Mitä mieltä olympiaotteluiden tasosta/viihdyttävyydestä?

  • 8 208
  • 32
Tila
Viestiketju on suljettu.

Pascal Lemoix

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
No niin, kisat paketissa ja arvioiden aika. Yleensä puhutaan, että Karjala-turnaus on höntsää ja MM-kisat on höntsää... Nyt kun nämä ainoat oikeat maajoukkueottelut ovat ohi, niin mitä piditte?

Itselleni jäi aika vaisu kuva koko turnauksesta. Useissa otteluissa vain toinen joukkue teki maaleja tai peli ratkesi jo varhain. Klassikko-otteluita syntyi vähän. Pahimpana esimerkkinä mm. USA-Tsekki PUOLIVÄLIERÄ, joka oli hetkessä 4-1 ja sitten urkuri painoi todella pitkää iltaa, että olisi edes jotain ääntä ollut hallissa.

Yleensäkin: Tsekin panos tähän turnaukseen? Venäjä oli koko ajan jähmeä eikä mitään loistoa nähty. Kanada painoi kaasun pohjaan vasta kahteen viimeiseen otteluun. Itse en ainakaan kokenut mitään erityistä hurmosta verrattuna MM-kisoihin. Joissakin kohdin oli jopa vähemmän fiilistä näissä peleissä. Mitäs muut?
 
Kuten toiseen ketjuun kirjoitin, niin tämä vuoden 2014 olympiakiekkoturnaus oli giganttinen pettymys kaikilla mittareilla. Peleissä ei ollut viihdettä, ei tunnetta eikä suurimmassa osassa panostakaan. Vaisuimmat arvokisat miesmuistiin ja ainakin vaisuimmat kisat mitä Olympialaisissa on pelattu siitä lähtien kun NHL-pelaajat tulivat mukaan Naganossa 1998.

Syitä vaisuuteen on moniakin, mutta päälimmäisenä turnausformaatti sekä sen tuoma tiivis pelitahti. Lisäksi sillä oli varmasti vaikutuksensa pudotuspelien vaisuuteen, että kotijoukkue putosi jo ensimmäisellä kierroksella. Pelin tasoon puolestaan saattoi vaikuttaa se, että nyt pelattiin isossa kaukalossa varsinkin kun valtaosa parhaimmista pelaajista pelaa ammatikseen pienessä kaukalossa.

Huippumaista Kanada oli vakuuttava. Ruotsi ei ollut vakuuttava, mutta helpon otteluohjelman vuoksi pääsi aina finaaliin saakka. Lisäksi Ruotsilla oli pari isoa loukkaantumista, jotka rajoittivat iskukykyä. Suomi oli vakuuttava, mutta realistina on todettava, että pronssi oli enemmän kuin oli odotuksissa. Suomikin kärsi isosti avainpelaajien poissaoloista. USA oli vakuuttava alkusarjan, mutta suli käsittämättömästi pudotuspeleissä. Venäjä oli karmea pettymys. Liekö sitten kotiyleisön edessä pelaaminen ollut liikaa. Myös pelinjohdollisia virheitä tehtiin etenkin Suomea vastaan ratkaisevasti. Tshekki oli vaisu kaiken aikaa ja täytyykin ennustaa, että Tshekillä ei tule olemaan helppoa jatkossakaan kun tuosta vielä avainpelaajat entisestään ikääntyvät. Sveitsi oli todella hyvä alkusarjassa, mutta pilasi kisansa ensimmäisessä pudotuspelissä. Slovenia ylitti omat kykynsä jättämällä Slovakian taakseen. Latvian kisatkin olivat positiiviset sen yhden Sveitsi-voiton ansiosta. Slovakia floppasi kaikilla mittareilla ja siellä on kyllä pitkän keskustelun paikka ihan tulevaisuuttakin ajatellen. Norja ja Itävalta pelasivat tasollaan, mutta Itävalta hölmöili maineensa pelaajiensa dokaillessa ennen kisojen tärkeintä ottelua. Perästä kuuluu.
 
Viimeksi muokattu:

ämjiijii

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Suomen maajoukkue, Sharks bandwagon 2016
Muotoillaanko asia nyt vaikka näin että olen ihan tyytyväinen että tänä keväänä pelataan myös MM-lätkää. Jos siellä saataisiin kovempia pelejä.
 

Steegil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
Iso kaukalo teki tehtävänsä ja pelit olivat todella heikkotasoisia verrattuna viime kisoihin. Toivottavasti NHL vaatii vastaisuudessa, että kisat pelataan pienessä kaukalossa. Iso kaukalo on vain yksi keinotekoinen keino yrittää pienentää tasoeroja. 95% pelien heikkotasoisuudesta voi laittaa suoraan kaukalon piikkiin ja loput 5% tyhmään pelijärjestelmään.
 

Taitopelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, New York Rangers
Mielestäni Kanada pelasi vakuuttavinta lätkää miesmuistiin. Parhaat yksilöt muodostivat tällä kertaa parhaimman joukkuepelaamisen ja tulos oli sen mukainen. Ehkä tylsää katsottavaa, mutta järjettömän upeaa kiekkokontrollia. Ruotsi oli finaalissa täysi vastuuntulija, eikä Yhdysvalloillakaan ollut saumoja Kanadaa vastaan välierässä, vaikka tuloksellisesti peli oli tasainen.

Mielestäni tässä turnauksessa pienemmät maat Slovenia, Norja ja Sveitsi pelasivat tasonsa ylärajoilla. Suuremmista maista Tshekki ja Slovakia konttasivat huolella, eivätkä venyneet yhdessäkään ottelussa. Suomi pelasi materiaaliinsa nähden upeasti ja kaatoi normaalia vaisumman Venäjän sekä Yhdysvallat, jonka pelisysteemi ei ole kovin optimaalinen isoon kaukaloon. Tuollainen "päästä päätyyn"-kiekko sopii paremmin pieneen kaukaloon. Ruotsi ja Kanada pelasivat tasollaan, mutta Kanada oli kaikilla osa-alueilla selkeästi turnauksen paras joukkue.

Viihdyttäviä ja tiukkoja pelejä oli äärimmäisen vähän. Turnauksesta jäi sen vuoksi vähän vaisu maku, mutta vähän samanlainen trendi oli jo Vancouverissa. Toki Sotshin iso kaukalo hidasti vielä pelitempoa ja viihdyttävyys kärsi.
 

Blackie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Alkulohkoihin pitäisi saada jotain kunnon panosta. Typerää, että kolme peliä saa perseillä miten tahtoo ja silti on mahdollisuudet vielä kultaan. Mukavaa, ettei näitä pieniä kiekkomaita murskata kymmentä-nollaa enää ihan puolilla valoilla. Toivottavasti trendi jatkuu ja yhä useampi maa kehittyy entisestään. Kaikki varmaan muistavat Slovenian 2003 MM-kisoissa. Se jengi ei olisi pärjännyt edes Mestiksessä.
 
Iso kaukalo teki tehtävänsä ja pelit olivat todella heikkotasoisia verrattuna viime kisoihin. Toivottavasti NHL vaatii vastaisuudessa, että kisat pelataan pienessä kaukalossa. Iso kaukalo on vain yksi keinotekoinen keino yrittää pienentää tasoeroja. 95% pelien heikkotasoisuudesta voi laittaa suoraan kaukalon piikkiin ja loput 5% tyhmään pelijärjestelmään.

Eihän se NHL:n tehtävä ole vaalia Olympiakisojen viihdyttävyyttä, joten en ymmärrä miksi heidän tuollaisia vaatimuksia tulisi esittää. Kanada Cup tai World Cup ovat sitten niitä NHL:n järjestämiä turnauksia.
 

Steegil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
Eihän se NHL:n tehtävä ole vaalia Olympiakisojen viihdyttävyyttä, joten en ymmärrä miksi heidän tuollaisia vaatimuksia tulisi esittää. Kanada Cup tai World Cup ovat sitten niitä NHL:n järjestämiä turnauksia.

Yksi syy miksi NHL päästää pelaajiaan näihin karkeloihin on lajin ja pelaajien markkinointi. Toi lentokenttäkaukalon höntsä ei ollut omiaan edes tässä markkinointitarkoituksessa vaan pelien taso jäi erittäin alhaiseksi.
 

Blackie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Pelin taso ja viihdyttävyys ovat kaksi eri asiaa. Se, ettei joka pelissä mätetty kymmentä maalia ei kerro pelin tasosta mitään.

Maailman paras pelaaja pelasi alle pinna per peli -tahdilla, joten pelin tasohan oli timanttisen kova :)
 

Piikkiperse

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Kaksi viihdyttävää peliä oli. Venäjä-USA ja Suomi-USA. Muut olivat enemmän tai vähemmän shaibaa. Tämä siis sillä pohjalla, että en katsonut televisiosta Suomen ja Venäjän välistä ottelua.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kisat eivät nousseet lähellekään yhtä viihdyttäviksi kuin Vancouverin kisat. Yleisö oli vaisu otteluissa, joissa Venäjä ei pelannut ja tunnelmaa tuntui latistavan entisestään Venäjän aikainen putoaminen. Jään heikko laatu vaikutti myös suuresti pelin laatuun monissa otteluissa. Niistä matseista, joissa Suomi ei ollut mukana, ainoastaan Venäjä-USA nousi todella hienoksi otteluksi.

Iso huoli minulla on siitä, että kansainvälinen jääkiekko menee lähitulevaisuudessa muutaman ylivoimaisen - Kanadan, USA:n ja Ruotsin - maan hallinnaksi samalla kun Tsekki ja Slovakia putoavat kokonaan kyydistä. Näissä kisoissa Kanada ei joutunut kunnon testiin missään ottelussa.
 

Blackie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Jää oli tosiaan luokatommassa kunnossa. Ei näin.
 

Freya

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat, TPS & M.Koivu
Kaksi viihdyttävää peliä oli. Venäjä-USA ja Suomi-USA. Muut olivat enemmän tai vähemmän shaibaa.

Näimpä. Näissä tuntui edes jotain tunnetta olevan.

Kyllähän tämä turnaus oli todellinen pettymys, ottaen huomioon millaiset odotukset itselläni ainakin oli pelejä kohtaan. Koko touhu kruunautui kanukkien juhlaan jota he juhlivat kuin mitä tahansa höntsä- matsia. Eikä oikeasti ruotsalaisetkaan erityisen pettyneiltä vaikuttaneet, kun vaikka vertaa pikkuleijonien loppuotteluun, jossa oikeasti pettymys oli aistittavissa.

Monet maat vaan sluibailivat kisojen läpi. Tuskin Kanada missään matsissa edes pelasi täydella teholla ja mitä suotta kun vähempikin riitti ja voimaakin säästyi.

Itse ainakin odotan MM- kisoja, ihan sama vaikka se olisikin jonkun mielestä ö- luokan turnaus. Pelit voivat sentään olla hivenen mielenkiintoisempia, vaikkei kaikki parhaat olisikaan mukana.
 

Sic

Jäsen
Näitä kisoja tuli jääkiekonkin osalta odotettua niin kauan, että peliesityksiin nähden tämä oli melko vaisu jääkiekkoturnaus. USA-Venäjä, Suomi-Venäjä ja Suomi-Kanada. Siinäpä varmaankin ne matsit jotka jäivät parhaiten mieleen. Finaalimatsista puuttui se tunne ja taistelu mitä neljä vuotta sitten Vancouverin finaalissa nähtiin. Toivottavasti tilanne on taas eri Etelä-Korean kisoissa.
 

Espen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Old time hockey like Eddie Shore
Tuolla pelitapakeskusteluketjussa mainittiin Westerlundin sanoneen tänään että hyökkäyksen päättäminen rytmittää nykypäivänä peliä jopa enemmän kuin hyökkäyksien avauksien pelaaminen yhtenä syynä maalimäärien vähyyteen.

Nimimerkki Börje #6 avasi tätä asiaa hieman laajemmin:

Börje #6 kirjoitti:
Onko huipputason maajoukkuekiekossa pelin rakenteessa tapahtumassa vallankumous? Mielestäni tuo Westerlundin avaama asia on nyt huippujoukkueiden pelikirjojen ytimessä ja mennään johdonmukaisesti sen ehdoilla. Näin myös voitetaan. Esimerkiksi Suomen ja Kanadan pelikirjassa tämä pointti on silmiinpistävä. Näennäisellä tasolla pelissä asia näkyy siten, että hyökkääminen NÄYTTÄÄ suorastaan heikolta. Tätähän Ylen kommentoivat valmentajat puivat. Heidän mukaansa Kanadan voi hädin tuskin sanoa pelanneen hyvin edes loppuottelussa, aiemmista peleistä puhumattamaan, vaikka se oli täysin ylivoimainen. Kanadan huonoudella he eivät käsittääkseni tarkoittaneet Kanadan pelaamisen rakenteeseen liittyviä asioita.

Pelikirjan puitteissa ei voida sohia joka suuntaan, vaan on tehtävä mahdollisimman hyvä kompromissi. Nyt huippujoukkueiden johtopäätös on kyllä aivan selvä. Hyökkääminen toteutetaan hämmästyttävissä määrin puolustusvalmiuden ehdoilla riskit minimoiden. Hyökkäämisen ja puolustamisen välistä jatkuvuutta katsotaan tässä ajattelussa eri näkökulmasta kuin ennen - osin jopa päinvastaisesta.

Yksi puoli tätä asiaa on se, että kaikki huippujoukkueet, lukuunottamatta USAa ja Venäjää, ovat pääosin luopuneet perinteisistä, mahdollisimman syvältä maalin takaa seisoviltaan lähtevistä viivelähdöistä, ja lähdetään enemmän maalin edestä jatkuvalla liikkeellä. Hyökkäyspelaamisen muuttuneen dynamiikan vuoksi perinteinen viivelähtö on yhä huonompi taktinen vaihtoehto, koska se hajottaa kokonaispaketin? Liikaa viivelähtöön tukeutuvan joukkueen (USA) kiekollinen pelaaminen on myös helposti tuhottavissa (Kanada), ja silloin joukkueelle (USA) ei jää käytännössä enää mitään vahvuuksia, joilla voittaa? Perinteinen viivelähtö on siis liian haavoittuva tapa pelata?

Lihavointi oma.

Eli jokaista hyökkäystä ei nykyisin ehkä yritetä pelata maalintekopaikkaan asti, jos vaarana on oman puolustusvalmiuden pettäminen siinä vaiheessa kun hyökkäysalueella kiekko menetetään. Tämä sitten näkyy ulospäin varovaisempana pelinä.
 

Poro24

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Pakko tulla itsekin purkamaan pettymystä. Leijonien osalta turnaus tarjosi tietenkin muutamia unohtumattomia ja sykähdyttäviä hetkiä, mutta mitään muuta tämä turnaus ei kyllä tarjonnut.

Tässä ihan surettaa kun muistelee niitä monia neljän vuoden takaisia täydellisiä, henkeäsalpaavia lätkätmatseja. Vaikkapa Kanadan taistelut USA:n ja Sveitsin kanssa. Mieletöntä kiekkoa!

Näissä kisoissa ottelu toisensa jälkeen oli masentavaa tunteetonta neppailua kuolemanhiljaisessa hallissa. Niin paljon ja pitkään näitä kisoja odotti, että pettymys tällä hetkellä on kyllä oikeasti kova.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Liian suuret tasoerot tekee myös noista matseista vähämaalisia. Ei edes yritetä lähteä haastamaan suuria ja vedetään sitten se puolustussumppu eteen. Sitten kun Kanadakin teki aivan oikein, pelasi maksimaalisesti ja suvereenin varmasti puolustuksen kautta, niin draama jäi puuttumaan. Tulos ajoi kaiken edelle, kun yksikin virhepeli pudotuspelivaiheessa tuhoaa kultamahdollisuuden. Lähtökohta olisi aivan erilainen, jos lähdettäisiin pelaamaan paras-seitsemästä ottelusarjaa. Yhden ottelun tappio ei maata kaada.

Itse en silti pettynyt kisoihin. Vähämaalisuus ei tarkoita huonoa ottelua ja Suomen uuden sukupolven lähes täydellinen sisäänajo jätti tästä aivan mahtavan maun suuhun.
 

Pascal Lemoix

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ehkä näissä pelitavallisissa oveluuksissa sitten piilee sen avain, että monessa ottelussa takaa-ajava joukkue ei saanut aikaan minkäännäköistä kiriä, oli se sitten 1, 2 tai 3 maalia perässä. Puoli peliäkin saattoi mennä niin, että lopputulos oli jo taululla tai muuttui aivan kosmeettisesti.

Katsojalle tämä tarkoitti haluttoman näköistä pelaamista ja tuijottelua vaihtoaitiossa suu auki. Lisäksi monet NHL- tai KHL-tähdet jättivät kyllä todella vaisun kuvan itsestään näissä kisoissa.
 

Piikkiperse

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Eli jokaista hyökkäystä ei nykyisin ehkä yritetä pelata maalintekopaikkaan asti, jos vaarana on oman puolustusvalmiuden pettäminen siinä vaiheessa kun hyökkäysalueella kiekko menetetään. Tämä sitten näkyy ulospäin varovaisempana pelinä.

Tämä näkyi tänään selkeästi pelin alkuvaiheessa kun Ruotsi sai kiekon oman pään pyörityksen päätteeksi ja mahdollisuus oli polkea jopa ylivoimahyökkäykseen. Lopputulos oli varmistelu jossa yksi äijä kuskasi kiekon hyökkäyspäähän ja muut kurvasivat vaihtoon. Toki vastahyökkäyksen ja väsyneenä pelaamisen riski minimoitiin, mutta mahdollinen maalintekopaikka menetettiin.
 

ultras

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara Tampere
Lisäksi monet NHL- tai KHL-tähdet jättivät kyllä todella vaisun kuvan itsestään näissä kisoissa.

Eiköhän noiden pelaajien otteisiiin vaikuttanut piristeiden puute. Piti jättää pillerit ja piikit ottamatta, niin nyt jaksanut luistella ja rymistellä isomman kaukalon ehdoilla.

Kanadalta ei jäänyt mieleen yhtään taklausta ja torikokousta. Väärin voitettu.
 
Kuten toiseen ketjuun kirjoitin, niin tämä vuoden 2014 olympiakiekkoturnaus oli giganttinen pettymys kaikilla mittareilla. Peleissä ei ollut viihdettä, ei tunnetta eikä suurimmassa osassa panostakaan. Vaisuimmat arvokisat miesmuistiin ja ainakin vaisuimmat kisat mitä Olympialaisissa on pelattu siitä lähtien kun NHL-pelaajat tulivat mukaan Naganossa 1998.

Syitä vaisuuteen on moniakin, mutta päälimmäisenä turnausformaatti sekä sen tuoma tiivis pelitahti.

Mielestäni tiivis pelitahti selittää turnauksen vaisuutta muihin NHL-olympialaisiin verrattuna huonosti, sillä Naganossa ja Salt Lake Cityssä pelitahti oli yhtä tiivis ja Torinossa vielä tiiviimpi kuin nyt.
 

teemu73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kanadalta ei jäänyt mieleen yhtään taklausta ja torikokousta. Väärin voitettu.

Minäkin odotin näiden lisäksi vastustajan mailojen ja/tai varusteiden mittauttamisia ja tuomaristolta muutamaa räikeää kotiinpäin vetoa. Draamaa kaivataan! Nyt Kanada oli liian ylivoimainen ja sen olisi pitänyt joutua tappioasemaan ratkaisupeleissä, jotta jotain erityistä olisi voinut tapahtua.

Varsinkin USA-Kanada -välierältä odotin paljon enemmän. Olihan pettymys tuollainen 0-1 nysvääminen. Finaalin taso oli tuon jälkeen jo aika hyvin arvattavissa etukäteen.

Vähissä olivat huippumatsit. USA-Venäjä mielestäni kisojen paras kamppailu. Toki Leijonien ottelut Venäjää ja USA:aa vastaan jäävät historiaan klassikkoina. Tiedä sitten minkä tasoisilta nuokaan ottelut olisivat näyttäneet, jos niitäkin olisi katsellut täysin puolueettomin silmin.
 

Tertsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Jäi kieltämättä hieman väljähtänyt fiilis näistä kisoista. Ei ollut sitä "Seger hits Ryan" -meininkiä mitä Vancouverissa. Venäjän putoaminen toki vaikutti yleisön vaisuuteen, mutta mieluummin mitalit meille kun saibu-mylvintää välierässä. Finaalia jaksoin katsoa Crosbyn maaliin asti. Kaipa näitä voi pitää jonkinlaisena välikisoina, sukupolvi vaihtuu ja ensi kisoissa Vancouver-pronssimitalistit Suomen joukkueessa voidaan luultavasti laskea yhden käden sormin.
 

Ekonyymi

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo, Blues, Honka
Ruotsihan kisat pilasi sulamalla täysin finaalissa. Siihen taas vaikutti ihan varmasti dopingkäry, joka takuulla oli svenskien tiedossa. Ruotsalaiseen tyyliin ei kuulu salailu. Totuuden julkinen välttely ja selittely kylläkin.

Ruotsin materiaalilla olisi pitänyt pystyä paljon parempaan vastukseen.

Suomen voitto Venäjästä oli turnauksen sensaatio, mutta tämäkin vei osaltaan jatkopeleistä yleistä kiinnostusta.

USA-Venäjä matsi oli toki jännä, mutta siinä ei todellista isoa panosta ollut.

Tappelutkaan eivät enää kuulu huippukiekkoon.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Kisat olivat erittäin viihdyttävät, jotkut maat olivat äärimmäisen huonoja, toiset äärimmäisen hyviä (mikä? Kanada - Suomi jatkoajalla, Kanada - USA 1-0, trillerejä molemmat), muutama kuten Latvia ja Slovenia tekivät aivan uskomattoman suorituksen ja noissa peleissä sai jännittää loppuun asti. Samaten jotkut maat kuten Tsekki ja Slovakia pettivät pahasti, kun tuotanto nyt vaan on lopahtanut.

Toki formaatti on perseestä jne. mutta näyttää nyt menevän vähän niin että kun Suomi ei sitä ja ei tätä ja oikeasti Suomi pelasi turnauksessa kokonaisvaltaisesti vain yhden hyvän ottelun, jossa pelitempo ja rytmitys kohtasivat, myös hyökkäyspäässä, niin yhtäkkiä kisat onkin joku pannukakku.

Kanada - USA oli helvatan hyvä matsi, Latvia - Kanada suorastaan huikea, samaten Latvia - Sveitsi, Suomi - USA oli perhanan hyvää lätkää, Suomi - Venäjä ei ehkä oikeasti niin hyvää pelillisesti, eikä se Kanada pelikään kummonen ollut, kuten Ruotsi pelikään ja silti kaikissa kolmessa oli huikeita elementtejä, varsinkin puolustuksen osalta ja jännittää sai loppuun asti. Alkusarjassa nähtiin monia todellisia vääntöjä, kun pienemmät otti mittaa isommista. Eikä kukaan voi oikeasti tulla ja sanoa että Tsekki - Slovakia ei muka olisi ollut kutkuttava.

Ehkä minä vain summaan sitten pelit eri tavalla, mutta ainakin allekirjoittanut katsoo sitä peliä, pelinä. Joko se on viihdyttävää kiekkoa tai ei ole, nyt nähtiin Olympialaisissa aivan huikean VIIHDYTTÄVIÄ pelejä, ne ei kuitenkaan olleet kaikki todellakaan mitään tasokkaita, mutta viihdyttäviä ne oli todellakin, nimen omaan tasaisuudessaan. Nyt tehtiin vähemmän maaleja kuin esim. Torinossa tai Vancouverissa, mutta juuri se myös tekee peleistä äärimmäisen tiukkoja. Ei minulle 2-1 tai 1-0 peli vähennä sen viihdyttävyyttä, toisin kuin 8-1 tms. jossa peli on jo selvä. Ei ne maalit vaan se kiihkeä kamppailu kun molemmat tietä, että toinen on "niin" lähellä. Yksi pomppu ja peli tasan tuo ainakin allekirjoittaneelle enempi viihdettä kuin jotkut maalijuhlat.

Kuinka joku voi sanoa että Latvialaiset 2-1 tilanteessa ja 2-1 hyökkäyksessä ja ihan hilkulla, tai Slovenian yläripa 3-1 hyökkäyksessä ei olisi todella hyvää viihdettä? Aivan huikean lähellä ja silti niin kaukana, mutta pelinä hienoja osoituksia jääkiekon moninaisuudesta.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös