Miepäs alankin nyt jyyrätä vastaan enkä haaveilekaan tässä kohtaa maalintekijästä, pelintekijästä, all-aroundpuolustajasta, edustusvaimosta, 400 neliön okt:sta enkä muistakaan tavoittamattomissa kaukaisuuksissa olevista asioista. Tämä mitä seuraavaksi kerron on karua totuutta eikä sitä mikään muuta paitsi loistavat vastaperustelut. One-linereitä en sellaisiksi laske vaikka kielioppi olisikin kohdallaan.
Maalivahtipelin kannalta en näe mitään eroa liigan huippuihin, Wallinheimo on voittava maalivahti ja persoona joka kantaa joukkuetta eteenpäin. Toki, myönnän että Wallinheimolle on sattunut pari lipsahdustakin mutta maalivahdin paikka on siitä inhottava että ihan sama mitä teit niin se yksi ainoa lipsahdus saa kaiken muun unohtumaan ja ansaitset jonkun kummallisen arvonimen, kuten "ihanpaska". Tuokkola paikkaa tarvittaessa ja minusta paikkasi ihan kohtuullisesti kuitenkin pelaamissaan otteluissa. Huomatkaa muuten tässäkin tuo edellisen maalivahdin arvonimen ansaitseminen.
Puolustukseen seuraavaksi. Pikainen vilkaisu sarjataulukkoon kertoo JYPin päästäneen 24 maalia. Tätä pienempään määrän ovat päässeet Kärpät ja Pelicans. Noiden joukkueiden tilanteeseen hirveästi ota kantaa koska en tilanteista mitään tiedä, mutta minusta JYPin 24 päästettyä on kuitenkin suhteellisen kohtuullinen määrä kun otetaan huomioon että joukkueen ennalta vahvimmat oman pään puolustajat Kangasniemi ja Huczkowski ovat olleet enemmän ja vähemmän klesana pitkin alkukautta. Lisäksi, ihan vaan omana perstuntumana, eräs oululaislähtöinen punaposkinen puolustaja on ollut alkukauden peleissä aika jäissä omassa päässä aiheuttaen sekä takaiskuja että vaaratilanteita omalla toiminnallaan. Tähän pitää tulla korjaus, mitalipuolustukseen eivät sovi yksilön toistuvat amatöörimäiset virheet. Kahden nimeltä em. puolustajan täysi tervehtyminen korjannee tätä ongelmaa, ja vielä kun muistetaan että Erkka Leppänen on valmis haastamaan sekoilevat kollegansa pelipaikkataistossa en näe puolustusta ongelmaksi. Jyri Marttinen on ottanut isoja kehitysaskeleita edelleen ja hoitaa Tommi Kovasen kanssa kiekollisen osaamisen. Kyllä, luotto löytyy Kovaseen vieläkin, ja kasvaa nyt koska Kovanen ei enää olekaan se ainoa puolustaja johon tuijotetaan kun pitää kiekollisena tehdä jotain kuten viime kaudella joka oli Kovaselta vaisu.
Haen kahvia.
Sitten hyökkäykseen. Monien suusta/näppäimistöstä/käsimerkeistä on tullut kritisointia ns. sosiaalipeluutuksesta ja tämä on myös minun mielestäni nakertanut ylivoimapelaamista. Blues-JYP-ottelussa joukkue jauhoi hyvin pitkälti kahdella ketjulla ylivoimaa ja tämä oli toimiva ratkaisu. Vielä isompana harppauksena pitäisin oikein ylivoimakentällisten luomista näihin tilanteisiin jolloin saataisiin valjastettuja tietynlaisia vahvuuksia samaan nippuun, tyyliin pelintekijä, maskimies jne. Periaattessahan voisi pelata jopa neljällä hyökkääjällä, vaikka se tietyn riskin luokin, jossa toisen puolustajan paikalla olisi varsinaisen pelintekijän eli vanhan kunnon sentteriprototyypin lisäksi toinen kiekolliseen peliin pystyvä hyökkääjä, tyyliin akselina esimerkiksi Filppula-Vänttinen. Olen kuullut huhua että tälläisillä ratkaisuilla on pelattu jopa Stanley Cup-pokaaleja kotiin.
Laajuuttahan hyökkäyksestä löytyy, sitä tuskin kukaan kieltää ja on jopa erilaisiin rooleihin sopivia pelaajia. Tässä lankeaakin sitten vastuu valmennusjohdolle jonka tulee roolittaa pelaajat oikein. Minusta esimerkiksi koko lailla paskan alkukauden pelanneen Johannes Alasen paikka ei ole kakkosketjussa, jo senkään puoleen että ketjuun on pakko tehdä joku muutos kun miinuslukemat ovat melko hirveää nähtävää. Tähän kohtaan odotankin Ossi Louhivaaran murtautumista joka on suoraan sanoen joka suhteessa parempi kuin Alanen. Hytösen ketjua en lähtisi sotkemaan, sen peli toimii parhaimmillaan molempiin suuntiin kiitettävästi.
Kuitenkin näen pomminvarman maalintekijän puutteen aikana pienenä ongelmana, enemmän kiinnitän huomiota pariin seikkaan: ylivoimapelin juhla-aikana erikoiskentälliset, valitettavaa mutta totta niin peleissä jauhetaan nykyisin liki erän verran ylivoimaa ja niissäpä ne ratkaisut yhä useammin tapahtuvat. Kohta kaksi johon pitää tulla korjaus: omat jäähymäärät. Liittyy vähän tuohon omiinkin erikoiskentällisiin, mutta mitä hyötyä on yleensä mistään maalintekijästä joka kuluttaa penkkiä omien pelatessa koko ajan alivoimalla. Tyhmät jäähyt, niitä tulee liikaa. Tullee tasoittumaan kuitenkin kauden edetessä.
Summa summarum: Maalivahti- ja puolustuspelaaminen on riittävää lisättynä tähän koko viisikon kurinalainen toiminta joka pääsääntöisesti on kiitettävällä tasolla. Hyökkäys- ja ennenkaikkea ylivoimaan täsmäkolmikot ratkomaan tiukat paikat, taitotasoa on riittävästi ja kun tähän saadaan vielä iskostettua suoraviivaisempi ajattelutapa niin miksei käytännönkin tasolla voisi luoda menestyvää joukkuetta. Haaveiluako? Ehkä.
