Mainos

MM 2023: Yhdysvallat

  • 18 272
  • 56

Kuopionkukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, Red Wings, ManU, Kups
Toivottavasti tämä oli puhdasta huumoria. Sellaisena ainakin itse tämän otin.

Todella mielenkiintoisia nuoria pelaajia joukkue täynnä, höystettynä muutamalla laadukkaalla kokeneella pelaajalla. Conor Garland ja Alex Tuch ovat MM-tasolla todella kovan tason laitureita. Puolustuksesta minun suurin mielenkiintoni kohdistuu pienikokoiseen mutta kiekollisesti todella taitavaan Scott Perunovichiin. Kärsi alkukauden ikävästi loukkaantumisista, minkä vuoksi NHL:ään murtautuminen jäi vielä haaveeksi. Uskon ensi kaudella hänen vetävän täyden kauden Bluesin mukana, jos vaan pysyy terveenä.

USA on varmuudella puolivälierissä, mutta hyvin todennäköisesti siinä ottelussa kuitenkin ennakkoon altavastaaja.
Värikynää on aina savolaisten jutuissa mutta en yhtään ylläty jos siellä ihan oikeasti joutuu tiirailemaan sarjataulukkoa että hetkinen dudes me ollaan viimeisiä jos ei tätä unkaria nyt voiteta vaikka edelleen ollaan vähän kännissä
 

Snacilep

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lahen Pelicans, Leijonat, Ukraina
Rocco Grimaldi lisätty USAn joukkueeseen.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Yhdysvaltain joukkueen paras NHL-pistemies on pistepörssistä 79 pisteellä Alex Tuch.
10.paras yhdysvaltalainen.

Toiseksi paras pistemies on Conor Garland 49 pisteellä.
34.paras yhdysvaltalainen.

Siinä ne sitten olikin. Bonino 19 pistettä seuraavaksi tehokkain hyökkääjä ja 1.sentteri.

Boninoa edellä oli 86 tehokkaampaa hyökkääjää, joita ei nähdä kisoissa. Näistä 17 pelaa vielä NHL-pudotuspelejä.

Eli hyökkäyksessä Top87 pistemiehistä (reilu 6 joukkueellista) on saatu 3 pelaajaa mukaan. Pudotuspelien ulkopuolella olevista 3/70 = 4,3%.

Kiinnostus tapissaan.
 

Snacilep

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lahen Pelicans, Leijonat, Ukraina
Mikey Eyssimont liittyy joukkueeseen.
 
Yhdysvaltain joukkueen paras NHL-pistemies on pistepörssistä 79 pisteellä Alex Tuch.
10.paras yhdysvaltalainen.

Toiseksi paras pistemies on Conor Garland 49 pisteellä.
34.paras yhdysvaltalainen.

Siinä ne sitten olikin. Bonino 19 pistettä seuraavaksi tehokkain hyökkääjä ja 1.sentteri.

Boninoa edellä oli 86 tehokkaampaa hyökkääjää, joita ei nähdä kisoissa. Näistä 17 pelaa vielä NHL-pudotuspelejä.

Eli hyökkäyksessä Top87 pistemiehistä (reilu 6 joukkueellista) on saatu 3 pelaajaa mukaan. Pudotuspelien ulkopuolella olevista 3/70 = 4,3%.

Kiinnostus tapissaan.
Eikö näitä pelaajia kysytä mukaan vai eikö niitä vaan kiinnosta?
 

jahoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Saipa
Millainen lähestymistapa valkuilla on pelaajiin? Jalosella varmaankin suoranumero pelaajiin mutta tekeekö nämä usa&kanada valmentajat samoin eli soittelevat yksitellen jokaista pelaajaa läpi? Siinä olisi sormet aika kuumana käydä kaikki vapaana olevat läpi. Vai heittävätkö tekstarit pelaajien agenteille, että se olisi taas se aika vuodesta turistimatka vanhalle mantereelle all inclusive paketilla..
 

ipaz

Jäsen
Millainen lähestymistapa valkuilla on pelaajiin? Jalosella varmaankin suoranumero pelaajiin mutta tekeekö nämä usa&kanada valmentajat samoin eli soittelevat yksitellen jokaista pelaajaa läpi? Siinä olisi sormet aika kuumana käydä kaikki vapaana olevat läpi. Vai heittävätkö tekstarit pelaajien agenteille, että se olisi taas se aika vuodesta turistimatka vanhalle mantereelle all inclusive paketilla..
USA:lla ja Kanadalla on GM:t jotka kokoavat joukkueen. USA:n GM tänä vuonna on Chris Clark, siviiliammatiltaan Kekäläisen oikea käsi Columbuksesta. Eiköhän tuolla noilla tähdillä ole sata syytä jäädä pois. Sopimus katkolla, vakuutusmaksut saattavat olla niin kovia ettei paikallinen liitto maksa niitä, MM-lätkä ei yksinkertaisesti kiinnosta veteraanipelaajia pätkän vertaa vaan on mukavampi palautua NHL-kaudesta perheen kanssa jne, jne. Sinänsä mielenkiintoista ettei Clarkin omasta Blue Jacketsista ole ainuttakaan pelaajaa mukana. Damage control?
 

HockeyForest

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Onhan tuossa nyt toistakymmentä NHL pelaajaa, ei kai sitä väheksyä voi näissäkään kisoissa. Hämmentävän huonostihan USA on pelannut paremmillakin rostereilla. Heikoimmissa jengeissä nuo pelaajat laskettaisiin kansalliselle tähtiosastolle. Toki historia on osoittanut, että NHLn nelosketjun pelaaja voi olla tekijämies jossakin Latviassa, mutta team USAssa on vähän eri tilanne.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Oles

RL1936

Jäsen
Suosikkijoukkue
Raumam Boja
Onhan tuossa nyt toistakymmentä NHL pelaajaa, ei kai sitä väheksyä voi näissäkään kisoissa. Hämmentävän huonostihan USA on pelannut paremmillakin rostereilla. Heikoimmissa jengeissä nuo pelaajat laskettaisiin kansalliselle tähtiosastolle. Toki historia on osoittanut, että NHLn nelosketjun pelaaja voi olla tekijämies jossakin Latviassa, mutta team USAssa on vähän eri tilanne.
Eipä ole jenkeillä kovin usein mitään valmistavia otteluita vaan kaverit laitetaan yhteen kisaviikolla ja laitetaan pelaamaan. Vielä kun jenkeillä ei mitään pelikirjoja ole koskaan niin ei ihmekkään että kultamitalin voittamisesta on vuosikymmeniä. Jotain pronsseja löytyy, joka kertoo enemmän vain kisojen mitäänsanomattomuudesta: jotkut ns. nousevat latviat ja tanskat yleensä niputetaan valmistautumattomana ja pienessä kännissäkin, kun tasoero on niin suuri isompien maiden ja pikkumaiden välillä. Kuten totesitkin, joku nelosketjun pelaaja on kova tekijä Latviassa kun taas jenkkilässä sieltä ämpärin pohjalta kaavittu jämäpelaaja.

Eiköhän USA heikosta kokoonpanosta huolimatta ole päivänselvä pudotuspelijoukkue Suomen, Kanadan, Ruotsin, Tshekin ja Sveitsin lisäksi.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL

Yön Kärppä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Yhdysvaltojen joukkuetta on haukuttu jo etukäteen "uskomattoman huonoksi", mutta kuinka moni Suomen pelaaja mahtuisi tuohon joukkueeseen? Pakistosta ehkä vain Määttä?
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Yhdysvaltojen joukkuetta on haukuttu jo etukäteen "uskomattoman huonoksi", mutta kuinka moni Suomen pelaaja mahtuisi tuohon joukkueeseen? Pakistosta ehkä vain Määttä?

Aika monikin mahtuisi.

Mutta olipas erinomaisesti valmennettu ja valmistettu joukkue. Jalosen pelikirja syötiin elävältä.

Ryyppyreissujen aika tulee myöhemmin.
 

Knap

Jäsen
Yhdysvaltojen joukkuetta on haukuttu jo etukäteen "uskomattoman huonoksi", mutta kuinka moni Suomen pelaaja mahtuisi tuohon joukkueeseen? Pakistosta ehkä vain Määttä?
Noita on vähän vaikee vertailla. Jos taitotasoa mietitään, niin on varmaan kaikki noista taitavampia kuin harripesoset ja jeresalliset, mutta ovatko sitten oikeasti parmepia MM-kisojen kaltaiseen turnaukseen.
 

jahoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Saipa
Hyvin klassisen näköistä usalta. Alkusarjan pelien perusteella finaalipeli näyttää varmalta kunnes jää korkeintaan pronssipeliin, taas.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights, Silver Knights
Piipahdin lauantaina Tampereella katsomassa livenä alkuperäistä kultaista ritaria Alex Tuchia, kun Yhdysvallat kohtasi Tanskan. Ohessa on huomioita niin hänestä kuin kentän muistakin yksilöistä, kun en parempaakaan ketjua keksinyt. Seurasin mielenkiinnolla myös Gauthieria, Perunovichia, Hutsonia ja toista ex-ritaria Brownia. Vierasjoukkueesta luonnollisesti Ehlers oli luupin alla. Testasin myös Nokia Arenassa ensi kertaa alakatsomon, kun istuin löytyi A8-katsomon yläriveiltä, joista näkyvyys oli todella hyvä. Hintakin oli siedettävät 42 rahayksikköä Fanzonen -30%:n alennuskoodilla. Lopputuloshan oli kahden maalittoman erän jälkeen 3-0.

YV USA

Bonino
Tuch Tynan Gauthier
Perunovich

Garland
Grimaldi Mazur (?) Coronato
Hutson

YV DEN

Storm
Ehlers Russell Jensen
M. Lauridsen

Poulsen
Andersen Bau Bödker
J. Jensen

Yhdysvallat

Tuch 89
- Varakapteenina Tuch astui jäälle heti toisena lämmittelyihin DeSmithin jälkeen. Hän kaapaisi laidalla olleet kiekot jäälle ja laukoi sitten kaksi ensimmäistä kutiaan varmasti tyhjään maaliin, joten rannelaukaus oli tikissä ja se lisäsi luottoa maalintekijävetoni osumiseen kertoimella 2.17.

Ensimmäisen vaihdon otin nauhalle ja se venyi yli minuuttiin. Siinä Tuch ei aluksi oikeastaan tehnyt muuta kuin kävi pari kertaa kääntymässä karvaajana korkealla. Puolen minuutin kohdalla hän vastaanotti avauksen oikeaan laitaan ja vei kiekon sisään, mutta syöttö päädyn kautta toiselle puolelle ei mennyt perille Boninolle. USA sai kuitenkin paineen jäämään Tanskan alueelle jatkokarvauksella. Tuch liikkui kiekon kanssa kohti viivaa puolustaja selässään ja palautti sitten kiekon vain ränniä pitkin syvyyteen, mutta Tanska pääsi pian omista ulos. Tuch takapaineisti Stormia keskialueella, muttei ihan ehtinyt polkea tätä kiinni. USA hyökkäsi vielä kertaalleen, mutta kiekko karkasi Tuchilta siniviivan päällä. Hän kuitenkin karvasi kiekon kulmassa takaisin itselleen hetkeksi Lassenilta, kunnes tilanne kuihtui ja Tuch liukui vaihtoon.

Kolmannessa vaihdossa samaisen Lassenin Tuch taklasi rumaa sanaa käyttäen pa****si oikeaan kulmaan. Tämä ei ollut valmis vastaanottamaan kevyttä taklausta kunnolla paineen alla. Tuch oli toisessa ja kolmannessa vaihdossaan melkoinen karvauskone. Sen kyllä huomasi, että hän on ollut Golden Knightissa Stonen opissa, koska takakarvaaminen oli yhtä nälkäistä ja Tuch riisti kiekkoja takaisin joukkueelle tehokkailla mailannostoilla. Riistoja kertyi 2-3 kappaletta pelkästään ensimmäisten vaihtojen aikana. Yhdysvallat käytti 2-3 karvausta, jossa kaksi hyökkääjää paineisti päätylaudasta saakka ja yksi hyökkääjä jäi keskialueelle puolustajien avuksi. Tuch oli kerrassaan loistava palanen tuohon sapluunaan luisteluvoimansa ja mailapaineensa ansiosta!

Avauserän ylivoimilla Tuch esitteli heti sisäänvientitaitojaan. Laskin, että hän onnistui kaikissa neljässä yrityksessään eikä tanskalaisten keskialueella antama tuplasivupainekaan vaikuttanut millään tavalla Tuchiin, joka suorastaan liisi keskialueen läpi kerta toisensa jälkeen. Hänellä oli uskomaton liuku, mutta sehän näkyi jo ensimmäisellä Vegas-kaudella, jolloin hän oli silloinkin ylivoimissa ylöstuontivastuussa. Parasta oli se, ettei Tuchin tarvinnut kelata alhaalta saakka mitään isoa vauhtia, kun hän kykeni kuljettaessakin todella vaivattomasti lisäämään vauhtiaan ja pitämään tanskalaiset loitolla muutamalla voimakkaalla potkulla. Jo pelkästään noiden ylöstuontien näkeminen livenä oli pääsylipun arvoista kamaa. Ainoan pienen miinuksen voi antaa siitä, että kahdesti poikittaissyötöt sisäänvientien jälkeen olivat epätarkkoja eikä USA saanut kuviota kuntoon, vaan toisella kerralla kiekko valui suoraan jopa keskialueelle.


Yksi Tuchin onnistuneista sisäänvienneistä tarttui nauhalle. Se huipentui hyvään poikittaissyöttöön ja kuvion tultua kuntoon Gauthier kiskaisi one-timerin maalivahdin syliin.

Tasaviisikoinkin kertaalleen vartin kohdalla Tuch ylitti keskialueen itse jalalla ja Grimaldi laukoi sitten puolustajan jaloista matalan kudin etupatjaan. 17. minuutilla puolestaan suoraan Boninon hyökkäysalueen aloitusvoitosta Tuch laukoi ranteella blokkiin, mutta haki irtokiekon oikeasta laidasta ja käänsi sen nopeasti maalille kohti Grimaldia, joka ohjasi hieman ohi takakulman. Tuchin avauserästä jäi erittäin positiivinen muistijälki ja hän oli kaukalon paras pelaaja eittämättä.

Heti toisen erän alussa Tuch jatkoi stonemaista kiekotonta dominanssiaan ja takakarvasi kiekon Stormilta punaviivalla. Seuranneesta käännöstä hän laukoi itse J. Jensenin jaloista matalan laukauksen maalille vaihdetun Sörensenin patjaan. 29. minuutilla Grimaldi nousi päädystä keskustaan voimakkaasti kiekkoa rystyllä suojaten, mutta kääntö Tuchille takatolpalle ei lapaa löytänyt. 32. minuutilla puolestaan Perunovichin puhkova avaus tavoitti takasiniseltä Tuchin, joka laukoi suoraan liikkeestä kilpeen oikeasta laidasta. 35. minuutilla Tuch karvasi tehokkaasti jälleen lapa jäässä ja vastustajan pakin avaus jymähti siihen. Tuch siirsi irtokiekon heti keskelle Boninolle, joka jätti vielä Grimaldille, mutta tämä tykitti kilpeen. Päätösminuutilla puolestaan Tuch laukoi kaukaa siniviivan tuntumasta rannelaukauksen yli maalin pitkän vaihdon päätteeksi Coronaton jätöstä.

Päätöserän avauskympillä vaihdot jäivät vähiin rikkonaisuuden takia USA:n oltua alivoimalla. Juuri ennen päätöskympin alkua Tuch kuitenkin saalisti ykkössyötön voittomaaliin. Hän ajautui ylivoimalla oikeastaan heti aluksi maalin eteen eikä suostunut sieltä enää liikkumaan pyörityksen aikana, vaikka Tynan kävi välillä hänen vierellään tarjoamassa Tuchille tilaisuutta liikkua omalle paikalle vasempaan siipeen. Lopulta Tynan palasi vasemmalle, syötti maalin kulmalle Tuchille ja tämän yhden kosketuksen syöttö löysi oikealta b-pisteeltä Gauthierin, joka laukoi ranteella tarkasti kiekon etuylähyllylle. Pari minuuttia myöhemmin Bonino katkaisi siniviivan alla Tanskan avauksen ja Tuch laukoi heti käännöstä rannelaukauksen Sörensenin syliin.

Ajassa 55:30 vahva iltapuhde kruunautui Yhdysvaltojen 2-0 maaliin. Perunovich puolusti omaa sinistä erinomaisesti ja huitaisi kiekon keskialueelle. Grimaldi nappasi pelivälineen, kuljetti sen viistosti hyökkäysalueelle ja jätti sitten kiekon Tuchille, jonka rannelaukaus Lassenin jaloista upposi Sörensenin olkapäätä hipoen etuyläkulmaan. Maali tuli siihen päätyyn, jossa istuin, joten olin erittäin iloinen siitä. Osuman jälkeen valotaululla näytettiin herrasmiestä, joka seisoi tuulettamassa Golden Knightsin logo paitansa rinnassa, joten se myhäilytti ja hymyilytti minua entistä enemmän. Lopussa sitten vielä Tuch epäitsekkäästi antoi Grimaldin tehdä tyhjiin 3-0 osuman.

Jääaikaa tuli 17:50, laukauksia oli neljä, teholukema +2 ja tehopisteiksi kirjattiin 1+2. Kyllä kannatti siis valita juuri tämä Yhdysvaltojen ottelu livenä katsottavaksi, koska Tuch oli kentän paras pelaaja sekä kiekollisena että kiekottomana. Kokonaisvaltaisuus teki suuren vaikutuksen. Kiitos unohtumattomasta elämyksestä, Alex.

Bonino 13
- Ei merkintöjä pelin aikana. Perusjämäkkä kamppailija hyökkäysalueen kulmissa, mutta tasapainon kanssa tuntui olevan vähän tekemistä. Aloitussaldo 13-4 vakuutti ja ylivoimalla rooli oli olla maskimies.

Grimaldi 56
- Vedot olivat ponnettomia, mutta suoraluistelunopeus oli kohtalaista ja Grimaldi alusti jätöllään Tuchin 2-0 osuman sekä sai kruunata iltansa tyhjiin tehdyllä maalilla. Matalan painopisteen kanssa kiekko pysyi kivasti lavassa suunnanmuutoksissa, mutta ei hänessä sellaista räjähtävyyttä ollut, että vastustajan pakit olisivat kyydistä pudonneet.

Garland 83
- Avauserässä ylivoimalla kertaalleen yksi painava lämäri päin O. Lauridsenia vasemmalta puolelta. Muutoin hän oli jopa enemmän maskimiehenä päätöserässä. Tasaviisikoin Garland oli sähäkkä päädyssä ja kykeni pitämään puolustajan hänestä irti, mutta jotenkin ohkaiseksi varsinainen tuotanto lopulta jäi.

O'Connor 10
- Semiliukas kakkossentteri, joka meni kyllä uskaliaasti pieniin väleihin kamppailemaan, mutta jotenkin pikkunäppärä vaikutelma Pens-sentteristä jäi. Mailakamppailujen voittoprosentti olisi saanut olla parempi.

Eyssimont 23
- Puolivälissä avauserää kilautti tolppaan suoraluistelusta keskialueen katkon jälkeisestä vastahyökkäyksestä. Liike oli ehkä vähän kulmikasta, mutta Eyssimont loisti hyökkäysalueella saatuaan kiekon suojaukseen. Vauhti oli kerrassaan hurja, kun hän kiersi hyökkäysalueella kiekko rystypuolella hallussaan. Eritoten kakkoserän pitkissä hyökkäyksissä Tanskan väsynyt viisikko oli pulassa Eyssimontin kanssa. Pidin tuosta erityisosaamisesta ja on helppo täten nähdä, miksi Tampakin oli kiinnostunut hankkimaan hänet. Karvaajana Eyssimont nopeudellaan myös aiheutti vaikeuksia Tanskan alakerralle.

Gauthier 19
- Lämmittelyssä sihti oli kunnossa ja Gauthier upotti pari rannelaukausta tarkasti oikeaan yläkulmaan b-pisteiden välistä. Avauserästä lähtien USA:n kolmonen oli sen paras ketju. Gauthier mursi siniviivan kahdesti itse kuljettamalla ja se jätti positiivisen maun kyvystä ohittaa keskialueen sumppu pujottelemalla ja oikeat välit löytämällä. Niitä seurasivat Mazurin vetopaikat, mutta tämä laukoi vasemmasta laidasta paremmasta paikastaan ohi takakulman.

Toisessa erässä puolestaan pienenä negatiivisena seikkana oli se, että Gauthier pakotti ratkaisujaan suorahyökkäyksissä ja laukoi pari kertaa puolustajan polvareihin. Sillä kertaa kun hän ei tehnyt niin, tuloksena oli hyvä rystysiirto viereen Tynanille, joka laukoi ohi puolityhjästä maalista. 34. minuutilla puolestaan Gauthier päätti ketjutovereiden alustuksesta suorahyökkäyksen laukauksen logoon keskeltä, joten mainio kemia ketjulla siltikin oli. Päätöserässä voittomaali meni täten ihan oikealle miehelle, kun Gauthier haltuunotti Tuchin poikittaissyötön ja laukoi ylivoimalla kiekon oikeaan etuyläkulmaan. Avauserässä one-timer samasta paikasta painui veskarin syliin, mutta toistamiseen hän ei erehtynyt. Valinta ottelun parhaaksi USA-pelaajaksi ei suuri vääryys myöskään ollut, vaikka titteli olisi kuulunutkin Tuchille. Kunhan sekä päätöksentekokyky suorahyökkäyksissä vielä petraantuu että luisteluun tulee ripaus dynaamisuutta, Flyersilla on käsissään tulevaisuuden laadukas NHL-pelaaja. En ole yllättynyt, että heti seuraavana päivänä Gauthier mätti hattutempun Ranskan verkkoon.

Tynan 17
- Johti parasta jenkkivitjaa. Ovela ajoittain hyökkäyssiniviivan päällä, mutta viime vuoden tapaan jotenkin Tynanista jäi silti vähän valju maku livenä verrattuna AHL-otteisiin. Hän tuppasi vähän jäämään jalkoihin kuitenkin temmon kasvaessa. Kakkoserässä hän tuhlasi yhden laatupaikan takatolpalta Gauthierin petauksesta, mutta kakkossyöttö voittomaaliin ylivoimalla paikkasi sen.

Mazur 91
- Pari vetopaikkaa Gauthierin petauksista avauserässä. Terävät suunnanmuutokset hyökkäysalueella kiekossa pysyen olivat parasta antia Mazurin pelaamisessa. Hän oli dynaamisempi versio toisesta rightin laiturista Grimaldista. Jalat tikkasivat keskialueen ylityksissä pari kertaa mukavasti.

Farrell 21
- Heikoin lenkki. Antina lähinnä hätäisiä dumppauksia ränniin keskialueelta.

Brown 38
- Entinen Vegasin nelossentteri oli viimeisten joukossa jäällä lämmittelyssä ja tykitti pari painavaa lämärin vasempaan yläkulmaan. Avauserästä jäi mieleen punnerrus vasemmasta laidasta maalille, jonka jälkeen J. Jensen tuuppasi hänet veskarin päälle. Päätypelissä Brown oli aika rahtilaivamainen suunnanmuutoksissa ja siten en ikävöi häntä Las Vegasiin.

Coronato 27
- Coronato oli liikkuvampi versio Brownista. Suunnanmuutoksissa oli enemmän terävyyttä kuin verrokilla. Hän oli sitkeä ja mailakamppailijana suorastaan kiitettävän hyvä. Näen hänessä aineksia kahden suunnan kiekkorosvoksi, joka on inhottava karvaaja vastustajalle. Jokusen vaihdon Coronato pelasi myös keskushyökkääjänä jäähyjen jälkeisissä sekaketjuissa.

Björk 22
- 13. hyökkääjä kuuden minuutin jääajalla.

Samberg 12
- Kiilaukset painavia, mutta avaukset jäivät välillä hyökkääjien jalkoihin epätarkkoina, joten NHL:n playoffien avauskierroksen tapaan kiekollisuus ei vieläkään tehnyt vaikutusta. Paha menetys oman alueen laidassa N. Jensenille 37. minuutilla, josta seurasi Ehlersin avopaikka keskustaan. Päätöserässä Samberg paikkasi sen muutamalla loistavalla AV-blokillaan samaisen Jensenin rannelaukauksiin oikeasta siivestä.

Perbix 25
- Todella sulavat käännökset jäivät mieleen jo lämmittelyssä. Pelissä Perbix oli kiekollisena simppeli ja voitti vain alueen siirtokiekoilla ränniä pitkin. Välillä oli hauska katsoa, kuinka Perbix vaivattomasti liukui kulmaan painimaan ja pienellä tuuttaisulla irrotti vastustajan kiekosta. Lopussa hänellä oli paikka iskeä tyhjiin turnauksen toinen osuma, mutta vastustaja taisi olla lopulta välissä eikä Tuch saanut toista syöttöpistettä vielä silloin. Vaikka Perbix ei kiekollisena häikäissyt, kyllä hän silti pystyi avaamaan paineen alta tarkasti tarvittaessa.

Perunovich 15
- Perunovich oli vähän flegmaattinen ajoittain ja se näkyi mm. ylivoimalla, kun Storm harhautti hänet vipuun alivoimavastaiskussa ja DeSmith joutui koppaamaan rystykudin hanskaansa. Toki kakkoserässä sitten Perunovich nosti tasoaan ja puolusti samaista Stormia vastaan onnistuneesti tökäten ojennetulla mailallaan kiekon pois lavasta. Käännöstä seurasi se Tynanin maalipaikka. Päätöserässä samanlainen onnistunut suorahyökkäyksen puolustus johti 2-0 maaliin, johon Perunovich sai kakkossyötön. Kakkoserän plussana oli myös tarkka avaus takasiniselle Tuchille, joka laukoi kilpeen. Kiekollisena hän oli ihan jees, vaikka erityisesti pidemmät avaussyötöt olivat välillä silti aika hitaita ja näyttivät tulevan katkaistuksi. Luistelu vaatii kuitenkin lisää räjähtävyyttä, jotta pysyvä NHL-ura aukenisi. Kamppailupelaamisessakin on petrattavaa.

Kleven 43
- Senatorsin nuorukaisella oli hyvä liike pitkäksi mieheksi. Luistelu oli sulavaa ja vaivatonta. Syötöt olivat teräviä ja päätöserässä Kleven väläytti myös hyökkäyspään aloituksen jälkeen, kun hän nousi siniviivasta esiin ja veivasi kärkimiinalla tiensä vasemmasta laidasta keskemmäs, josta laukaus sivuttaisliikkeestä meni vain niukasti ohi takayläkulman. Vartin jääajalla vetoja oli yhteensä kolme. Mutta joo, pelkästään liikkeensä ja raamiensa ansiosta Kleven tehnee mukavan NHL-uran yleispuolustajana.

Thrun 3
- Napakat avaukset ja jämäkkä maila. "Junnupakeista" Kleven oli silti enemmän mieleeni, koska Thrunilla kiekko oli välillä hukkua jalkoihin paineen alla ja liike oli kuitenkin hieman kulmikasta. Kyvykkyys pitää välit tiukkoina hyökkääjiin oli silti hyvää.

Mackey 4
- Leftin raamikas peruspuolustaja. Puolustusalueen puolustuspelissä Mackey vei todella jämäkästi miehiään laitaan kulmapaineissa. Hänestä jäi täten hyvä vaikutelma eikä liikekään ollut pöllömpää kokoisekseen. Päätykiekotkin Mackey laittoi ykkösellä liikkeelle ränniin tehokkaasti, joten sanoisin, että Arizonalla on käsissään hiomaton 26-vuotias timantti. Ainoana miinuksena olivat päätöserän pari jäähyä ensin pelin viivyttämisestä ja sitten koukkaamisesta. Perbixin ja Klevenin ohella Mackey vakuutti USA:n pakistosta eniten.

Hutson 20
- Avauserässä kakkosylivoimassa kertaalleen nousu vetopaikkaan, mutta räväkkä kuti jäi Dichow Nissenin patjojen alle. Muita vetoja kohti maalia ei ollut reilussa 11 minuutissa. Hutsonilla oli paljon lukascormiermaisia ominaisuuksia pienikokoisena kiekollisena puolustajana, mutta jotenkin kaipasin vielä dynaamisempaa väläyttelyä hyökkäyssuuntaan.

DeSmith 1
- Koppasi hyvin ykköskiekot siniviivakudeissa eikä pudottanut niitä eteensä. Nollapeli irtosi 22 torjunnalla, kun päätöserässä DeSmith oli muuri alivoimilla. Silloinkin hän liimasi mm. Jensenin läheltä tulleen kudin syliinsä ilman irtokiekkoa. Pidin jo hänen rauhallisuudesta ennen turnausta pelatussa harjoituspelissä Saksaa vastaan ja sama vire on vain jatkunut. Hauskaa, että viime vuonna olin katsomassa puolivälierää, jossa Swayman nollasi Sveitsin ja nyt DeSmith piti vuorostaan nollapelin jenkeille aika lailla yhtä vakuuttavalla esityksellä.

Tanska

Ehlers 24
- Pehmeät kädet välittyivät tietysti jo alkulämmittelyssä, kun Tanska oli lähempänä omaa kulmaustani. Kevyet nostot kämmeneltä oikeaan yläkulmaan olivat taidetta. Avauserästä mieleen jäi vain erään vaihdon kurinalainen varmistus pitkään siniviivassa, kun pakki oli syvyydessä.

Heti toisen alussa Ehlers pääsi aloituksesta läpi, mutta hän nosti läpiajosta kiekon yli maalin. Se oli pettymys, koska tosiaan lämmittelyssä samoilta jalansijoilta hän upotti limpun tarkasti aina ylähyllylle. Kakkoserässä Ehlers oli esillä pari muutakin kertaa. 25. minuutilla hän pelasi keskialueen seinäpelin Russellin kanssa. Ehlers ajoi keskikaistaa pitkin maalille ja sai syötön takaisin oikeasta laidasta, mutta ohjaus meni ohi maalin. Keskialueen ylitys vauhdilla oli hienoa katsottavaa, muttei hän silti tuchmaiseen liitoon itseään saanut kelattua. 37. minuutilla puolestaan Jensen karvasi kiekon Sambergilta ja tarjoili slottiin avopaikan Ehlersille, joka kuitenkin laukoi päin maalivahtia. Tanska laukoi vain 12 kertaa kohti maalia 40 minuuttiin, joten nuo vähäiset mahdollisuudet olisi pitänyt käyttää hyväksi. Päätöserässä ylivoimalla Ehlersin rannelaukaus vasemmasta siivestä tuotti reboundin Russellille, mutta tämä ei sitä saanut käännetyksi sisään. Aika mielikuvituksettomaksi Ehlersin anti pelinrakentajana ylivoimalla vasemmalta puolelta lopulta jäi.

Russell 63
- Rightin ykkössentteri. Ylivoimalla hääräsi maskissa saaden yhden reboundtontin Ehlersin laukauksen jälkeen. Kohtalaisen jämäkkä mailakamppailija kera matalan painopisteen ja varmaan siksi hänet oli laitettu Ehlersin ja Jensenin sentteriksi tasapainottamaan näiden kiekollisuutta.

N. Jensen 17
- Jokerit-nutusta tuttu N. Jensen oli ottelun toisella puolikkaalla pari kertaa esillä. Kakkoserässä hän karvasi kiekon hyökkäysalueen vasemmassa laidassa takaisin itselleen Sambergilta ja petasi Ehlersille loistopaikan slottiin, mutta tämä tuhlasi sen. Päätöserän ylivoimalla puolestaan Jensen laukoi oikeasta siivestä päin DeSmithia ranteella, vaikka sai tähdätä ikuisuuden.

Storm 9
- Avauserässä väläytti alivoimahaastollaan, jossa hän harhautti Perunovichin vipuun ja laukoi sitten rystyltä DeSmithin hanskaan. Ylivoimavastuutakin tuli maskissa. Tuota yhtä väläytystä lukuun ottamatta suorahyökkäyksissä Storm oli kyllä aika kädetön ja jo kakkoserässä Perunovich paikkasi erheensä nappaamalla helpohkosti kiekon pois Stormin lavasta.

Poulsen 38
- Kakkoserän lopussa Poulsen laukoi slotista yli maalin mailojen kautta. Muutoin hän oli aika HMV.

Bödker 89
- Entinen NHL-laituri operoi kakkosylivoimassa oikeassa siivessä ilman mainetekoja. Eniten jäivät mieleen puolustusalueen vaihdot, joissa Bödker oli jossain määrin mies paikallaan kamppaillessaan laitojen lähettyvillä. Yläkropassa oli yhä voimaa, jolla pärjätä väännöissä, vaikka luistin ei enää entiseen malliin kulkenut.

Asperup 19
- Jääaikaa 10:55 tilastorivillä, joka oli täynnä pelkkiä nollia.

Fisker Moelgaard 12
- Hieman hento, mutta käsistään taitava hyökkääjä. Hän nousi kolmosketjuun tähän otteluun. Kakkoserässä tarjottiin sankarin viittaa ja paikkaa pelin avausmaaliin, kun jenkeillä oli vaihto kesken ja sen myötä Fisker Moelgaard käveli läpiajoon, mutta rystylle harhauttaessa kiekko karkasi lavasta kulmaan. Se oli harmillista, koska lämmittelyssä hän vaikutti kikkapojalta, jolle tuollaiset tilaisuudet kelpaisivat enemmän kuin hyvin.

Bau Hansen 50
- Bau jäi mieleen valtavan kokoisena mörssäsinä, joka ei vuotanut laitojen lähellä. Ylivoimavastuutakin tuli slotissa tai maskissa. Enpä ole kyllä montaa hänen kaltaistaan kiekkoilijaa nähnyt, koska kyseessä oli kuin liikkuva ihmistykinkuula, sillä niin paljon voimaa kropassa vaikutti olevan.

Olesen 95
- Ei muistikuvia 12 minuutin otannasta.

Wejse 65
- Rightin alivoimaukko, joka oli semisitkeä vääntötilanteissa.

Andersen 71
- Kakkosylivoiman vasemmasta siivestä anti jäi piippuun. Keskialueen ylityksissä kyky sisäänvienteihin jalalla ei vakuuttanut, vaan luistelu oli vähän raskaan näköistä.

Aagaard 42
- Ei jääaikaa.

M. Lauridsen 22
- M. Lauridsen oli varmaankin se kiekollisin Tanskan puolustaja ja pyöritti siksi ykkösylivoimaakin. Vastuuta tuli lähes 24 minuuttia. Avaaminen paineen alta oli kohtalaista, vaikka hänen harhasyötöstään Eyssimont pääsi läpiajoon avauserässä. Lauridsen oli raamikas kuten veljensä, mutta ketteryydeltään paljonkin parempi.

Lassen 15
- Lassen oli vähän pehmeähkö ja Tuch kolasikin hänet näyttävästi avauserässä kulmaan karvatessaan. Päätöserässä puolestaan hänen jaloistaan sama mies laukoi kiekon etuyläkulmaan 2-0 maalissa. Muutoin 18 minuutin uurastuksesta ei ole sen enempää kommentoitavaa.

J. Jensen 41
- Pidin Jensenista ehkäpä eniten Tanskan puolustajista, vaikka hän Brownin kolasi oman veskarin päälle. Alivoimalla kuitenkin Jensen oli mies paikallaan ja laittoi todella hyvin jäätä peittoon maalin kulmalla. Esimerkiksi Usan ykkösylivoimassa päätöserässä Tynan ei millään löytänyt oikein väylää syöttää Jensenin läpi syvyyteen maalin kulmalle Tuchille ja jos löysikin, sitten Jensen pikaisesti ehti valua vähän alemmas ja peittää syöttösuunnat niin keskelle kuin poikittain. Keskustan hän otti pois jäähän ojennetulla mailalla ja poikittaissyötön vapaalla kädellään jään pinnassa. Sen huomasi, että AV-toistoja on takana tuhansia. Avauserässä toisessa päädyssä Jensen kertaalleen sai rannelaukaukselleen tilaa, mutta se osui blokkiin vasemmalta kaarelta. Aiemmin turnauksessa tuhoa tehnyttä lämäriä ei sen sijaan nähty. Mutta joo, lassekukkosmaisen AV-operoinnin ansiosta Jensenista jäi hyvä vaikutelma.

Koch 40
- Tasapaksu yleispuolustaja.

O. Lauridsen 25
- Tuleva TPS-puolustaja blokkasi kertaalleen alivoimalla Garlandin painavan lämärin vasemmasta siivestä. Kokoa riitti, mutta se olikin jo tiedossa. Mitä tulee puolestaan liikkeeseen, aika hyvin minusta Lauridsen pysyi kv-temmossa mukana ja rouhi oman alueen kulmissa.

Krogsgaard 27
- Ei raportoitavaa, joten en sitä myöskään keksi omasta päästä.

Gammelgaard 14
- Seiskapakiksi kädet olivat yllättävän samettiset ja lämmittelyssä kiekko pysyi mukana läpiajoharhautuksissa. Muuta muistikuvaa herrasta ei yhdeksän minuutin jääajalla jäänyt.

Dichow Nissen 80
- Yksi erä kiekkoa riitti, kun hän sai ilmeisesti aivotärähdyksen Brownin maalille ajon seurauksena. Toki J. Jensen oli se, joka tämän oman maalivahdin päälle työnsi. Yhden erän otanta jäi sen verran vajaaksi, että jätetäänpä kommentoimatta sen enempää herran otteita. Parhaana torjuntana jäi mieleen Hutsonin rannelaukauksen torjuminen patjoilla.

Sörensen 39
- Piti joukkuetta pystyssä sen minkä pystyi. Päätöserässä pari tarkkaa rannelaukausta upposi olkapään yli etukulmaan, vaikka niihin hieman Sörensen itseään väliin saikin, muttei riittävästi. Jalat vaikuttivat vikkeliltä sivuttaisliikkeessä.
 

Götze

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Quinnilta melko timanttista vastausta toimittajan älyvapaaseen kysymykseen. Hyvään lentoon on Quinn saanut jenkit toista vuotta peräkkäin.
 

Quinnilta melko timanttista vastausta toimittajan älyvapaaseen kysymykseen. Hyvään lentoon on Quinn saanut jenkit toista vuotta peräkkäin.
Noista kliseistä baareissa käyvistä jenkeistä olisi voinut edes vähän kielitaitoinen ja ennen kaikkea käytöstavat hallitseva toimittaja voinut kysyä tahdikkaastikin. Tuolla tavoin näyttäytyy huonoa englantia takeltelevan juntin epäasiallisena vittuiluna.
 

Oles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Leijonat
Noista kliseistä baareissa käyvistä jenkeistä olisi voinut edes vähän kielitaitoinen ja ennen kaikkea käytöstavat hallitseva toimittaja voinut kysyä tahdikkaastikin. Tuolla tavoin näyttäytyy huonoa englantia takeltelevan juntin epäasiallisena vittuiluna.

Jep aika noloa toimittajalta. Oliko tämän vuoden porukasta edes jotain huhuja, että siellä on pelaajat olleet radalla aamuun asti? Typerää jos on ajateltu kliseisesti, että jenkit painaa baareissa entisten vuosien tapaan.

Hutson taisi sanoa haastattelussa jopa, että alkoholi ei ole häntä varten. Joukkueessa on muitakin nuoria, niin on mahdollista, että siellä on osalla samanlainen ajatusmaailma. Varmaan nämä nykynuoret muutenkin ryyppää huomattavasti aiempia sukupolvia vähemmän, vaikka lätkä onkin "äijälaji".
 

Pardus

Jäsen
Varmaan nämä nykynuoret muutenkin ryyppää huomattavasti aiempia sukupolvia vähemmän, vaikka lätkä onkin "äijälaji".
Ajattelin jo tämän jutun jälkeen, että elääkö tämän jutun kirjoittaja kenties vielä 20 vuoden takaista aikaa:

Ei sieltä Pohjois-Amerikasta enää millekään ryyppyreissuille tulla MM-kisoihin, vaikka nimet selässä olisivatkin eurooppalaisille tuntemattomia.
 

Laitela

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa ja sen vaarallinen YV, Bratislavan taika
Ajattelin jo tämän jutun jälkeen, että elääkö tämän jutun kirjoittaja kenties vielä 20 vuoden takaista aikaa:


Ei sieltä Pohjois-Amerikasta enää millekään ryyppyreissuille tulla MM-kisoihin, vaikka nimet selässä olisivatkin eurooppalaisille tuntemattomia.
Molemmat "hupijengit" mitalipeleissä. Hyvin ikääntyi tämäkin juttu. Ei toki kummankaan tarvinnut taikoja tehdä. Tsekki oli hämmentävän aseeton omassa pelissään ja Suomi nyt oli aika hengetön. Ja kumpaakaan ei pitäisi aliarvioida, vaikka "hupijengeillä" olisivatkin liikkeellä.

Noilla on kummallakin niin leveä materiaali, että homma ei yleensä MM-kisoissa materiaaliin kaadu (asenne sitten oma juttunsa, kuten USA:n recordi osoittaa). Olisi vähän erinäköistä tekemistä, jos Suomi kokoaisi oman hupijenginsä, vaikka Liigan heikoimmista joukkueista, Mestiksen huipuilla höystettynä. Se jengi pelaisi vain säilymisestä pääsarjatasolla.
 
Ei sieltä Pohjois-Amerikasta enää millekään ryyppyreissuille tulla MM-kisoihin, vaikka nimet selässä olisivatkin eurooppalaisille tuntemattomia.

Enää? Viime keväänähän USA:n pelaajia bongattiin useana iltana Tampereen yöstä ja vastaavasti kanukkeja Stadin yössä. No tänä vuonna kaikki on toisin ja hyvä niin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös