Musta Nuoli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Viimeistä viedään, eli vuorossa on vihonviimeinen MM-kisojen 2011 seurantaketjun aloitus sunnuntaille 15.5.2011 eli mitalipelipäiväksi. MM-kisat ovat nyt lähes paketissa, risut ja männynkävyt on lähetetty kotimatkalle ja neljä kisojen parasta joukkuetta ratkaisevat ensin pronssipelissä ja sitten illan unelmafinaalissa, miten jalometalliset lätkät jaetaan. Asiaankuuluvasti tähän vaiheeseen on päässyt vain EHT-joukkueita Euroopasta, muilla ei ole mitalipeleihin jakoa.
Kova taival on kaikilla joukkueilla takana, kaikki ovat päässeet sunnuntain peleihin erilaisella tavalla. Suomi on päässyt finaaleihin nousujohteisella, sitkeällä periksiantamattomuudella ja oman systeemin noudattamisella yhdistettynä muutamiin huikeisiin yksilösuorituksiin. Ruotsi pääsi finaaliin vaihtelevan ja epätasaisen alun jälkeen taktikoimalla itselleen Saksan ja pelaamalla sen jälkeen joukkueena turnauksen parhaan ottelunsa.
Tshekki puolestaan voitti joka matsin juuri ennen välierää, mutta heikomman puolustuspelinsä takia mahtanut mitään Ruotsin kokonaisvaltaisemmalle pelaamiselle. Venäjän alku- ja jatkopelit eivät olleet kaunista katsottavaa, ja sisälsivät sekä epävarmoja otteita että tarpeetonta sikailua. Puolivälierässä joukkue kuitenkin pystyi itsensä kokoamaan ja passittamaan Kanadan lomille, mutta välierissä maa oli tehoton ja avuton nippu yksilöitä Suomen joukkuepeliä vastaan.
PRONSSIPELI KLO 17.00: TSHEKKI - VENÄJÄ
Pronssimitalin kohtalon ratkovat slaavilaiset kilpakumppanit ja kylmän sodan aikaiset "liittolaiset". Ei ole turhaan Jaromir Jagrin pelinumero 68 muistutuksena Prahan keväästä 1968, jolloin Neuvostoliitto miehitti Tshekkoslovakian. Nykyisin välejä ratkotaan sentään vain urheilukentillä, mutta jännitteet ovat vahvat, ja kuten aiempi maiden kohtaaminen osoitti, kovia tilanteita ja intensiteettiä lienee luvassa. Kumpikin olisi varmasti finaaliin halunnut, mutta kumpikin haluaa varmasti myös napata pronssit ja ennen kaikkea jättää vastustajan ilman mitalia.
Aiempi kohtaaminen oli numeroiltaan tasainen, mutta voitto kuului ansaitusti Tshekille. Oletuksenani on, että Tshekki vie maiden toisenkin kohtaamisen, tällä kertaa selvemmin luvuin, sillä se haluaa sitä luultavasti enemmän kuin Venäjä, jonka ennestäänkin heikko pelimoraali saattoi heikentyä rajusti välierätappiosta. Lisäksi Tshekki pelaa "melkein kotona" Slovakiassa, ja haluaa varmasti päättää kautensa voittoon. Sen se saattaa minun nähdäkseni tehdäkin, kenties edellistä matsia selvemmin?
MM-FINAALI 2011 KLO 21.30: RUOTSI - SUOMI
Jos pronssipeli on slaavilaisten kilpakumppanien peli, niin finaali on vielä kylmän Pohjolan finaali, todellinen unelmakamppailu rakkaiden vihollisten välillä. Mikään ei ole jääkiekossa niin hienoa kuin nähdä Suomen kukistavan Ruotsin arvokisojen ratkaisuotteluissa ja mitalipeleissä. Toisaalta mikään ei ole karvaampi tappio kuin nähdä sinikeltaisten riemuitsevan pelin jälkeen Du Gamla Du Frian soidessa ja sinivalkoisten soturien tuijottavan tyhjyyteen kallella kypärin.
Ennen peliä on todettava, että turnaus on mennyt Suomelta todella paljon paremmin kuin mitä ennakko-odotukset olivat, ja nuori joukkue on edennyt nousujohteisella pelillä aina finaaliin asti. Kävi finaalissa kuinka tahansa niin odotukset on ylitetty, joukkueen näyttämä sisu ja usko omaan tekemiseen on vakuuttanut, ja myös valmennusjohto on korjannut melkoisesti osakkeitaan osoittamalla, että reagointi pelien sisällä ja otteluiden välillä on parantunut ja että valittu pelitapa on toiminut niin hyvin, että se on kompensoinut materiaalisia puutteita, joita Suomella on muihin isoihin maihin verrattuna. Myös monet pelaajat, joita on epäilty ja parjattu ovat näyttäneet joukkueeseen ja MM-tasolle kuuluvansa.
Suomi on ollut näiden MM-kisojen "isoja maita" vastaan pelatuissa otteluissa ennakkoon altavastaaja, ja sitä se on myös Ruotsi-peliin lähdettäessä. Ruotsi kykenee vahvaan joukkuepeliin, maalivahti Fasth on kovassa iskussa ja vastaiskuista Ruotsi pystyy tekemään näyttäviä maaleja. Johtoasemassa Ruotsin puolustus puolestaan toimii niin hyvin, että sillä pysäytettiin Tshekin raskas kalusto. Lisäksi Ruotsilla on vieläpä kotietu ja vaihto-oikeus. Venäjä-ottelu oli Suomelta hieno, mutta se taso ei enää välttämättä riitä, nyt pitäisi löytää vielä uusi vaihde.
Kuten sanottua, hopeakaan ei olisi tässä tapauksessa häpeä. Finaalitappion hetkellisestä karvaudesta huolimatta koko turnaus asettuisi pitkällä tähtäimellä reilusti plussan puolelle, vähän samalla tavalla kuin edellinen finaalipaikan tuottanut turnaus 2007, jossa Suomi nuiji myös Venäjän välierissä mutta hävisi ylivoimaiselle Kanadalle. Silloinkin finaaliin pääsy oli todellinen uroteko, samoin kuin se oli esim. Prahassa 1992 Sir Penan aikoihin, jolloin Suomi sai historiansa ihkaensimmäisen MM-mitalin.
Se etukäteisperuutteluista ja henkisestä varautumisesta jälleen yhteen hopeaan, joihin niin monet finaalit ovat päättyneet. MM-jääkiekko on kuitenkin myös unelmien aikaa, ja Suomen unelmana tulee olla MM-kulta.
Suomen joukkueen pelitapa on tähän mennessä toiminut paremmin ja paremmin, yksilöt ovat nousseet esiin, joukkue ei ole hermoillut tai panikoinut, valmennus on ollut hereillä, sisua ei ole puuttunut ja lukuisista tappioasemistakin on noustu voittoon. Nyt on jäljellä yksi peli, siinä voi käydä lopultakin kuinka tahansa: pölyn laskeuduttua Suomi voi olla kultamitalisti toista kertaa historiassaan, 16 vuotta ensimmäisestä mitalista.
Jos näin käy, niin MM'95 Never Forget - lausetta voidaan sunnuntaina päivittää uuteen muotoon, varsinkin kun ensimmäistä kertaa sitten MM-kullan 1995 on se tilanne, että Suomen MM-kisajoukkueessa ei ole pelannut ainuttakaan vanhaa maailmanmestaria. Vanha jatkumo ja MM-1995-jatkumo on poikki. Kenties voisi olla aika aloittaa uusi jatkumo, uudella joukkueella uusia maailmanmestareita? Ja tavata toistamiseen torilla?
Finaalin lopputulosta en pysty enkä halua ennustaa millään tavalla. Tulkoon mitä tulee, sittenhän sen näkee. Nyt jäljellä on vain piinaava odotus siihen, että kiekko putoaa jäähän ja kaikkien tunnelmanluojien kuningas, MM-kisoista 1995 urakkansa aloittanut Antero Mertaranta aloittaa kenties viimeistä kertaa kiihkeän intohimoisen selostuksensa. MM-1995 ja kultajuhlat olivat Mertarannalle ensimmäinen kerta selostajana, nämä voivat olla viimeiset. Mikä olisi hienompaa kuin vielä kerran nähdä ympyrän sulkeutuvan ja kuulla pelin loppuhetkillä "se on siinä!"
Kova taival on kaikilla joukkueilla takana, kaikki ovat päässeet sunnuntain peleihin erilaisella tavalla. Suomi on päässyt finaaleihin nousujohteisella, sitkeällä periksiantamattomuudella ja oman systeemin noudattamisella yhdistettynä muutamiin huikeisiin yksilösuorituksiin. Ruotsi pääsi finaaliin vaihtelevan ja epätasaisen alun jälkeen taktikoimalla itselleen Saksan ja pelaamalla sen jälkeen joukkueena turnauksen parhaan ottelunsa.
Tshekki puolestaan voitti joka matsin juuri ennen välierää, mutta heikomman puolustuspelinsä takia mahtanut mitään Ruotsin kokonaisvaltaisemmalle pelaamiselle. Venäjän alku- ja jatkopelit eivät olleet kaunista katsottavaa, ja sisälsivät sekä epävarmoja otteita että tarpeetonta sikailua. Puolivälierässä joukkue kuitenkin pystyi itsensä kokoamaan ja passittamaan Kanadan lomille, mutta välierissä maa oli tehoton ja avuton nippu yksilöitä Suomen joukkuepeliä vastaan.
PRONSSIPELI KLO 17.00: TSHEKKI - VENÄJÄ
Pronssimitalin kohtalon ratkovat slaavilaiset kilpakumppanit ja kylmän sodan aikaiset "liittolaiset". Ei ole turhaan Jaromir Jagrin pelinumero 68 muistutuksena Prahan keväästä 1968, jolloin Neuvostoliitto miehitti Tshekkoslovakian. Nykyisin välejä ratkotaan sentään vain urheilukentillä, mutta jännitteet ovat vahvat, ja kuten aiempi maiden kohtaaminen osoitti, kovia tilanteita ja intensiteettiä lienee luvassa. Kumpikin olisi varmasti finaaliin halunnut, mutta kumpikin haluaa varmasti myös napata pronssit ja ennen kaikkea jättää vastustajan ilman mitalia.
Aiempi kohtaaminen oli numeroiltaan tasainen, mutta voitto kuului ansaitusti Tshekille. Oletuksenani on, että Tshekki vie maiden toisenkin kohtaamisen, tällä kertaa selvemmin luvuin, sillä se haluaa sitä luultavasti enemmän kuin Venäjä, jonka ennestäänkin heikko pelimoraali saattoi heikentyä rajusti välierätappiosta. Lisäksi Tshekki pelaa "melkein kotona" Slovakiassa, ja haluaa varmasti päättää kautensa voittoon. Sen se saattaa minun nähdäkseni tehdäkin, kenties edellistä matsia selvemmin?
MM-FINAALI 2011 KLO 21.30: RUOTSI - SUOMI
Jos pronssipeli on slaavilaisten kilpakumppanien peli, niin finaali on vielä kylmän Pohjolan finaali, todellinen unelmakamppailu rakkaiden vihollisten välillä. Mikään ei ole jääkiekossa niin hienoa kuin nähdä Suomen kukistavan Ruotsin arvokisojen ratkaisuotteluissa ja mitalipeleissä. Toisaalta mikään ei ole karvaampi tappio kuin nähdä sinikeltaisten riemuitsevan pelin jälkeen Du Gamla Du Frian soidessa ja sinivalkoisten soturien tuijottavan tyhjyyteen kallella kypärin.
Ennen peliä on todettava, että turnaus on mennyt Suomelta todella paljon paremmin kuin mitä ennakko-odotukset olivat, ja nuori joukkue on edennyt nousujohteisella pelillä aina finaaliin asti. Kävi finaalissa kuinka tahansa niin odotukset on ylitetty, joukkueen näyttämä sisu ja usko omaan tekemiseen on vakuuttanut, ja myös valmennusjohto on korjannut melkoisesti osakkeitaan osoittamalla, että reagointi pelien sisällä ja otteluiden välillä on parantunut ja että valittu pelitapa on toiminut niin hyvin, että se on kompensoinut materiaalisia puutteita, joita Suomella on muihin isoihin maihin verrattuna. Myös monet pelaajat, joita on epäilty ja parjattu ovat näyttäneet joukkueeseen ja MM-tasolle kuuluvansa.
Suomi on ollut näiden MM-kisojen "isoja maita" vastaan pelatuissa otteluissa ennakkoon altavastaaja, ja sitä se on myös Ruotsi-peliin lähdettäessä. Ruotsi kykenee vahvaan joukkuepeliin, maalivahti Fasth on kovassa iskussa ja vastaiskuista Ruotsi pystyy tekemään näyttäviä maaleja. Johtoasemassa Ruotsin puolustus puolestaan toimii niin hyvin, että sillä pysäytettiin Tshekin raskas kalusto. Lisäksi Ruotsilla on vieläpä kotietu ja vaihto-oikeus. Venäjä-ottelu oli Suomelta hieno, mutta se taso ei enää välttämättä riitä, nyt pitäisi löytää vielä uusi vaihde.
Kuten sanottua, hopeakaan ei olisi tässä tapauksessa häpeä. Finaalitappion hetkellisestä karvaudesta huolimatta koko turnaus asettuisi pitkällä tähtäimellä reilusti plussan puolelle, vähän samalla tavalla kuin edellinen finaalipaikan tuottanut turnaus 2007, jossa Suomi nuiji myös Venäjän välierissä mutta hävisi ylivoimaiselle Kanadalle. Silloinkin finaaliin pääsy oli todellinen uroteko, samoin kuin se oli esim. Prahassa 1992 Sir Penan aikoihin, jolloin Suomi sai historiansa ihkaensimmäisen MM-mitalin.
Se etukäteisperuutteluista ja henkisestä varautumisesta jälleen yhteen hopeaan, joihin niin monet finaalit ovat päättyneet. MM-jääkiekko on kuitenkin myös unelmien aikaa, ja Suomen unelmana tulee olla MM-kulta.
Suomen joukkueen pelitapa on tähän mennessä toiminut paremmin ja paremmin, yksilöt ovat nousseet esiin, joukkue ei ole hermoillut tai panikoinut, valmennus on ollut hereillä, sisua ei ole puuttunut ja lukuisista tappioasemistakin on noustu voittoon. Nyt on jäljellä yksi peli, siinä voi käydä lopultakin kuinka tahansa: pölyn laskeuduttua Suomi voi olla kultamitalisti toista kertaa historiassaan, 16 vuotta ensimmäisestä mitalista.
Jos näin käy, niin MM'95 Never Forget - lausetta voidaan sunnuntaina päivittää uuteen muotoon, varsinkin kun ensimmäistä kertaa sitten MM-kullan 1995 on se tilanne, että Suomen MM-kisajoukkueessa ei ole pelannut ainuttakaan vanhaa maailmanmestaria. Vanha jatkumo ja MM-1995-jatkumo on poikki. Kenties voisi olla aika aloittaa uusi jatkumo, uudella joukkueella uusia maailmanmestareita? Ja tavata toistamiseen torilla?
Finaalin lopputulosta en pysty enkä halua ennustaa millään tavalla. Tulkoon mitä tulee, sittenhän sen näkee. Nyt jäljellä on vain piinaava odotus siihen, että kiekko putoaa jäähän ja kaikkien tunnelmanluojien kuningas, MM-kisoista 1995 urakkansa aloittanut Antero Mertaranta aloittaa kenties viimeistä kertaa kiihkeän intohimoisen selostuksensa. MM-1995 ja kultajuhlat olivat Mertarannalle ensimmäinen kerta selostajana, nämä voivat olla viimeiset. Mikä olisi hienompaa kuin vielä kerran nähdä ympyrän sulkeutuvan ja kuulla pelin loppuhetkillä "se on siinä!"