Vähitellen menestystä...
Paljon on tehty virheitä Espoossa ja opeteltu erinäisiä asioita kantapään kautta. Mutta pitää muistaa, että Espoo on joutunut harjoittelemaan sm-liiga/sarja seurana olemista paljon hankalammassa tilanteessa verrattuna perinteisempiin seuroihin. Perinteiset seurat ovat siirtyneet "ammattimaisiksi" joukkueiksi yhdessä koko jääkiekon kehittymisen kanssa. Espoo on aloittanut aika lailla tyhjän päältä ja kun pöytä pyyhkäistiin uudestaan tyhjäksi Salonojan tullessa puikkoihin, niin ei ole voinut vielä mitään ihmetekoja odottaa.
Tämä muutos Kiekko-Espoosta Bluesiksi ja samalla Helinin kabinetin potkiminen pois johdosta oli kuitenkin välttämätön siirto. Oli se sellaista kitkuttamista silloin aikanaan ja velkaakin oli jo aika lailla.
Tähän sopiikin sanonta, että tästä pääsee vain ylöspäin. Salonoja pelasti rahoillaan espoolaisen kiekkoilun, mutta on se vähän surkuhupaisaa, että tämä mies, joka ei työelämässä ole ollut ja koulutustakaan ei taida juuri löytyä leikkii tätä realistista "football manageria" Espoon Bluesilla. Mutta hänenhän pelimarkoilla pelataan ja jos rahaa tarpeeksi löytyy, niin osuuhan se joskus oikeaan.
Organisaatiossa on tapahtunut vielä tälläkin kaudella suuria muutoksia, joten vieläkään ei ole sitä täyttä pysyvyyttä saavutettu. Voin vain kuvitella, miltä koulutettujen ammatti ihmisten on toimia esim. markkinoinnissa Salonojan alaisena. Mutta oikeaankin on nyt osuttu, sillä Ruuttu osaa asiansa ja pystyy tekemään Bluesista uskottavan joukkueen.
Jatkossa on tärkeää saada Espooseen näitä uskottavia sinisydämisiä pelaajia, jotka voidaan laskea yhden käden sormilla. Espoo tarvitsee joukkueeseensa tällaisen oman "helmisen/ojasen" leaderiksi, jonka ympärille voidaan joukkue rakentaa. Juha Ikonen ei taida taidollisesti ihan tätä paikkaa täyttää, joten jäljelle ei jää enää kuin Ylönen ja Lehtinen, joista Ylönen voisi parin vuoden päästä olla mahdollinen.
Juniorityö näyttää kuitenkin hyvältä, sillä huolimatta että eri junnuikäluokkien pelit päättyivät kuluneella kaudella lyhyeen Bluesin osalta, kuuluivat varsinkin A- ja C-junnut maan parhaimmistoon. Tästä kertoo myös se, että Bluesista valittiin 5 pelaajaa 18v. MM-kisoihin. Tosin näistä pelaajista vain yksi on "espoolainen" kasvatti. Mutta tässäkin on positiivista se, että Blues on nykyään tasaväkinen vaihtoehto esim. Jokereiden kanssa, johon nuoret pelurit haluavat tulla kehittymään.
Eli rahaa löytyy ja kokemus karttuu, niin pidemmällä aika välillä tulee menestystä. Oli tärkeää, että tämä Bluesin miehistö, joka suurilta osin pelaa myös ensi kaudella pääsi "harjoittelemaan" play off ilmapiiriä, sillä uskon, että ensi kaudella tuo pienikin kokemus on erittäin tärkeä, kun Bluesilla todella on vakavasti mitaleista kamppaileva ryhmä.
Taitaa tämä Bluesin kohdistuva arvostelu ja kateus johtua juuri siitä, että sitä ei oikein estä enää mikään, että Blues nousee yhdeksi "suurista" joukkueista, jotka lähtevät joka kausi pelaamaan mestaruudesta. Ja näin tämä uusi kasvo suomalaisissa jääkiekko ympyröissä muuttaa perinteisiä kuvioita ja järkyttää varsinkin hieman pienempien seurojen maailmaa, kun yllätys mahdollisuudet pienenevät edelleen.