Yleensä tulee tarkasti toisen kotimaani Itävallan otteita seurattua, mutta nämä kisat ovat jääneet vähälle huomiolle johtuen HPK-huumasta.
Tämän iltaisen matsin finaalivitutuspäissäni kuitenkin telkasta kattelin. Itävalta voitti Ukrainan 2-1. Täysin ansaittu voitto, vaikka oli siinä ikääntyneellä Ukrainankin joukkueella hetkensä. Lopussa Ukrainan pakki Klymentiev makoili Itävallalle vielä ottelurangaistuksen, koki ihmeparantumisen ja meinasi tasoittaa ottelun.
Mathias Trattnig on kyllä hyvä pelaaja. Olen häntä aina aiemminkin kehunut ja näissä kisoissa hän oli Itävallan MVP.
Hyvä, että Itävalta nousi - maan kiekkoilun ongelmia se ei vain poista. Saattaa vain jopa pahentaa, kun kiekkojohto tuudittautuu tilanteeseen. Mitä todennäköisimmin hissi vie taas alas Slovakian kisoissa. Ehkä pidempi korpivaellus divarissa saisi muutosta aikaan sinänsä potentiaalisessa, mutta jämähtäneessä kiekkomaassa. Nythän nuorilla pelaajilla ei edes ole minkäänlaista kehitysalustaa kotimaassa, kun käytännöllisesti katsoen rajaton määrä C-luokan kanukkeja vie joka liigajoukkueessa tärkemmät roolit. Ulkomaille on suunnattava, mutta kaikille se ei sovi. Oma liiga, jossa nuoret saavat vastuuta (vaikka sarjan taso hieman kärsisikin), olisi äärimmäisen tärkeä asia.
Unkari tulee vielä, todennäköisesti jo seuraavissa kisoissa. Näitä pelejä on hienoa katsoa, A-sarjan taso ei kummallakaan joukkueella ole kaukana.
Mielestäni se on Unkarilla kaukana. Ainakin, jos siellä ylhäällä meinaa jollakin ilveellä pysyä. Se ei vaan riitä, että keskinkertaisesta Itävallan liigan joukkueesta kootaan käytännössä koko maajoukkue. Kun ei se taso Itävallallakaan kunnolla A-tasolla riitä (vaikka joukkueessa pelaa useita suhteellisen kovissa sarjoissa sekä Alba Volania paremmissa Itävallan liigan joukkueissa pelaavia pelaajia), niin miten se Unkarilla riittäisi.
On kuitenkin sanottava, että Unkari on mennyt ja menee eteenpäin. Itävalta sen sijaan junnaa paikallaan tai jopa hienoisesti taantuu.
