En tiedä mitä pelejä täällä on katseltu, kun tasurit yleistetään tylsäksi nyhjäämiseksi. Joo, totta että kolme vs. kolme on vaiherikasta peliä. Valitettavasti se on kuitenkin keinotekoinen tapa ratkaista peli suuntaan tai toiseen. Muistan tältä kaudelta erään JYP-Pelicans pelin synergialla. Kummallakaan joukkueella ei ollut se paras päivänsä. Peli päättyi tasan varsinaisella peliajalla. Ystäväni kanssa, joka sattuu olemaan pelsufani, olimme sitä mieltä, että tasapeli oli ansaittu ja oikea lopputulos. Okei, se oli aika kämänen peli kokonaisuutena, mutta eipä se "pelataan pojat vähän lisää tähän" tuonut mitään lisäarvoa.
Kysyn teiltä ystävät, miksi toisen pitää aina voittaa?
Vähän haetaan mielestäni ongelmaa sieltä missä sitä ei ole. Kerran on oltu pelissä, jossa 3 vs 3 ei tuonut lisäarvoa, ja ollaan sitten valmiita heittämään se roskakoriin. Tasapeli ei ainakaan tuo mitään lisäarvoa. Oletko esimerkiksi ajatellut, että monet lapset ovat innoissaan, mikäli peli menee esimerkiksi rankkareille? Uskotko, että katsojia tulisi lisää, mikäli jatkoajat ja rankkarit otettaisiin pois? Olen varma, että katsojamäärät eivät tuon vuoksi ainakaan suurene.
Niin... Etkö itse juuri yleistänyt kaikki tasapelit tylsiksi? Eikö enemmän tekemällä tehty ongelma ole se, että kaksi joukkuetta pelaa jääkiekko-ottelun, joka oppien mukaan kestää 3x20 min. ja kun joukkueet eivät saa selville paremmuuttaan pitää ottelu ratkaista enemmän tai vähemmän keinotekoisella tavalla.
Joonasmmm kirjoitti:Pahoittelen, että toin keskusteluun yhden elävän ja koetun elämän esimerkin, mikäli tämä nyt aiheutti sen käsityksen, että olisin muodostanut käsitykseni tätä kautta. Haluan nyt oikaista asiaa sen verran, että varsinainen agendani on enemmän pohdiskelu sen suhteen mikä on urheilussa voittamisen ja tasapelin välinen ero. Onko toisen aina pakko voittaa?
Joonasmmm kirjoitti:Koska nostit esille tämän yleisömääräkysymyksen, niin esitän vastakysymyksen siitä, että uskotko jatkoajan tai rankkareiden mahdollisuuden lisäävän yleisömääriä? Oletko esimerkiksi itse tai joku tuttavasi joskus sanonut, "hitto tänään mä meen halille, koska siellä voi tulla jatkoaika!!!"
Tämä nykyinen malli, jossa ratkaisu haetaan kahdella eri epälajinomaisella tavalla, on farssi. Sama olisi ketjuttaa ratkaisusirkusta edelleen: jos kolmen rankkiparin jälkeen on tasan, maalivahdit jatkavat ilman mailaa. Jos kuuden rankkiparin jälkeen on tasan, maalivahti saa mailan ja vedetää rankku kahdella nollaa vastaan. Jos yhdeksän rankun jälkeen on tasan, ratkaistaan peli tappelulla. Jos kolmesta tappeluparista ei löydy voittajaa, bussikuskit (kotijoukkueen täytyy ottaa kuski mukaan) ajavat jonkun tekniikkaradan jäällä. Jos sittenkin on tasan, annetaan ylimääräinen piste Tapparalle.
En tiedä mitä pelejä täällä on katseltu, kun tasurit yleistetään tylsäksi nyhjäämiseksi. Joo, totta että kolme vs. kolme on vaiherikasta peliä. Valitettavasti se on kuitenkin keinotekoinen tapa ratkaista peli suuntaan tai toiseen. Muistan tältä kaudelta erään JYP-Pelicans pelin synergialla. Kummallakaan joukkueella ei ollut se paras päivänsä. Peli päättyi tasan varsinaisella peliajalla. Ystäväni kanssa, joka sattuu olemaan pelsufani, olimme sitä mieltä, että tasapeli oli ansaittu ja oikea lopputulos. Okei, se oli aika kämänen peli kokonaisuutena, mutta eipä se "pelataan pojat vähän lisää tähän" tuonut mitään lisäarvoa.
Kysyn teiltä ystävät, miksi toisen pitää aina voittaa?
Itsekin olen samaa mieltä siitä, että tasurit tulisi sallia, kuten huomaat aiemmasta vastauksestani tähän ketjuun. Se on urheilullisesti paras vaihtoehto ja meille "lätkäjätkille" se siis kelpaa hyvin.En tiedä mitä pelejä täällä on katseltu, kun tasurit yleistetään tylsäksi nyhjäämiseksi. Joo, totta että kolme vs. kolme on vaiherikasta peliä. Valitettavasti se on kuitenkin keinotekoinen tapa ratkaista peli suuntaan tai toiseen. Muistan tältä kaudelta erään JYP-Pelicans pelin synergialla. Kummallakaan joukkueella ei ollut se paras päivänsä. Peli päättyi tasan varsinaisella peliajalla. Ystäväni kanssa, joka sattuu olemaan pelsufani, olimme sitä mieltä, että tasapeli oli ansaittu ja oikea lopputulos. Okei, se oli aika kämänen peli kokonaisuutena, mutta eipä se "pelataan pojat vähän lisää tähän" tuonut mitään lisäarvoa.
Kysyn teiltä ystävät, miksi toisen pitää aina voittaa?
Jännä ettei ole tullu futispelissä mietittyä tätä kysymystä.
Tuo tasapeli ja pillit pussiin olisi yleisön kannalta kyllä erittäin tylsä vaihtoehto.
Kysyn teiltä ystävät, miksi toisen pitää aina voittaa?
Koska kilpailussa on kyse voittamisesta ja häviämisestä.
Yli neljännes äänestäneistä hyväksyisi tämän ratkaisun, joten en kutsuisi sitä yleisön kannalta tylsäksi vaihtoehdoksi. Me olemme yleisö.
Minulle mieluisin olisi paluu kahden pisteen järjestelmään, mutta ilman jatkoaikaa. Toiseksi mieluisen kolmen pisteen järjestelmän rankuilla ilman jatkoaikaa ja kolmas jatkoaika (joko 5 vs. 5 tai 4 vs. 4) ilman rankkareita. Vanha järjestelmäkin käy vaikka ei suosikkini olisikaan. Jatkoaika yhdessä rankkareiden kanssa on huonoin vaihtoehto. 3 vs. 3 taas on epäjääkiekkoa.
Koska yksinkertaisille ihmisille on helpompi omaksua kaksi kuin kolme vaihtoehtoa.
Se kilpailu on SM-liiga, jonka voittaja ratkaistaan pudotuspeleissä. Runkosarjassa kysymys on enemmän pisteistä kuin voitoista. Esimerkiksi HPK:lla on tällä hetkellä eniten voittoja sarjassa, mutta ovat jostain syystä vasta sijalla viisi. Ja se syy on se, että runkosarjassa on kysymys pisteistä.
Samae Koskinen unohti mainita SM-liigan pistepolitiikasta kappaleessaan Jonnet ei muista.
Jokainen peli on myös kilpailua. Minä en siihen nyt sano miten pisteiden tulisi mennä, mutta mielestäni on aivan luonnollista etsiä kilpailussa voittaja ja häviäjä. Mikään joukkue ei ole tasan yhtä hyvä ja siksi mielestäni pitäisi tavalla tai toisella löytää voittaja. Ehkä itse perustan paljon voittamiselle ja häviämiselle, jotka herättelevät suuria tunteita itsessäni. Olen myöskin enemmän kyllä tai ei ihminen kuin ehkä vaikka usein joutuukin tekemään kompromisseja.
Minä taas arvostan sellaista peliä, jossa pelataan mahdollisimman paljon 5 vs. 5 -peliä, eikä tuoda mitään ylimääräistä vain siksi, että on pakko hankkia voittaja. Jos se 60 minuutin peli ei ole ollut riittävän viihdyttävää ja tunteita herättävää, niin se ansaitseekin loppua. Valitettavasti kuitenkin uskon, että SM-liigaa siirtyy ennen Keski-Euroopan malliin tuomalla rankkarit/voittomaalikisat myös pudotuspeleihin. Sitä paitsi, luulisi voittojenkin merkitsevän enemmän, kun sen ja häviämisen lisäksi olisi kolmaskin vaihtoehto. Vai onko niin, että ne tunteet ovat peliä tärkeämpiä? Ei minua ainakaan voitto paljon lämmitä, jos peli on muuten ollut kelvotonta.
No nämä ovat minun mielipiteitäni, enkä oikein ymmärtänyt perustelujasi. Eli jos on ollut tasainen peli niin pitääkin loppua?
Minulle pelin laatu on tärkeämpää kuin se, että jokaisessa ottelussa on oltava voittaja. Jatkoaika ja voittomaalikilpailu eivät tuo mielestäni pelille mitään lisäarvoa, jos 60 minuuttia on ollut hyvää peliä. Jos ottelu taas on huono, miksi jatkaa sitä väkisin.
Tavallisen runkosarjaottelun voitto ei ole yhtä merkittävä kuin pudotuspeleissä, ja siksi on parempi päättää ottelu 60 minuutin jälkeen kuin jatkaa sitä epäjääkiekollisin elementein vain siksi, että kaikille otteluille on saatava voittaja. Runkosarjan ja pudotuspelien merkittävä ero on se, että ensiksi mainitussa pelataan pisteistä, jälkimmäisessä voitoista. Toivoisin tämän näkyvän myös siinä, ettei tavallisia otteluita turhaan venytetä.