Mitä maajoukkuetta kannatat?

[Barnes]

Aina välillä näkee, että Suomen kannattaminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Vaikka itse olenkin kova leijonafani, niin haluan selvittää mitä kaikkia maita täällä kannatetaankaan, ja nyt tarkoitan sitä ykkösjoukkuetta eli vain kakkossuosikki ei kelpaa. Oli joukkue mikä tahansa niin on hienoa, että maajoukkueet(kin) kiinnostavat.

EDIT:Perustelujakin otetaan ilomielin vastaan, jotta kuulemme hienoja kannatustarinoita.

 

[dayman]

Olen melko neutraali kansainvälisen jääkiekon seuraaja, ihme kyllä. Suomea en ole jaksanut kannattaa, kaikki hehkutus ja hypetys on tehnyt minusta erittäin kriittisen näitä mahtavia Leijonia kohtaan. Miksi minun pitäisi kannattaa joukkuetta sen perusteella, minkä passin omistan? Toki katson pelin jos ja kun sellainen televisiossa pyörii, mutta ei siellä ole koskaan mitään kokoonpanoa, mikä aiheuttaisi tunteita suuntaan ja toiseen.

Oikeastaan kannatuksen kohteeni vaihtuu joka kisoissa. Viime olympialaisissa Slovenia varasti sympatiani, MM-kisoissa toivoin Kanadaa heidän mielenkiintoisen nuoren koostumuksen takia, ja sitä edellisissä MM-kisoissa olin Sveitsin bandwagonissa. Ehkä joskus jonain päivänä, kun joku maajoukkue tekee jotain todella vaikuttavaa, niin alan kannattamaan jotain. Mutta nyt ketjun äänestykseen en mene koskemaan, koska vastaus kysymykseen on en mitään. Niin tylsältä kuin se jonkun korvaan kuulostaakin, en kannata yhtään mitään maajoukkuetta, tai edes NHL-joukkuetta. Liigassa tosin olen Tapparan puolella, en tiedä miksi sitten siinä olen näin "sitoutunut". Sukuvika varmaan. No, ehkä on hyvä että jossain olen jonkin puolella, eihän kaikessa voi olla neutraali. Mutta neutraali jääkiekon katsominen on hauskaa, suosittelen. Säästyy suuremmalta vitutukselta.

 

[Pavlovin Koira]

Mua on jotenkin nyppinyt niin paljon kaikkinainen selänpesumentaliteetti Suomen jääkiekkoliitossa ja maajoukkueen ympärillä etten jaksa innostua Suomen majusta. Saksa maana ja saksalainen urheilukulttuuri on lähellä sydäntä joten ykkössuosikkini kiekkoilun arvokisoissa on Saksa. Sympatiaa lähtee myös Slovakian ja Sveitsin suuntaan.

 

[Ralph]

Riippuu aivan turnauksesta ja joukkueista. En kannusta mitään maata vaan pelaajia. Olympialaisissa toivoin Matt Duchenelle kultaa, nuorten MM-kisoissa Juuse Saroksen kultaa jne.

Suomea "pitäisi" kannustaa koska on suomalainen, mutta ei aina vaan pysty. Esimerkiksi Mikko Koivu ja Mikael Granlund ovat minulle suosikkijoukkueeni yhden päävastustajan inhottavia pelaajia. Ja sitä he ovat yhtä lailla Suomen maajoukkueessa, joten en osaa kannustaa heitä sillonkaan, sama ajatus heistä on oli päällä Wildin, HIFK:n tai Suomen paita.

Jos joku on pakko vastata, vastaan Kanada. Eniten heidän joukkueessaan on näitä kivoja pelaajia.

 

[Virveliä kainaloon]

Niin, joku Slovakia kyllä mainitaan oikein kahdesti, mutta maailman historian dominoivin punakone, eli Norges Ishockeyforbund on jätetty tylysti "joku muu"-vaihtoehdon alle tied minkä poltettujen maiden kanssa. Norjalla oli kuulkaas viime keväänä enemmän Stanley cup-finalisteja kuin Suomella. Norja pelaa rajallisilla resursseilla aina ihan uskomattoman hyvää lätkää. Maajoukkueen vakiokasvoina on paljon erittäin persoonallisia pelaajia: Tollefsen on yksi kovaotteisimpia pakkeja, ketä olen nähnyt, K-A Olimb on ehkä taitavin pelaaja maailmassa just ny, Thoresen on kokonaisvaltaisesti dominoiva pelaaja, Zuccarello väkkärämäinen taituri ja Haugen ehkä paras Euroopassa pelaava veskari. Siihen päälle vielä Norjan lassekukkonen, Jonas Holøs raatamaan yli puoli tuntia pelissä. Aijai...

 

[Barnes]

Niin, joku Slovakia kyllä mainitaan oikein kahdesti, mutta maailman historian dominoivin punakone, eli Norges Ishockeyforbund on jätetty tylysti "joku muu"-vaihtoehdon alle tied minkä poltettujen maiden kanssa. Norjalla oli kuulkaas viime keväänä enemmän Stanley cup-finalisteja kuin Suomella. Norja pelaa rajallisilla resursseilla aina ihan uskomattoman hyvää lätkää

Hups,sen toisen Slovakian paikalla olisi pitänyt olla juuri Norja, mutta nyt tuli mokattua oikein kunnolla. Norja on kyllä ihan ihme pikkumaa, koska jostain syystä se haastaa isomipiaan todella hyvin, muistissahan ovat Slovakia-neljännesvälierä Vancouverissa sekä MM-kisojen 2008 alkulohkomatsi Suomea vastaan.Toivottavasti ensi MM-kisoissa Norja nöyryyttää minua oikein kunnolla!

 

[Rixa88]

No omaa kotimaata ehdottomasti. Itseasiassa kipinä seurata lätkääkin lähti siitä, että tuli seurattua Suomen pelejä MM-kisoissa 2002. Samoihin aikoihin pelasin myös NHL 99:a ja siinä tuli ekoissa peleissä valittua aina Suomen maajoukkue.

 

[HighFlyer#95]

Suomi ykkössuosikkina tottakai, mutta muista maista viime vuosina olen alkanut sympatiseeraamaan Ranskaa. Erityisesti viime kevään MM-kisoissa Ranskan pelit olivat poikkeuksetta viihdyttävää seurattavaa ja kyllähän ranskalaispelaajien kasvava määrä Suomen kaukaloissa lisää mielenkiintoa joukkuetta kohtaan.

 

[Musta Nuoli]

Totta kai kannatan Suomea. Finnland Finnland über alles, vai miten se kansallislaulu menikään? Die fahne hoch?

Yhtenäisyys ja kansallistunne ovat tärkeitä asioita, samoin kuin kansallisvaltiot. Kansallishenkisyys voi toki näkyä joskus väärällä tavalla nationalistisena uhona tai Venäjän tyyppisenä fasismina. Siksi on hyvä olla kanava, johon terveen kansallistunnon voi purkaa kannattamalla oman suosikkilajin maajoukkue-edustusta sen kamppailuissa muita maita vastaan - kunhan touhu ei mene yli äyräiden eikä "isänmaallisuutta" mitata esimerkiksi sillä, kenen hiihtäjät vetävät parhaiten hemohessiä suoneen.

Pohjimmiltaan kyse on illuusiosta, sillä emmehän "me" voita mitään vaan pelajat voittavat eikä nippu puoliksi lukutaidottomia miljonäärejä vaikkapa olympialaisissa sinänsä edusta "meitä" tai koko maata. Mutta tämä illuusio on tarpeen ja sille on hyvä silloin tällöin antautua ilman nykymaailman syöpää eli ironista hipster-asennetta tai väkinäistä "minä kannatankin vain Transylvanian kiekkojoukkuetta koska se on riittävän erikoista"-tyyppistä elitismiä. Kun tilanne on pahin, niin kauan odotettu voitto kuten maailmanmestaruus 1995 (nevö foget) saattaa antaa ihmisille toivonpilkahdusta paremmasta ja siitä, että joskus se aurinko paistaa risukasaankin.

Oikeastaan ainoa järkevä syy olla kannattamatta omaa maata suosikkilajin arvoturnauksessa on se, ettei laji loppujen lopuksi (enää) olekaan niin suuri suosikkilaji eikä kiinnosta nykyisin kuin rajoitetusti. Näin se minullakin menee. Ei minuakaan jääkiekossa enää kiinnosta mikään EHT-turnaus tai muu vastaava, jos nyt on koskaan kauheasti kiinnostanutkaan. Osaa taas ei ehkä kiinnosta muukaan arvoturnauspelaaminen. Tämän uskon olevan monen nihkeästi Suomeen suhtautuvan henkilön todellinen perustelu, harva vain haluaa sitä myöntää itselleen, ettei laji enää kiinnostakaan samalla tavoin kuin ennen, koska jos tämän kunnolla itselleen myöntäisi niin sitten kyseenalaistaisi muutkin tottumuksensa kuten seurajoukkueiden pelien seuraamisen kaudesta toiseen.

Mitä tulee muihin isoihin palloilulajeihin, niin ei minulla ole esimerkiksi mitään kiinnostusta lentopalloon tai koripalloon, eikä sen takia juurikaan kiinnostanut kummankaan lajin MM-kisat tai Suomen ottelut. Teoriatasolla toki toivoin Suomelle menestystä, vieraiden maiden gloryhunteriksi en näissäkään lajeissa ryhdy. Vieraita maita kannatan tunnepitoisemmin vain niissä lajeissa joissa Suomi ei arvokisatasolla ole ja jotka minua kiinnostavat kun panokset ovat tarpeeksi kovat (toisin sanoen jalkapallon EM- ja MM-kisat).

 

[Red Machine]

Viimeksi innostuin maajoukkueesta, oliko se nyt -92 Prahan skabat kun oli Nieminen, Varvio ja Pena vielä puikoissa. -95 huuma oli hetkellisesti tarttuvaa mutta sen jälkeen on suunta ollut alaspäin. Ei jotenkin nappaa kun koko mj-touhusta on tehty Kummolan kerhon rahasampo, mikä kiteytyi kotikisojen ahneuteen.

Sen sijaan olen aina innostunut suoraviivaisesta ja fyysisestä lätkästä, vähän miten HIFK:kin aikoinaan siirtyi isältä pojalle, kun faija vei Nordikselle. USA, Kanada ja 2000-luvun alun Tsekki on ollut mulle mieleisiä. Viimeiset 5v vaikkapa on täysin p-amerikkalaisten puolella ollut. Siellä on aina niin mahtavia yksilöitä ja persoonia. En nyt suoranaisesti toivo leijonien häviötä mutta ei se hetkauta enää tippaakaan miten niille käy. Meidän Peli, Mertaranta, Kummola ja kaikki muu paska. Hyi helvetti.

Seurajoukkue on mulle kuitenkin se kaiken a ja o. HIFK paukkuu yli aina kaikesta muusta, olkoon sitten että olisi vaikka mm-kisat käynnissä ja HIFK pelaisi Liigaa samaan aikaan. Helppo valinta. Enkä koe itseäni mitenkään epäisänmaalliseksi. Lätkäähän tää vaan on sanoi jortsukin.

 

[KooMT]

Kyllä MM-kisoissa mieluummin kannattaa vaikka Slovakiaa, jos edes seuraa koko MM-touhua, jaksa kuunnella vouhotusta Suomen joukkueen ympärillä kun kaikista kiekosta tietämättömätkin vouhoavat jääkiekosta. Jaa että miksi Slovakia, suosikkijoukkueistani jäänyt mieleen vaikka herrat Handzus Sharkseista ja Lintner SaiPassa pelatessaan (Vaikkei Lintner tainnut enää maajoukkuepaitaa sen jälkeen päälleen pistää) ja kiekossa vähän jälkeen jäänyt, jolle soisi menestystä.

 

[ernestipotsi]

Oikeastaan ainoa järkevä syy olla kannattamatta omaa maata suosikkilajin arvoturnauksessa on se, ettei laji loppujen lopuksi (enää) olekaan niin suuri suosikkilaji eikä kiinnosta nykyisin kuin rajoitetusti. Näin se minullakin menee. Ei minuakaan jääkiekossa enää kiinnosta mikään EHT-turnaus tai muu vastaava, jos nyt on koskaan kauheasti kiinnostanutkaan. Osaa taas ei ehkä kiinnosta muukaan arvoturnauspelaaminen. Tämän uskon olevan monen nihkeästi Suomeen suhtautuvan henkilön todellinen perustelu, harva vain haluaa sitä myöntää itselleen, ettei laji enää kiinnostakaan samalla tavoin kuin ennen, koska jos tämän kunnolla itselleen myöntäisi niin sitten kyseenalaistaisi muutkin tottumuksensa kuten seurajoukkueiden pelien seuraamisen kaudesta toiseen

Oma maa on se maa missä yksilö milloinkin asuu tai miten on muutoin muodostanut siteitä johonkin maahan. Tänään olen suomalainen ja hieman korealainen, tulevaisuudessa hyvin mahdollisesti norjalainen tai saksalainen. Ehkä joskus myös jotain muuta. En aseta kansalaisuudelle minkäänlaista tunnearvoa oli kyse sitten Suomesta, Venäjästä tai vaikka Zimbabwesta. Pelkkä passiin kirjoitettu nimi tai vanhempieni taustat eivät saa minua sokeasti kannattamaan suomalaisurheilijoita urheilukilpailuissa. Taustalla pitää olla jotakin henkilökohtaista tai muuta tunnesidettä urheilijoihin. Toisinaan riittää toki jokin löyhä yhteys tai pelkkä illuusio jonkun maan paremmuudesta/huonommuudesta (esim. italialaiset filmaavat futiksessa, siksi en heitä kannata.) Toisaalta tällöin kannattaminen itsessäänkin on hyvin huteraa. Myönnän olleeni Suomen puolella viime vuoden junnuskabojen finaalissa Ruotsia vastaan ja Ristolaisen maalista iloinneenikin, mutta lopputulema matsista ja turnauksesta oli "ihan kiva" ja siinä se sitten olikin. Väitän myös että suurin osa Suomen lätkämaajoukkueen kannattajista on näitä "huteria kannattajia" joiden kannattaminen käynnistyy vasta keväällä ja nopeasti unohtuu turnauksen päätyttyä. En kuitenkaan sano sitä huonoksi asiaksi. Maajoukkueiden olemassaolo pitää lajia pinnalla mediassa ja saattaa houkutella nuoria lajin pariin.

Se, mitä kannatuskulttuurin luomisessa todella tarvitan on ns. todellista fanitusta, joka lähes aina nitoutuu seurajoukkueisiin joiden edesottamuksia seurataan enemmän kuin kaksi viikkoa vuodesta. Todellinen fanius on kannatuskulttuurin ylimmässä lokerossa ja sieltä löytyy omalla kohdallani vain HIFK:n jääkiekkojoukkue. Se on ainoa kannattamisen kohde, johon panostan selkeästi aikaa, jonka pelit olen merkinnyt kalenteriin ja johon liittyviä uutisia ja keskusteluja seuraan päivittäin. Kunnioitan suuresti pienempien seurojen ja pienempien lajien todellisia faneja.

Toisinaan kannustan (Suomen) maajoukkuetta puhtaasti loogisista, ei-tunneperäisistä, syistä. Tällaisia syitä ovat mm. mahdollisen menestyksen myötä tuleva koko lajin arvostuksen sekä lajin suoritustason parantuminen kansallisissa sarjoissa. Toisaalta esim. jääkiekon nuorten MM-kisoissa toivon onnistumisia HIFK-pelaajille, jotta he saisivat lisäbuustia onnistumisista joka myöhemmin keväällä palvelee seurajoukkuetta.

 

[Barnes]

Mielenkiintoisia tarinoita ja hyviä perusteluja nähty täällä! Mutta yhtä asiaa en jaksa ymmärtää,nimittäin suoranainen inho niitä karjalalippiksiä kohtaan. Ilman noita kansalaisia,ei jääkiekko olisi niin suuri laji kuin se nyt on vaan todennäköisimmin jalkapallo sekä hiihtolajit olisivat ne suosituimmat ja jääkiekko olisi samanlainen marginaalilaji kuin se oli 1980-luvulla eli Suomi ei ikinä menestyisi.

Kun minä kannatan Leijonalaumaa,en koe häpeän tunnetta siitä,että seuraan kevään MM-kisoja sekä Olympialaisia yhdessä kavereideni kanssa,joista osa on kiekkofaneja ja osa taas on näitä "karjalalippiksiä", vaan minusta on erittäin hienoa,että jääkiekko yhdistää suuren osan kansaa kannustamaan Suomea aiheuttaen kansanjuhlan,joka taas synnyttää jonkun nuoren pojan/tytön jääkiekkorakkauden ja he valitsevat lajikseen nimenomaan lätkän eivätkä esimerkiksi pesäpalloa,vaikka sekin on oikein hieno peli.

Haastankin nyt palstan "junttivastaisen" kansanosan kertomaan lisää omia näkemyksiään,jotta saisimme luotua komeaa keskustelua tästä lajista, joka on meille niinkin rakas.

 

[sekolust]

Suomi on itselleni ykkönen, mutta ei varsinaisesti mikään suuri suosikki. Seurajoukkueen pistän etusijalle, mitattiin sitä millä mittarilla tahansa. Hyvin harva maaottelu jaksaa herättää suuria tunteita, poislukien sitten mitalipelit tai muuten käsittämättömät muut pelin. Harjoitusturnauksia en seuraa ollenkaan ja mulle EHT on ollut lähes synonyymi tylsälle läpsyttelylle.

Muista maistan sitten pari sanaa... Kanada on periaatteessa mulle se kiinnostavin jengi. Varsinkin parhaiden pelatessa noilla on aivan huikea nippu ja Kanada2 voisi pärjätä asiallisesti sekin. Jääkiekon emämaa ja huikea pelaajatuotanto, fanikanta, infra sun muut. Toisaalta Kanadassa on myös sitä jotain "vähemmän kiinnostavaa"; noiden bandwagoniin on liian helppo hypätä, joukkue tuntuu (huom. tuntuu! Kaikki muu kuin kulta on pettymys) alisuorittavan vähän liian kovalla prosentilla ja muutama inhottava pelaaja on jatkuvasti rosterissa.

Tshekki teki aikanaan kovan vaikutuksen. Joukkueissa on ollut helvetin paljon taitoa, kiinnostavia persoonia ja maakin on varsin mukava paikka. Toisaalta fyysistä peliä en oikein osaa mieltää tshekkeihin, joten tästä miinusta. Samoin vähän samaa vikaa on havaittavissa kuin Suomessakin, wanhojen starbojen avulla on menty liian pitkään ja sukupolvi tai pari on jäänyt välistä.

Pienempiä maita tulee diggailtua sitten aina kun nämä menestyvät edes jollain tasolla. Oli aikanaan helvetin siistä nähdä Sveitsi aina mitalipeleissä asti ja Saksa tuossa jokunen vuosi takaperin oli muikeaa katsottavaa. Jotenkin urheilun suola piilee tuossa, pienikin voi olla kaunista.

 

[Barnes]

Suomi on itselleni ykkönen, mutta ei varsinaisesti mikään suuri suosikki. Seurajoukkueen pistän etusijalle, mitattiin sitä millä mittarilla tahansa. Hyvin harva maaottelu jaksaa herättää suuria tunteita, poislukien sitten mitalipelit tai muuten käsittämättömät muut pelin. Harjoitusturnauksia en seuraa ollenkaan ja mulle EHT on ollut lähes synonyymi tylsälle läpsyttelylle.


Pienempiä maita tulee diggailtua sitten aina kun nämä menestyvät edes jollain tasolla. Oli aikanaan helvetin siistä nähdä Sveitsi aina mitalipeleissä asti ja Saksa tuossa jokunen vuosi takaperin oli muikeaa katsottavaa. Jotenkin urheilun suola piilee tuossa, pienikin voi olla kaunista.

Itsellenkin Suomi on ykkössuosikki ja minullekin EHT-höntsät ovat täysin turhia Kalen rahastustapahtumia, jolta pelaajien ei kuitenkaan parane kieltäytyä tai MM-kisoihin ei ole asiaa. Koko EHT vain väsyttää turhaan pelaajia.

Pienten maiden voittoa tulee aina toivottua kunhan vastassa ei ole Suomi. Etenkin Sotshin olympialaisten puolivälierässä Kanada-Latvia toivoin todella Latvian voittoa siitä kiekkomaiden kuninkaasta enkä muutenkaan ole Kanadasta ikinä pitänyt johtuen lähinnä tuomarityöskentelystä,joka kovin suosii Kanadaa. Myös tietynlainen ylimielisyys etenkin MM-kisoissa ärsyttää.
USA pelaa mielestäni mukavan suoraviivaista lätkää höystettynä hienoilla pelaajilla kuten Zach Parisella.Lisäksi maan Vancouverissa tekemä nuorennusleikkaus nosti arvostustani Yhdysvaltain jääkiekkomaajoukkuetta kohtaan.

Suomessa esiintyvää Ruotsi-inhoa en ole ikinä ymmärtänyt. Toki Ruotsille häviäminen on paljon katkerampaa kuin muille jengeille häviäminen,mutta Ruotsilla on melko paljon pelaajia joista pidän(Niklas Kronwall,Hedman ja vaikkapa Zetterberg).

Yhtä kaikki,jokainen seitsemästä suuresta herättää minussa jotain tunteita,mutta en nyt jaksa runoilla niistä.

 

[alwahla]

Suomelle meni ääni. MM-kisoissa joukkue on yleensä kohtalaisen nimetön ja vaikka useimmat valinnat aiheuttavat minussa enimmäkseen ihmetystä (tyyliin "kuka helvetti tuokin on"), toivon joukkueelle menestystä.
Jos ja kun Leijonat ovat jo pudonneet kelkasta, toivon menestystä Kanadalle, erityisesti Ruotsia vastaan.

 

[Barnes]

Toisaalta samalla tavalla kanadalaiset voisivat pitää nolona sitä, että he ovat aika lailla yksin sen mielettömän WJC-innostuksensa kanssa. Esim. uudenvuodenaaton Kanada-USA on Kanadassa todellisen klassikon asemassa, mutta jenkeissä se ei kiinnosta juuri ketään. Aikamoinen ristiriita.

Joka maassa on sellaista urheilukulttuuria, jota ei muualla vastaavalla tavalla arvosteta ja ymmärretä. Siinä asiassa ei sinänsä ole mitään väärää. Ainoa ongelma on siinä, että Suomessa se jääkiekon MM-kisojen ympärillä oleva kulttuuri on niin vastenmielistä kaikessa junttimaisuudessaan. En usko, että ulkomailla kovin moni seuraa sivusta ihaillen sitä hypeä, joka Suomessa pyörii miesten MM-kisojen ympärillä. Sen sijaan aika moni eurooppalainen on innostunut nuorten MM-kisoista, kun se kanadalaisten innostus on ikään kuin tarttunut. Kanadan MM-hypessä on tyyliä. Ei siellä Edmontonissa ole ihmisiä pukeutuneina lehmiksi umpihumalassa. Siellä on Gord Miller, James Duthie, Bob McKenzie ja Pierre McGuire. Ei Mertarantaa idiootteine juttuineen.

Selailin vanhoja ketjuja ja tälläisen jutun löysin, joka kelpaa tänne(kin). Itseäni hivenen hämmentää Havumetsien GM:n tietynlainen U20-kisojen kanadalaishypen ihannointi tyylikkäänä kiekkofaniutena, kun taas Suomen miesten MM-innostus on todella vastenmielistä, koska se on junttimaista. Kirjoituksessa todetaan, että jokaisella maalla on omaa urheilukulttuuria jota muualla ei ymmäretä. Millä tavalla Suomen MM-innostus on jotenkin eri asia ja sitä ei pysty ymmärtämään?

Omasta mielestäni MM-hypestä on hyötyä koko suomalaiselle kiekkoperheelle, minkä johdosta meille Jatkoajan kirjoittajillekin kovin rakas laji pysyy Suomen suosituimpana ja lajina jota kovin monet nuoret haluavat harrastaa. Todellisen kiekkofanin ei tarvitse osoittaa olevansa "muiden yläpuolella", koska hän seuraa U20-ksioja joista suuri yleisö ei ole kovinkaan kiinnostunut. Ja ihan varmasti Kanadassakin on "tuulipukufaneja" jotka pukeutuvat hassusti oman maajoukkueensa peliä varten. Ainakin itse olen television välityksellä nähnyt kanadalaisfaneja keillä on niitä hassuja hattuja. Mutta onhan siinä enemmän tyyliä kuin Suomen fanien juntteilutoiminnassa, koska Kanada on kiekon emämaa!

Kummatkin kisat järjestetään vuosittain. Joskus on käynyt mielessä kutsua U20-kisoja "Junnujen Skoda Cupiksi", mutta palstaveljien yleisen ristiinnaulitsemisen pelossa en uskalla tällä palstalla ruveta provoamaan. Sensijaan miesten kisoista Skoda Cup on täysin hyväksyttävä nimitys, mitä en pysty ikinä ymmärtämään. Hienoja tapahtumia molemmat, mutta eikö jo voitaisi hyväksyä, että MM-kisat miesten puolella ovat ne kisat joista Suomen kansa on kiinnostunut?

Häpeällisintä on pelko kanadalaisten ja muiden kiekkofanien reaktioista liittyen Suomen MM-hypeen. Ollaan rohkeasti suomalaisia!

 

[Lert]

Mulla on kaveri, joka on täysin suomalainen mutta kannattaa 100 prosenttisesti Kanadaa. Monet kivat väittelyt olemme saaneetkin aikaan.

Suomea itse kannatan mutta jos Suomi putoaa niin ehdottomasti käännyn rakkaan Ruotsin puolelle! Ruotsalaiset ovat sanan mukaisesti meidän isoveljemme, josta meidän tulisi ottaa monessa asiassa mallia. Upea maa ja upea kiekkokulttuuri siellä ia siitä huolimatta jääkiekko ei ole edes maan suosituin urheilulaji. Vau, mikä urheilumaa!

 

[Rocco]

Olympialaisissa ja World Cupissa aina Suomi. USA:n nuorille pelaajille toivon myös aina menestystä. Ruotsille aina tappiota.

MM-kisat ovat sitten jääkiekon Euroviisut, missä show on tuotetta tärkeämpi, ja paikalla on isoilla mailla C-luokan pelaajat. Siellä en toivo menestystä Suomelle, ihan vain siksi kun koko maa sekoaa näistä laajennetuista EHT-peleistä. Koko maa vouhottaa ja tietää jääkiekosta kaiken, paitsi harva tajuaa tai ymmärtää, että pelataan sellaisilla pelaajilla, ketkä jaksaa paikalle vaivautua. MM-arvon irvikuva.

 

[Kirjoittelija]

Sensijaan miesten kisoista Skoda Cup on täysin hyväksyttävä nimitys, mitä en pysty ikinä ymmärtämään. Hienoja tapahtumia molemmat, mutta eikö jo voitaisi hyväksyä, että MM-kisat miesten puolella ovat ne kisat joista Suomen kansa on kiinnostunut?

Tässähän on sellainen paradoksi, että jos Suomen kansa innostuisi nuorten MM-kisoista, eivät nuo asiantuntijapiirit voisi enää hehkuttaa niitä samalla tavalla. Jos nuo tyypit olisivat samalla luonteenlaadulla sattuneet syntymään Kanadaan, eivät he siellä olisi kiimoissaan nuorten MM-skaboista, koska se olisi heille ihan liian mainstreamiä.

 

[MustatKortit]

Lätkä: Suomi
Futis: Saksa & Suomi.
Lentopallo: Suomi
Käsipallo: Ruotsi
Maahockey: Saksa

 

[Jyyd]

Suomeen on synnytty, ja suomalaisena pysytään:

Lätkä: Suomi
Futis: Suomi
Lentopallo: Suomi
Koripallo: Suomi
Kuviokellunta: Suomi
Kaikki muutkin lajit: Suomi.

 

[MustatKortit]

Suomeen on synnytty, ja suomalaisena pysytään:

Lätkä: Suomi
Futis: Suomi
Lentopallo: Suomi
Koripallo: Suomi
Kuviokellunta: Suomi
Kaikki muutkin lajit: Suomi.

Tämä on selvää, mutta on olemassa paljon lajeja, joissa Suomen maju-tason toiminta on niin alkutekijöissään, että hädin tuskin edes otteluita pelaavat. Kyllähän kunnon penkkiurheilijalla pitää silti joku suosikki olla lajista riippumatta, tästä syystä kannatankin vaikkapa siinä maahockeyssa Saksaa :)

 

[Savon Detroit]

Eukonkanto: Suomi. Tosin tässä iässä alkaa olla jo enemmän niinpäin että eukko kanniskelee meikäläistä olkapäällä kapakasta kotiin, eli pitäisi saada uusi laji jossa vaimoke ajaa kottikärrillä sammunutta ukkoa eli ukonkärräys : Z

 

[Raju Erkki]

En ymmärrä niitä ihmisiä, jotka kannattavat jotain muuta, kuin omaa kotimaataan. Itselleni ei tulisi mieleenkään kannattaa jotain muuta. Suomalaisten kuuluu kannustaa Suomea. Näistä maaotteluista menee idea pilalle, jos esim. Suomalaiset alkavat hurraamaan Kanadalle tai Ruotsille. Toisaalta esim. Ne ketkä alkavat kannustamaan Kanadaa, eivät tod.näk. Välitä mm-kiekosta, vaan ovat gloryhuntereita, jotka ovat sitten muka iloisia jos Kanada voittaa.