia, vaan itse pelitatahtumia.

Kyse oli siitä, oliko Ruotsin uusi päävalmentaja muuttanut avauspelaamista nopeampaan suuntaan suhteessa edelliseen päävalmentajaan. Tähän selkeään kysymykseen et vastannut. Pystytkö vastaamaan siihen?

 

[siffa]

Kyse oli siitä, oliko Ruotsin uusi päävalmentaja muuttanut avauspelaamista nopeampaan suuntaan suhteessa edelliseen päävalmentajaan. Tähän selkeään kysymykseen et vastannut. Pystytkö vastaamaan siihen?

En pysty vastaamaan täysin varmasti sinun kysymykseesi. Pystyin vastaamaan vain siihen, että Ruotsi palautteli vähintään vanhaan malliin Slovakian kisoissa Mårtsin alaisuudessa, kun tv-studiossa asiantuntijat kertoivat, että Ruotsi ei Mårtsin pelitavassa enää pelaa taaksepäin. Ruotsihan pelasi taaksepäin (P-lähdöt) eli "ei-nopeasti ylöspäin" eniten Slovakian MM-kisajoukkueista. Tässä suhteessa (P-lähdöt) Ruotsi ei pelannut Märtsin alaisuudessa nopeammin kuin ennen. Mårtsin Ruotsi lähti omalta alueelta hyökkäyksiin myös hidastamalla (H) ja viiveellä (V), mutta en ota kantaa siihen oliko näitä hyökkäyksiinlähtöjä suhteessa nopeisiin ja puolinopeisiin lähtöihin enemmän vai vähemmän kuin B-Å Gustafssonin aikana.

 

[Jyrla]

En pysty vastaamaan täysin varmasti sinun kysymykseesi. Pystyin vastaamaan vain siihen, että Ruotsi palautteli vähintään vanhaan malliin Slovakian kisoissa Mårtsin alaisuudessa, kun tv-studiossa asiantuntijat kertoivat, että Ruotsi ei Mårtsin pelitavassa enää pelaa taaksepäin. Ruotsihan pelasi taaksepäin (P-lähdöt) eli "ei-nopeasti ylöspäin" eniten Slovakian MM-kisajoukkueista. Tässä suhteessa (P-lähdöt) Ruotsi ei pelannut Märtsin alaisuudessa nopeammin kuin ennen. Mårtsin Ruotsi lähti omalta alueelta hyökkäyksiin myös hidastamalla (H) ja viiveellä (V), mutta en ota kantaa siihen oliko näitä hyökkäyksiinlähtöjä suhteessa nopeisiin ja puolinopeisiin lähtöihin enemmän vai vähemmän kuin B-Å Gustafssonin aikana.

Näin oletinkin. Jos tuo suhde on muuttunut Mårtsin päävalmentajakauden aikana nopeiden lähtöjen, eikö silloin voida sanoa, että Ruotsi on muuttanut avauspeliään nopeampaan suuntaan? Silloin palauttelua ei tapahtuisikaan vanhaan malliin, kuten väität, vaan vähemmän ja harvemmin.

 

[siffa]

Näin oletinkin. Jos tuo suhde on muuttunut Mårtsin päävalmentajakauden aikana nopeiden lähtöjen, eikö silloin voida sanoa, että Ruotsi on muuttanut avauspeliään nopeampaan suuntaan? Silloin palauttelua ei tapahtuisikaan vanhaan malliin, kuten väität, vaan vähemmän ja harvemmin.

Minä olen kirjoittanut Ruotsin oman pään hitaista kontrollilähdöistä vain palauttamisista, joista MM-kisojen tv-studion asiantuntija Toni Söderholm kertoi kahteen kertaan sen, että Mårtsin aikana Ruotsi ei enää palauta kiekkoa taaksepäin. Tilastoin Ruotsin palauttamiset MM-kisoissa ja ne olivat niin suuret määrät, että sen enempää en ole nähnyt palauteltavan kuin KHL:n otteluissa (mm. Kari Heikkilän joukkue). Tästä tein johtopäätöksen, että Ruotsi palauttelee Mårtsin aikana vähintään saman verran kuin Gustafssonin aikana. Tilastoin myös hidastelut (H) ja viiveet (V) Ruotsin otteluista, mutta en osaa sanoa sitä, oliko niitä enemmän vai vähemmän kuin ennen. Gustafsson oli valmentaja, jonka alkuaikana Ruotsi pelasi paljon kiekkokontrollilähtöjä (HVP) omalta puolustusalueelta hyökkäyksiin lähdettäessä. En siis voi sanoa koko paketista HVP, että onko Ruotsin avauspelaaminen nopeutunut Mårtsin aikana.