Miten hyvin tunnistat henkilön kotipaikan tämän puhetavan perusteella?

[rapster]

Jokseenkin otsikon mukainen tehtävänanto on
koulussa kohdannut meikäläisen, ja koska porukka täällä on suhteellisen heterogeenistä, aiheesta on varmaan saada aikaan mielenkiintoista läpänheittoa. Kysyisinkin sinulta, arvon jatkoaikalainen, tunnistatko eurooppalaisen, englantia puhuvan henkilön kotipaikan tämän käyttämän korostuksen, sanaston tai esimerkiksi erikoisen "kieliopin" perusteella? Entä miten tarkkaan pystyt (omasta mielestäsi) määrittelemään, mistä päin kyseinen puhuja tulee?

Oheen olen liittänyt Euroopan kartan (bmp-muodossa, aukeaa esim. Paint-ohjelmalla), johon voi vaikka huvikseen hahmotella näitä "puherajoja" joko mielessään, tai halutessaan karttaan voi sohrata omat kuvionsa ja liittää viestinsä perään muidenkin ihmeteltäväksi (mielellään tietty jonkinlaisten karttaselitysten kanssa, heh).

Euroopan kartta (lähde: www.eduplace.com

HUOM! Halukkaiden on mahdollista myös vastata lyhyeen kyselytutkimukseen, jossa samoja asioita kysellään hieman eritellymmin. Osallistujat voivat vastata kyselyyn joko suoraan tähän ketjuun tai yksityisviestitse, ja tarkoitukseni on laittaa kyselyn lopulliset tulokset yleisenä yhteenvetona myös tänne kaikkien nähtäville. Korostan, että kyseessä ei ole kilpailu, joten kaikki vastaukset ovat yhtä arvokkaita ja mielenkiintoisia! Täkyksi laitan kaikkien (kaikkiin viiteen kohtaan) vastanneiden kesken arvontaan ihtensä Wayne Gretzkyn nimikirjoituksella varustetun kuvan (n. 18x23 cm, LA:n paidassa), jota olen itse pitänyt kehyksissä seinällä. Kyselyn voi tehdä täysin nimettömänä, ja halutessaan vitoskohdan voi jättää täyttämättä. Kysely on mielenkiinnon ylläpitämiseksi tarkoituksella lyhyehkö, eli siihen ei kannata käyttää kymmentä minuuttia enempää, mutta toki kaikenlaiset ylimääräisetkin kommentit ovat tervetulleita ja ne huomioidaan takuuvarmasti.

Kysely (kuten tuloksensakin) on anonyymi. Tietoja allekirjoittanut käyttää Helsingin yliopiston englantilaisen filologian laitoksen akateemisen kirjoittamisen kurssin kurssitehtävään, eikä tietoja luovuteta ulkopuolisille. Vain kyselyn (anonyymit) tulokset luovutetaan kurssin vetäjälle lopullisessa kootussa muodossaan. Ilmoittelen sitten, miten tämä proggis edistyy, ja minkälaista tietoa saamme aiheesta kerättyä.

Ja seuraavana kysely:

1) Ensimmäiseen kohtaan voi vastata myös kirjallisesti, mutta uskoisin vastaajan pääsevän helpoimmalla seuraavalla tavalla: avaa viestiin liitetty Euroopan kartta (esimerkiksi Windowsin Paint-ohjelmalla). Merkitse karttaan (esim. eri väreillä ympyröiden) ne alueet, joiden asukkaiden käyttämän englannin pystyt mielestäsi tunnistamaan ja paikantamaan tälle tietylle alueelle. Käytä niin tarkkoja rajoja kuin osaat, esim. jos koet osaavasi paikantaa erilaisia Brittein saarilla puhuttuja murteita, merkitse ne karttaan (tai jos päätät vastata kirjallisesti, määritä nämä alueet).

2) Kuvaile lyhyesti kutakin merkitsemälläsi alueella puhuttua murretta tai korostusta (esim. "ranskalainen" tai "itäeurooppalainen").

3) Kuvaile yhdellä tai useammalla esimerkillä näitä eri murteita. Helpottavatko tietyt sanat tai äänet tietyltä alueelta tulevan puheen "paikantamista"? Voit kuvata näitä juttuja ihan haluamallasi tavalla, esim. "kuulostaa töksähtelevältä" tai "pehmeältä", "h-kirjain särisee" tai ihan mitä tahansa.

4) Onko kaikkialla Euroopassa puhutulla englannin kielellä jotain yhdistävää piirrettä tai tekijää (poislukien Brittein saaret, jossa englanti on äidinkieli)?

5) Kohtaan vastaaminen ei ole pakollista, mutta jos tarpeeksi moni päättää siihen vastata, kyselyyn saattaa tulla uutta ulottuvuutta, ja tulokset voivat olla yllättäviä ja mielenkiintoisia.
Varsinainen kyselyosuus siis loppuu tähän, lopuksi pyytäisin halukkaita vielä vastaamaan seuraaviin kohtiin (tähän kohtaan, kuten koko kyselyynkin, on siis ihan ok vastata vaikka yksityisviestillä):

Ikäsi:
Sukupolesi:
Missä kasvoit (kaupunki, lääni):
Kuinka vanhana asuit siellä:
Missä muualla olet asunut, ja kuinka pitkään:

Siinäpä tuo sitten olikin. Kiitoksia näin etukäteen mahdollisista vastauksista, ja ilmoittele jos tahdot osallistua kyselyyn, muttet haluakaan katsella Gretzkyn rumaa naamaa.

 

[rapster]

Laitetaan ketjua ylöspäin, jos vaikka aihe kiinnostaisi hiljaisen viikkonlopun jälkeen... Eli, mitä kokemuksia ihmisillä on "hassuista korostuksista"? Tunnistatko henkilön kotiseudun, jos tämä sanoo: "Vat are you vaiting for? Ze Germanz?" Erotatko ruotsalaisen ja tanskalaisen puhuman englannin? Entä onko saako näistä kielellisistä erityispiirteistä tehdä pilkkaa (tietysti joku sanoisi, että he tekevät sen itse...)? Pitäisikö kaikkien edes oppia puhumaan täydellistä "korostuksista vapaata" BBC-englantia? Onko omia kokemuksia aiheesta?

Kaikennäköiset kommentit ovat tervetulleita tähän ketjuun.

Tahtoisin kiinnittää vielä huomionne oheiseen kyselyyn vastanneiden kesken arvottavaan huikeaan kiekkoaiheiseen palkintoon (maksan myös postikulut) jonka voiton todennäköisyys on yksittäiselle vastaajalle vielä tällä hetkellä kohtalaisen suuri... Joten hopi hopi ihan kaikki ikään ja sukupuoleen katsomatta rustailemaan niitä vastauksia, takaan että tuo on korkeintaan 5-10 minuutin homma.

 

[eagle]

Hauskaa sinänsä että minut on sekoitettu tanskalaiseen. Olimme äidin kanssa Jerseyllä kun olin pieni ja puhuimme suomea, niin tarjoilija kysyi myöhemmin olemmeko Tanskasta.

Sitten itse aiheesta. Kyllä itse ainakin tunnen aika hyvin korostuksesta mistä maasta tai ainakin mistäpäin toinen on. Saksalaisen, ranskalaisen ja esim. suomalaisen korostukset on helppo tunnistaa, samoin toki britit, jenkit, aussit ja intialaiset. Mutta sitten kun puhutaan esim. espanjalaisten ja italialaisten puheista, niin heidän välillä en huomaa oikein ollenkaan eroja. Ehkä pitäisi kuulla enemmän niin voisikin erottaa.

Itselläni on korostus puhuessani englantia, ei suinkaan paha, mutta selkeä kuitenkin. Mielestäni korostuksella ei ole väliä niinkauan kun se ei häiritse ymmärretyksi tulemista.

 

[Tinde]

Eräs seikka mihin olen kiinnittänyt huomion on ruotsalaisten kyvyttömyys ääntää englannin j-kirjainta.

Eli esim. sanoissa jeans ja Jim Beam, jostain syistä usein käytettyjä keskustelussa;) eivät osaa sanoa englannin dts-tyyppistä äännettä, vaan käyttävät ihan puhdasta suomalaista j-kirjainta. Tämä jostain syystä koskee myös sellaisia ruotsalaisia jotka puhuvat todella hyvää englantia, siis erittäin hyvin ääntäen noin muuten, mutta se j. Ei vaan kertakaikkiaan sovi ruotsalaiseen suuhun.

 

[Teacup]

No vastailin privalla jo, mutta täytyy sanoa, että mielenkiintoinen tutkimus ja haluaisin mielelläni kuulla sitten joskus ne tulokset. On näitä tullut vertailtua ja eroja löytyy. Tuo neloskysymys vaan on aika vaikea, siihen en mitään keksinyt. Ja sanottakoon vielä, että mielestäni brittien lisäksi australialaiset ovat erittäin helppoja tunnistaa äidinkielenään englanti puhuvista, mutta se nyt ei liity Eurooppa-kyselyyn millään lailla.

 

[rapster]

Viestin lähetti Teacup
Tuo neloskysymys vaan on aika vaikea, siihen en mitään keksinyt. Ja sanottakoon vielä, että mielestäni brittien lisäksi australialaiset ovat erittäin helppoja tunnistaa äidinkielenään englanti puhuvista, mutta se nyt ei liity Eurooppa-kyselyyn millään lailla.

Kiitoksia vastauksesta. Minustakin neloskysymys oli vähintäänkin epämääräinen, enkä itse englantia opiskelevanakaan ainakaan pikaisella miettimisellä keksinyt siihen mitään. Mutta tuloshan on sekin, että joku kysymys osoittautuu vähän oudoksi ja/tai typeräksi - ihmisten "fiksuuttahan" tässä ei mitata, kuten luulen teikäläisen ymmärtäneenkin, vaan jos tästä jotain irti saadaan, tullee se lähinnä liittymään siihen, millaisena ihmiset kielen ja mieltävät ja mitä tietoisia ja tiedostamattomia sosiaalisia juttuja kielen käytöön liittyy. Mutta ehkä meikäläisen on parempi olla vielä toistaiseksi olla vetämättä liian kunnianhimoisia suuntaviivoja...

Tuo Tinden (moro :) mainitsema ruotsalaisten "j-ongelma" on muuten ihan totta! En ole vain ikinä hiffannut näin konkreettisesti asiaa ajatella... Jak Daniels is very good and Yous live in Israel... heh.

 

[rapster]

Nostetaanpa vielä kerran ketjua ylös.

Näyttäisi siltä, että materiaalin keruuni edistyy varsin ei-toivotulla tavalla, sillä minulla pitäisi olla noin 15 vastausta kerättynä tämän viikonlopun jälkeen...

Olenkin päättänyt muuttaa lähestymistapaani ja anelenkin nyt epätoivoisna polvillain: olkaa kilttejä, vastatkaa kyselyyn! Varsinkin ulkomailla asustavien/asustaneiden vastauksia olisin enemmän kuin innokas kuulemaan - toki edelleen kaikki vastaukset otetaan yhtä kiitollisena huomioon.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että tarjolla oleva huikea jne. palkinto on menossa ainoalle (!) kyselyyn osallistujalle, joten kerrankin kilpailun järjestäjä voi sanoa aivan rehellisesti, että vastaamalla voit suurella todennäköisyydellä voittaa!

edit: kartta ei toimi, koitan keksiä jotain...

edit: karttalinkki vaihdettu, laitettakoon tähänkin: linkki.

 

[DefJam]

Hesa (Nordis): Mä drickaan vittu tänään saftia... tuuksä Palle sittaa mun viereen?

 

[Satanen]

Minustakin neloskysymys oli aika vaikea. Tyydyin vain laittamaan "ei ole" ilman sen suurimpia perusteluja.

 

[rapster]

Neljä vastausta on tähän mennessä tullut yksityisviestein (kiitoksia teille)... vähän hiljaisen puoleista on tosiaan ollut, mutta ymmärtäähän tuon, kun ei aihe välttämättä se kaikkein helpoin/kiinnostavin monien ihmisten mielestä ole. Joudun ainakin pyytämään jatkoaikaa (sic) matskun keräilyä ja analysointia varten, sillä alkuperäinen tarkoitus oli, että mulla olisi 15 vastausta täksi päiväksi. Kyllä tästä vielä jotakin "akateemista" syntynee, materiaalin keruun alkutaival on ainakin ihan normaali.

Vielä ehtii vastailla.

 

[Tilatiili]

Kiitos kotiviinistä. Osamaksun aika:

2 ja 3. Murteet ja korostukset, esimerkkejä:

ralli – Töksähtelevää, kovat T- ja K- kirjaimet, huolellista (esim. tuketö = together).
balt – pure – gb – Näillä seuduilla ehkä puhtaimman kuuloinen kieli mielestäni. Alankomaissa kenties Euroopan koulukirjamaisin.
hååkan – Varsin lähellä kouluopettajan enkkua, ehkä joissain vokaaleissa hassusti Ö- ja Y-sävyjä. S saattaa olla soiva, neitimäinen? (Äi rieöllyy döynt nöy = I relly don´t know.)
peräkylät – Skotit, walesit ja irkut menevät mulla samaan kategoriaan. Sutjakka murre, vokaaleja lyhennellään miltei tunnistamattomiksi. (Dzast´ö gän döyn to röd = Just going down the road)
saku – Aika puhdasta kieltä, samantyyppistä konsonanttien ylikorostusta kuin suomessa, ehkä H-kirjain erottuu omituisena? (Vontthu khamm vith as = Want to come with us?)
slaavi – Näillä R soi L liudentaa. Nuoriso tosin saattaa puhua aika virheettömästi. (Verrri bjutifll = very beautiful)
pustalaiset – Unkarissa ja romaniassa puhutaan keskinkertaista englantia ilman slaavi-korostusta. Vaikea sinänsä tunnistaa.
laattina – Näiden englanti myöskin soi, en osaa tarkemmin eritellä, että miten. Enkä erota ranskalaisten ja italialaisten englantia, paitsi ehkä italialaiset keskimäärin höpöttävät nopeammin.
hisp – Vokaalien lyhennystä. (Issö gudfakö = He is a good fucker!)
zorzos – liippaa lähimpää ns. ählyenglantia. H puuttunee? R pärisee. (Aii ämmö sivvillingtsinnjjerrr = I am a civil engineer)

4. Puhetta ymmärtää (verrattuna isoon osaan Afrikkaa ja Kauko-Itää)

5. Nyt 31v – Hämeessä 4 vuotiaasta 27 vuotiaaksi

 

[Osmo Rapeli]

Mielenkiintoista...ei mun selvityksestä saa välttämättä mitään selvää mutta olkoon sitten tällainen köyhän miehen imitaatio-oppitunti...

1) Skottienglantia on pahimmillaan helvetin vaikea ymmärtää...korva tottuu kyllä sillekin. Perusenglantienglantikin on kuitenkin pahimmillaan, ts. englantilaisen ollessa humalassa sellaista että joku sana aina jää kuulematta välistä.

2), 3) Baltian maissa, Venäjällä ja enimmäkseen Puolassakin on yleistä mielestäni se että g lausutaan erikoisesti, sinne sujahtaa g:n sijasta sellainen "ch"-särähdys mukaan...esim. "we achreed to do somethinch". Lisäksi sanat kuten beer-bier-bear menevät yleensä aina sekaisin...vaikka aina tarkoitettaisiin bisseä.

Ranskalaisilla englanti ja ranska kuulostaa samanlaiselta..."fo foo foo"...lisäksi h sanan alussa häviää usein olemattomiin. Kaverit kirjoittivat siivouslistaan nimeni AWe (lausutaan siis ihan suomalaisittain, ei tarkoita sitä englanninkielistä vastinetta nääs vaan etukirjaimiani) tyylikkäästi "Harve"...he siis lausuvat sanan "Harve" kuten suomalaiset sanan "awe"...hehe.

Espanjalaiset nyt ovat luonnostaan aika heikkoja englantinsa kanssa. Iso osa johtuu tietysti siitä että sielläki ohjelmat dubataan...on heillä halu oppia kyllä ja vaihto-oppilasvuosien aikana kieli saattaa parantua huimasti...hauskan kuuloista anyway, kuten tilatiili sanoi, vokaalit lyhenevät. Hauskaa on myös se että paljon puhumaan tottuneet heittävät sanojen loppuessa sitä "eee, eee" vähän joka väliin ja aina se omasta kielestä tuttu "no?" loppuun..."this...eee...it is...eee...much chipör, no?"

Tunnen vain muutaman italialaisen...minulle heidän englantinsa kuulostaa aivan samalle kuin italiakin..."vuud ju laaik mii to meik juu sam spageetti or paasta..." (would you like me to make you some spaghetti or pasta?)
Tutuistani eräs Antonelli heitti kerran erään hauskimmista kuulemistani lauseista mitä tulee kielioppiin...hänen "et ollut siellä eilen" oli englanniksi "you don't was there yesterday"...

Kreikkalaisia en tunne kuin "Ruuvit löysällä" sarjasta..."Scorchio!!"

4) Kyllä suomalaiselle tuottaa aina vaikeuksia muistaa joka kerta "he" ja "she" oikein...en nyt itseasiassa muista kuinka monessa muussa kielessä ei sukupuolta sanota "hän"-sanassa.

5) Ikäsi: 26
Sukupolesi: M
Missä kasvoit (kaupunki, lääni): Haukipudas (Poho Jose) siinä Oulun vieressä...
Kuinka vanhana asuit siellä: Taisin olla 20 kun intin jälkeen muutin porukoiden luota pois.
Missä muualla olet asunut, ja kuinka pitkään: sitten armeijan jälkeen Kokkola-Kemi-Pyhäjärvi-Vantaa-Hämeenlinna-Porvoo-Horsens (DK)...Nyt on toinen vuosi Horsensissa.

 

[Moto]

Toki pitää miestä mäessä auttaa ja olisi pitänyt jo aiemmin, mutta vasta nyt katsoin, mitä tämä otsikko on syönyt. Kuvittelin, että täällä on vain ei-niin-itseäni-kiinnostavaa yleistä keskustelua.



1) Vastaus liitteenä. Vähän suppea tuli, mutta tuottaa hankaluuksia

2-3) Jahas. Olisi pitänyt lukea seuraavatkin kysymykset, kun kirjasin ne jo tuohon kuvaan. Mutta laitetaan tähänkin.

Espanja, Italia, Portugali : ehkä vähän laaja alue, mutta minun korviini näillä on aika samanlainen painotus.

Ranska : "ranskalainen painotus" (en nyt tiedä miten tarkemmin kuvailisi.

Brittein saaret: skotlantilaiset (ärrrrrät) ja irlantilaiset on aika helppo erottaa. Muiden Brittein saarten osien erottaminen on vaikeampaa.

Suomi : tankeroenglanti on valitettavan helppo tunnistaa

Ruotsi : samankaltainen "laulava" aksentti kuin riikinruotsia puhuttaessa

4) Onko kaikkialla Euroopassa puhutulla englannin kielellä jotain yhdistävää piirrettä tai tekijää (poislukien Brittein saaret, jossa englanti on äidinkieli)?

5) Yleisesti ottaen englantia puhutaan kohtuullisen virheettömästi koko Euroopassa. Tai ainakin ymmärrettävästi.

Ikäsi: 27
Sukupolesi: Mies
Missä kasvoit (kaupunki, lääni): Helsinki, E-suomen lääni.
Kuinka vanhana asuit siellä: koko ikä
Missä muualla olet asunut, ja kuinka pitkään: -

 

[rapster]

No niin, erinäisistä syistä johtuneen pitkän kypsyttelyajan jälkeen olen päättänyt tarttua härkää sarvista ja saattaa tämän projektini vihdoin loppuun. Akateemisen kirjoittamisen kurssini vetäjän lisäksi tämä tieto saattaa tulla ilahduttavana helpotuksena niille tuhansille kilpailuun jo osallistuneille, jotka koko piinaavan odotuksen ajan ovat tuskin malttaneet pysyä housuissaan. "Mahdanko olla voittaja?" he ovat aprikoineet, ja varmasti aiheesta, sillä niin käsittämättömän megalomaanisen upea luvattu palkinto on.

Teenpä kuitenkin niin, etten aloitakaan kirjoitushommia ihan vielä, vaan ihan piruuttani jatkankin vastausaikaa vielä lauantai-iltapäivään klo 14 asti, jonka jälkeen julistan välittömästi Wayne Gretzkyn ällistyttävän nimmarikuvan onnellisen voittajan - itse arvontahan suoritetaan luonnollisesti virallisen valvojan, eli todennäkköisesti kämppikseni, vetäessä nimen hatusta tahi vastaavasta reuhkasta, sekä arvontalakia muutenkin pilkulleen noudattaen. Tästä parin päivän sisällä pitäisi uskomattoman syväluotaavan ja suuria mullistuksia teidemaailmassa aheuttavan perusteellisen analyysini olla lopullisesti valmis, ja lupaan toki raportoida tuloksista (edelleen ihan piruuttani) tässä ketjussa.

Joten jos vielä löytyy innokkaita immeisiä, joilla on 10 minuuttia vapaata aikaa ja kiinnostusta Gretzkyn kuvalliseen nimmariin, vastausoheet löytyvät ketjun alkupäästä, ja vastauksia voipi sitten tosiaan lähetellä joko ketjuun tai yv:nä. Kiitoksia jo etukäteen, palaillaan pian asiaan...

 

[Rööri]

Hyvin. Ihmiset, joiden murretta en ymmärrä ovat joko savolaisia, turkulaisia taikka ulkomaalaisia - ei epäilystäkään.

Palkinnoksi vastauksestani ottaisin mielummin rapsterin kokovartalokuvan kuin Väinön foton nimmarilla. Olethan sentään ystäväni.

Terv. Rööri-setä

 

[Tommy]

Jatkoajan keskustelussa tunnistaa helposti mikäli suosikkijoukkueena on HIFK.

Vaihtoehtoja jää vain kolme, tässä järjestyksessä: Kuopio, Espoo ja Helsinki.

"Dumareiden punaiset tsubut" - 100 % kuopiolainen. Ei kai kukaan oikeasti tuollaista kieltä viljele?

 

[rapster]

Jep, kilpailu ompi sitten ohi, ja arvontakomitea on veikannut hatusta nimen, joka kuuluu... *rumpujen pärinää* nimimerkki Twitelle. Onneksi olkoon! Voittajaan otetaan yhteyttä yksityisviestillä.

Joku voisi väittää arvonnan tulosta vähintäänkin "ennalta-arvattavaksi", "painotetuksi" tai tyystin HPK-mafian peukaloimaksi, mutta voin vaikuuttaa hatun olleen asianmukainen valtava mummomallin keltainen pipo ja nimilappujen olleen kanttiinsa leikattuja sekä tasakokoisia - vierelläni toimintaa koko ajan valvonut Aulis Gerlanderin astraalikeho vakuuttaa samaa. Mahdolliset valitukset voi esittää ao. HPK-mafiaketjuihin.

Koska en sattuneesta syystä tänään(kään) pääse aloittamaan tutkimuksiani, itse kyselyyn voi toki (ja varsin mielellään) vielä osallistua kunnes saan sen valmiiksi. Joka tapauksessa tahdon kiittää kaikkia osallistuneita. Olette suureksi avuksi, ja vastauksenne olivat mielenkiintoisia. Eiköhän tästä jotain vielä tule.

 

[rapster]

Yleinen käytäntöhän tällaisissa "avunantoketjuissa" on ilmeisesti ollut lähettää lopuksi valmistunut työ vastanneiden nähtäväksi, joten tässä kiinnostuneille (onkohan heitä?) valmis paperini. Sain sen eilen korjattuna takaisin ja työn arvostellut haukkui sen ensi töikseen oikein hyväksi, mikä oli ihan mukavaa, koska teettihän tuo työtäkin, perkele.

Pitemmittä puheitta lopetan paskanjauhannan ja aloitan paskanjauhannan.


-------


Euro-English or European Englishes? Understanding European cultural diversity through the need to distinguish oneself



Academic writing: linguistic paper
XXXXXX XXXXXX
April 5th 2004
s/n: XXXXXXX-XXXXXXX

1. Introduction

Dialectology, which arose as one of the major disciplines of linguistics in the 19th century, has seen many innovations in the 20th century. More attention began to be given to the social aspects of variation in language, a new methodology for analyzing large amounts of data was founded — as well as a whole new sub-discipline called perceptual dialectology; a special branch of linguistics interested in what normal people believe about the distribution of language varieties in their own and surrounding speech communities and how those beliefs originate and affect our lives (Preston 1999). Mental maps structuring “speech communities of the mind” have long been neglected in linguistic research. Folk concepts formed part of initial hypotheses on dialect areas established by dialectologists, but what counted was the facts established by quantifiable data elicited by linguists working in these dialect areas. Dennis Preston developed such approaches to investigate how Americans from various states perceive differences between regional varieties of English and, in particular, what value judgements they attach to individual dialects and which typical features they base their identification on.

In work on English as lingua franca (ELF), there is some question on whether different accents or dialects in English tend to level over time, or to distinguish themselves. On the leveling side, Modiano and Seidlhofer claim that a European English standard (‘Euro-English’) is emerging from contacts between ELF speakers from different countries and language groups. However, it can be argued that accents provide a channel for national and cultural stereotypes, positive as well as negative, and that speakers will try to stick to them, thus making distinctive European Englishes are a distinguishable part of the European mindset. This work aims at testing the validity of this argument with the help of an interview arranged for European non-native English speakers, the data of which was arranged and the data analyzed using as a background the research conducted in the fields of sociolinguistics and perceptual dialectology by Labov (1966), Lippi-Green (1997), and Preston (1999).


2. Methods and Materials

The main data are the results of a questionnaire filled in by 15 people self-selected from the message forum participants at Jatkoaika.com, the largest online community in Finland devoted to ice hockey. Hockey is Finland’s most popular sport and it is assumed that fans of hockey in Finland constitute a relatively heterogeneous group who are well acquainted with English at least through their following of international sport.

The data was gathered by opening a topic for the questionnaire in the “free discussion” section of the forum (answers were further elicited with the inclusion of a prize – i.e. an autographed picture of Wayne Gretzky – which was drawn out of the hat among all participants). The interviewed were asked to (1) point out on a map all the different regional accents or varieties of English they could distinguish, and to (2) describe and (3) give examples of those accents. Finally (4) they were asked if they could find any features common to all of the accents across Europe.


3. Results

In their answers to questions 1 and 2, all of the interviewed could make a distinction between French, Eastern European, British (Isles) and Finnish accents (all of the participants were native Finns). A common “Scandinavian” accent was distinguished by 13 out of the 15 interviewed, while the remaining two said they could make a difference between all [Germanic] Nordic accents, i.e. Swedish, Danish, Norwegian and Icelandic. 9 recognized a German accent; 4 a Dutch one. Three participants made separations between Slavonic accents – among these were Ukrainian, Croatian and Belorussian accents. Spanish, Italian and Portuguese were also mentioned; although many reported that they cannot tell any difference between these accents. Six out of the 15 who answered made a distinction between Irish, Scottish and British accents and three could distinguish regional British dialects such as Cockney and Liverpool. Two participants also distinguished a Hungarian, or “Pusta”, accent. Other kinds of distinctions were also made, but these were isolated in nature.

When asked for descriptions and examples (in question 3) of these accents, the most common aspects mentioned about German accents was that they pronounce consonants in a “hard” manner and pronounce [w] sounds as [v]. Adjectives and expressions like “Hitler talk”, “war film” and “commanding” or “shouting” were used by some when trying to describe this accent. The French accent was probably the most volubly described. It was portrayed roughly as “French language pronunciation of English words”, “stretched at the ends”, “having no ‘H’ sound”, or “silly TV speak” (in four of these cases as “Allô allô [TV series] talk”). Some of the participants openly expressed their feeling that their perception of the accent may have been to an extent affected by British TV comedy – similar was the case with some participants’ perceptions of Eastern European or Russian accents. Where adjectives were used instead of examples of pronunciation, these Eastern accents were mostly described with negative expressions such as “clumsy”, “ugly” or “unpure ”; the Finnish accent (labeled by some as “rally”, “tankero” or “Formula 1”) was generally treated in much the same way. The pronunciations of Italian and Hispanic accents were mostly found to be “of low standard”, “unique”, or “funny”, or having “long, stretched intonation” (on multiple occasions this was exemplified by the knowingly misspelled words “spagheetti” and “paasta”). The Dutch accent, on the other hand, was generally found to be (where distinguished) “pleasant” or “the most textbook-like”. The Swedish accent was mostly described in a neutral way.

Question 4 (“Are there any features that are common across the entire map of continental Europe?”) was generally commented as very difficult to answer; and only 8 out of 15 could could come up with any kind of answer at all. 2 out of those 8 directly stated that there is no common nominator; 4 answers were along the lines: “the feature common to accents of English across Europe is that they are all understandable.”


4. Analysis

It could be suggested that many of the participants’ perceptions of European accents involving value judgments have been shaped by (mass) media and its stereotypical portrayal of characters, as their descriptions, full of diction and examples involving national stereotypes – and, indeed, open confessions by some – suggests. Many of these could be argued to be simply racial prejudices aiming at easy mockery or the consolidation of a nationalist feeling of superiority, but others – like the above mentioned negative emotions of Finns toward Slavonic accents – may involve historical or political issues, as Gabriela Alfaraz (Preston 2002: 1-11) has shown in her study exploring the effects of politics on dialect perceptions in the Miami Cuban community.

The unusually positive connotations attributed by some to the Dutch accent would seem to support, and in part be explained by, Reneé van Bezooijen’s (Preston 2002: 13-31) claim that the Dutch language appears more pleasant to listen to than others. Studying Dutch speakers, Bezooijen’s also discovered that despite this, Dutch people would prefer to listen to languages that had sounds unlike their own; since most speech communities regard their own dialect as the purest form (Preston 1999, 2002), this seems like quite a unique feature, but appears to be shared by the Finnish, who rather self-consciously name their own accent after politicians and athletes infamous for their bad English skills and pronunciation.


5. Results and Conclusions

It would seem that people can and will easily identify and distinguish between different varieties and accents of English spoken in various regions across Europe and that they are well aware of the national and cultural stereotypes (such as those presented in television comedy,) as well as other cultural, historical and social connotations, associated with the nationalities of speakers. Often, it would seem, these stereotypes seem to be kept alive specifically through national dialects (for example through imitation, which the interviewed were perfectly capable of). The notion that gross differences between different European Englishes continue to exist (because they are being observed,) would thus seem to bear a witness to the fact that these accents provide for a channel for nationalist and racist prejudices to convey and to flourish in the minds of succeeding generations. Hence, as the perceptions of Finnish people would seem suggest that all European Englishes are distinguishing by nature (instead of unifying), it would appear reasonable to argue against the whole notion of such a common 'Euro-English'.


6. References

Benson, E. 2003. Folk linguistic perceptions and the mapping of dialect boundaries. American speech 78 (3): 307-330.

Labov, William. 1966. The Social Stratification of English in New York
City. Washington, D.C. Center for Applied Linguistics.

Lippi-Green, Rosina. 1997. English with an accent: Language, Ideology and Discrimination in the United States. New York: Routledge.

Preston, Dennis R. ed. 1999. Handbook of Perceptual Dialectology.
Vol. 1. Amsterdam, Philadelphia: Benjamins.

Preston Dennis R. and Long, Daniel, eds. 2002. Handbook of Perceptual
Dialectology. Vol. 2. Amsterdam, Philadelphia: Benjamins.

 

[varjo]

mielenkiintoinen juttu ja hyvä teksti, mutta muutama asia pisti silmään, näin "akateemisessa mielessä".

" Hockey is Finland’s most popular sport and it is assumed that fans of hockey in Finland constitute a relatively heterogeneous group who are well acquainted with English at least through their following of international sport"

Kun käsittelet puhtaasti internettiä sujuvasti käyttävien henkilöitten dataa niin koko maan kattavan suosion ja kannattajoukon heterogeenisyyden vetäminen mukaan ei ole kovinkaan perusteltua.
Miltei varmasti voisin sanoa, että keskiverto jatkoaikakirjoittaja ei kuulu keskivertolätkäfani-ryhmään.
Eritoten ikäjakauma jatkoajassa ja toisaalta lätkäfanien joukossa on mitä luultavimmin eri, toki tähän voi sitten vaikuttaa valintaprosessissa (lisäksi itse olisin selventänyt valintaprosessia ja kriteereitä tarkemmin...ts. valitsitko täysin randomilla, vaiko otitko tasan tarkkaan vain hämeenlinnalaiset tms.).
Jos taas tosiaan, kuten teksti antaa ymmärtää, valitsit vain niitä joilla on suosikkijoukkueensa kohdalla NHL-joukkue niin silloinhan et todellakaan voi pitää saatua tulosta mitenkään verrannollisena em. heterogeeniseen joukkoon.
Lisäksi maininnan arvoista olisi kenties se, että tuo "international sport" käsittänee aika puhtaasti amerikkalaisen kielialueen.
Eli voiko amerikkalaisen kielialueen seuraamisesta vetää johtopäätöksiä henkilön englanninkielen tuntemukseen.

noh minä nyt vain edustankin eksaktien tieteitten näkemystä, joten kirjoittamaani ei välttämättä kannata huomioida juuri minään :)

 

[Teacup]

Ihan mielenkiintoista luettavaa kyllä. Omia vastauksiani olin tuolta tekstistä myös havaitsevinani. Äsken tuli muuten käytyä ulkomaalaisten seurassa reissaamassa ja sielläkin oltiin aika lailla sitä mieltä, että hollantilaiset puhuvat puhtainta englantia ei-äidinkielenän puhuvista. Kiinnostava aihe todellakin.

 

[rapster]

Kiitoksia palautteista. Vastauksia opponoijalleni:

Viestin lähetti varjo
Kun käsittelet puhtaasti internettiä sujuvasti käyttävien henkilöitten dataa niin koko maan kattavan suosion ja kannattajoukon heterogeenisyyden vetäminen mukaan ei ole kovinkaan perusteltua.

Suurella suosiolla perusteltiin vain heterogeenisyyttä - eli sitä ei vedetty mukaan - kun taas otoksen (oletetun) heterogeenisyyden vetäminen mukaan saattaa ollakin perusteltua. Otantani oli pienehkö ja siten jokseenkin epätieteellinen johtuen siitä, että vastaajien määrä (15) oli opettajan suositus, jonka näen johtuvan siitä, että työ oli kuitenkin harjoitustyö eikä tieteellinen teksti. Oma heterogeenisyyden vaatimukseni kumpusi juuri otoksen pienestä koosta ja implikoidusta oletuksesta, että esim. eri ikäryhmiä, sosiaalisia ja koulutustaustoja edustavilla ihmisillä saattaa olla oleellisesti erilaisia käsityksiä kielen käytöstä - valitsemassanikin kontekstissa.

Viestin lähetti varjo
Miltei varmasti voisin sanoa, että keskiverto jatkoaikakirjoittaja ei kuulu keskivertolätkäfani-ryhmään.
Eritoten ikäjakauma jatkoajassa ja toisaalta lätkäfanien joukossa on mitä luultavimmin eri, toki tähän voi sitten vaikuttaa valintaprosessissa (lisäksi itse olisin selventänyt valintaprosessia ja kriteereitä tarkemmin...ts. valitsitko täysin randomilla, vaiko otitko tasan tarkkaan vain hämeenlinnalaiset tms.).

Olen eri mieltä, enkä usko mihinkään radikaaliin poikkeamaan ikäjakaumissa tai ainakaan keskiarvossa (jota periaatteessa haetaan): aivan nuorimmat ja toisaalta vanhimmat lätkäfanit eivät ehkä kirjoita jatkoaikaan, joka syönee ikäjakaumaa ääripäistä, mutta veikkaisin keskiarvojen pyörivän samoilla kieppeillä. Jutustelumme ikäryhmistä on toki melkoista spekulaatiota, koska kumpikaan tuskin millään tarkkuudella "tietää" minkä ikäisiä jääkiekon ystävät Suomessa ovat. Tieteellisemmässä työssä olisin todennäköisesti selkeyden vuoksi jättänyt rajaamatta tyhmäni vain jääkiekkofaneihin ellei itse tutkimuksen aihe nimenomaan sivuaisi jääkiekkoa. Mielestäni oikeutettu oletukseni oli siis vain se, että nettiin kirjoittavat lätkäfanit osaavat todennäköisesti kommunikoida englanniksi keskimääräistä paremmin, joka lisää haistatteludatan ja tulosten kredibiliteettiä (vrt. jospa olisinkin haastatellut ihmisiä, jotka eivät ymmärrä sanaakaan englantia).

Valintaprosessista käyttämäni termi "self-selected" viittaa alan jargonissa enemmän tai vähemmän satunnaiseen ja vapaaehtoiseen otantaan. Jos olisin rajannut ryhmääni jotenkin tarkemmin, olisi minulla ollut myös velvollisuus kertoa siitä.

Viestin lähetti varjo
Jos taas tosiaan, kuten teksti antaa ymmärtää, valitsit vain niitä joilla on suosikkijoukkueensa kohdalla NHL-joukkue niin silloinhan et todellakaan voi pitää saatua tulosta mitenkään verrannollisena em. heterogeeniseen joukkoon.

En toivonut antavani aivan tällaista kuvaa, enkä uudemmalla lukaisulla suoraan sanoen ainakaan itse sellaista löytänyt. Puhe oli siis jääkiekon - joka on kansainvälinen laji - seuraajista.

Viestin lähetti varjo
Lisäksi maininnan arvoista olisi kenties se, että tuo "international sport" käsittänee aika puhtaasti amerikkalaisen kielialueen.

Olen tästä aika vahvasti eri mieltä. "international sport" on kansainvälinen (eli kansainvälisesti seurattu ja harrastettu) urheilulaji, ja sillä hyvä. Jääkiekon virallinenkin kieli on englanti. Internet vaatii käyttäjältään ainakin jonkinlaista englannin käyttötaitoa. Kuten sanottua, jos olisin jostain syystä rajannut otokseni pelkästään NHL:ää seuraaviin, vasenkätisiin tai päästäisiin, se olisi ilman muuta ollut selvennyksen ja perusteluja vaativa tempaus.

 

[varjo]

"Otantani oli pienehkö ja siten jokseenkin epätieteellinen johtuen siitä, että vastaajien määrä (15) oli opettajan suositus, jonka näen johtuvan siitä, että työ oli kuitenkin harjoitustyö eikä tieteellinen teksti"

Hmm onko tämä siis periaatteessa cumun tasoa, vai erikoistumisopintojen (laudatur-tasoa)...ei nyt meilläkään laudatur-tutkimuksissa vielä tarvitse ihan pilkun päälle hommaa vetää akateemisesti, mutta silti ainakin piti uskotella tieteellisyyttä (eräs laudatur-tutkimuksen selostukseni on n. 35 sivua pitkä, joten siitä voi sitten päätellä jotakin).
Cumun töissä tärkeintä on tietenkin vain se, että ne saa tehtyä (opiskelijan näkökulma) vs. se, että niissä oppisi tekemään tieteellistä työtä (proffien näkökulma).
Omat cumun työni olen vääntänyt kasaan aikalailla nollat taulussa...


Otannasta sen verran, otitko tasan 15 haastateltavaa, vaiko enemmän josta sitten rankkasit pois joitain.
Itse olisin kenties ottanut 20-25 vastaajaa, joista sitten olisin valinnut 15 yrittäen saada jonkinlaista hajontaa vastaajapopulaatioihin.(yuuh mitä vittua minä yritän leikkiä ohjaajaa)

"Jutustelumme ikäryhmistä on toki melkoista spekulaatiota, koska kumpikaan tuskin millään tarkkuudella "tietää" minkä ikäisiä jääkiekon ystävät Suomessa ovat"

No itseasiassa juuri suuri suosio käytännössä myös tekee ikäjakaumasta varsin normaalijakaumaa muistuttavan...ts. jääkiekkofanien joukko on luultavasti varsin tasaisesti painottunut, toki sukupuolijakauma on varmaankin _hieman_ eri kuin normaalia fifty-sixty. Ehkä tässäkin toki painotusta on nuorempaan suuntaan ts. jääkiekkofanien mediaani-ikä on suomalaisten mediaanin alapuolella.
Kun taas sitten internetin käytössä painotus on selkeästi nuorempaan suuntaan.
Tarkkuutta en osaa sanoa, mutta ero on aivan varmasti olemassa (ihan empiirisestikin voit havaita, että jatkoajan aktiivisista kirjoittajista suurin osa on 20-30 -vuotiaita, kun taas yleisesti suuret ikäluokat ovat siellä 40-50 ikävuoden tienoilla).

"Olen tästä aika vahvasti eri mieltä. "international sport" on kansainvälinen (eli kansainvälisesti seurattu ja harrastettu) urheilulaji, ja sillä hyvä. Jääkiekon virallinenkin kieli on englanti. Internet vaatii käyttäjältään ainakin jonkinlaista englannin käyttötaitoa. Kuten sanottua, jos olisin jostain syystä rajannut otokseni pelkästään NHL:ää seuraaviin, vasenkätisiin tai päästäisiin, se olisi ilman muuta ollut selvennyksen ja perusteluja vaativa tempaus."

Lähinnä tarkoitin sitä, että kun puhutaan "kansainvälisestä jääkiekon seuraamisesta" puhutaan miltei aina NHL:stä ja amerikkalaisesta mediasta.
Se, että jääkiekko on kansainvälinen laji ei oikeastaan merkitse mitään, koska hyvin harva suomalainen kuitenkaan aktiivisesti lukee juttuja vaikkapa Englannin liigasta tms. (kenties toki Tsekkiä ja Elitserieniä saatetaan seurata).
Ainakin itse voin sanoa (yli sadan kuunnellun NHL-matsin pohjalta), että kaikki kansainvälisyyteni jääkiekkoon liittyen koskee NHL:ää ja pohjois-amerikkalaista kielialuetta.
En siis tarkoittanut, että sinun olisi pitänyt rajata jotenkin kohderyhmää vaan sitä, että kohderyhmän kielikontakteissa, jääkiekon kohdalla, painottuu amerikkalainen kielialue.

 

[rapster]

Sori, unhoittui vastata tähän. Kirjoitinpa myös juuri pitkän vastauksen, mutta kappas vaan, katosi bittiavaruuteen koko roska... Jospa pistän uusintaa lyhyesti.

Viestin lähetti varjo
Hmm onko tämä siis periaatteessa cumun tasoa, vai erikoistumisopintojen (laudatur-tasoa)...ei nyt meilläkään laudatur-tutkimuksissa vielä tarvitse ihan pilkun päälle hommaa vetää akateemisesti, mutta silti ainakin piti uskotella tieteellisyyttä (eräs laudatur-tutkimuksen selostukseni on n. 35 sivua pitkä, joten siitä voi sitten päätellä jotakin).
Cumun töissä tärkeintä on tietenkin vain se, että ne saa tehtyä (opiskelijan näkökulma) vs. se, että niissä oppisi tekemään tieteellistä työtä (proffien näkökulma).

Kuten avausviestissäkin jotenkin ilmaisin, kyse oli tieteellisen kirjoittamisen kurssin (2 ov) harjoitustyöstä. työ oli toinen isommista kurssitehtävistä, ja sen tarkoitus oli juurikin perehdyttää osanottajat (hajottavaan) tieteelliseen muotokieleen. Mitään kauhean mullistavaa kirkkautta ja tarkkuutta tältä ei siis odotettu.

Viestin lähetti varjo
Otannasta sen verran, otitko tasan 15 haastateltavaa, vaiko enemmän josta sitten rankkasit pois joitain.
Itse olisin kenties ottanut 20-25 vastaajaa, joista sitten olisin valinnut 15 yrittäen saada jonkinlaista hajontaa vastaajapopulaatioihin.(yuuh mitä vittua minä yritän leikkiä ohjaajaa)

Vastauksia oli 15 kappaletta. Tuollainen käsinvalinta kuulostaa vähän epämääräiseltä, koska siinähän tutkimuksen tekijä vaikuttaa joko tieten tahtoen tai tietämättään tuloksiin, mikä ei missään tapauksessa ole (ihanteellisesti) tarkoitus.

Viestin lähetti varjo
No itseasiassa juuri suuri suosio käytännössä myös tekee ikäjakaumasta varsin normaalijakaumaa muistuttavan...ts. jääkiekkofanien joukko on luultavasti varsin tasaisesti painottunut, toki sukupuolijakauma on varmaankin _hieman_ eri kuin normaalia fifty-sixty. Ehkä tässäkin toki painotusta on nuorempaan suuntaan ts. jääkiekkofanien mediaani-ikä on suomalaisten mediaanin alapuolella.
Kun taas sitten internetin käytössä painotus on selkeästi nuorempaan suuntaan.
Tarkkuutta en osaa sanoa, mutta ero on aivan varmasti olemassa (ihan empiirisestikin voit havaita, että jatkoajan aktiivisista kirjoittajista suurin osa on 20-30 -vuotiaita, kun taas yleisesti suuret ikäluokat ovat siellä 40-50 ikävuoden tienoilla).

Jotenkin noin sen itsekin miellän ja tiedostan epäsuhdan mahdollisesti mukanaan tuomat ongelmat. Sukupuolten epätasapaino ei tosin tuone juuri mitään heittoa, kun taas eri ikäiset vastaajat saattavat vaikuttaa tuloksiin rankastikin. Toivoinkin vähän, että palstan äänekkäät "vanhukset" olisivat intoutuneet vastaamaan, mutta näin ei valitettavasti käynyt. Edelleen, vakavampaa tutkimusta tehdessä en olisi missään tapauksessa ilman hyvää syytä rajannut aluetta näin kapeaksi.

Viestin lähetti varjo
Lähinnä tarkoitin sitä, että kun puhutaan "kansainvälisestä jääkiekon seuraamisesta" puhutaan miltei aina NHL:stä ja amerikkalaisesta mediasta.
Se, että jääkiekko on kansainvälinen laji ei oikeastaan merkitse mitään, koska hyvin harva suomalainen kuitenkaan aktiivisesti lukee juttuja vaikkapa Englannin liigasta tms. (kenties toki Tsekkiä ja Elitserieniä saatetaan seurata).
Ainakin itse voin sanoa (yli sadan kuunnellun NHL-matsin pohjalta), että kaikki kansainvälisyyteni jääkiekkoon liittyen koskee NHL:ää ja pohjois-amerikkalaista kielialuetta.
En siis tarkoittanut, että sinun olisi pitänyt rajata jotenkin kohderyhmää vaan sitä, että kohderyhmän kielikontakteissa, jääkiekon kohdalla, painottuu amerikkalainen kielialue.

Kansainvälisyyden esiin ottamisella viitattiin vain siihen, että seuratakseen (netitse) kiekkoa vastaajan on melkein pakko (peruskoulutuksensa lisäksi) osata englantia sellaisella tasolla, että kyselyyn on mielekästä osallistua, eli tulosten kredibiliteettiä sillä perustellaan. Mahdollista painottumista yänkkeihin en näe ongelmalliseksi, sillä se alue on rajattu kyselystä kokonaan pois. Lisäksi jo telkkaakin katsomalla saa kuka tahansa jonkinlaisen kuvan eri kielialueista ja korostuksistaan yms. Medioihin perustetuista mielikuvistahan kirposivat ehkä tuon paperin kiintoisimmat tulokset; eräs jatkotutkimuksen aihehan voisi olla vaikkapa vertailu kulttuureja nähneiden ja ainoastaan medioiden varaan mielikuvansa perustavien ihmisten kielikäsitysten välillä.